

LEHTIKUVA
Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Ahti Martikainen summaa, että turpeen liian nopea alasajo nostaa puun hintaa, ajaa metsäteollisuuden ahtaalle, sulkee tehtaita, lisää työttömyyttä, heikentää Suomen taloutta ja vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuutta.
– Inhottavaa todeta, että näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt. Tuntui vähän surkuhupaisalta lukea UPM:n Kaukaan tehtaan lakkautusuutista, kun asiantuntijat totesivat puuraaka-aineen kallistumisen olleen se ratkaiseva naula paperitehtaan arkkuun. Yllätys tämän ei olisi pitänyt kenellekään olla.
Tuotannon alasajon vaikutuksia ei ymmärretä
Martikainen on työskennellyt Neovassa kuuden eri pääministerin aikana. Neovan hallintoneuvostossa on ollut mukana useita kansanedustajia.
– On siis lukuisia henkilöitä, joille on mennyt tietoa turvetuotannosta ja muun muassa huoltovarmuudesta.
Turvetuotannon merkitystä tai sen alasajon vaikutuksia ei ymmärretä.
– Liian nopea turpeen alasajo johtaa puun hinnan hallitsemattomaan nousuun. Puun hinnannousu ajaa metsäteollisuuden ahtaalle ja pakottaa sen sulkemaan tehtaita ja siirtymään halvemman puuraaka-aineen äärelle. Se lisää työttömyyttä ja hakkuita, pienentää hiilinieluja sekä heikentää Suomen taloutta. Tapahtumien ketju vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuuden, listaa Martikainen.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma
Martikainen on tuonut päättäjille tietoa Suomen energiatilanteesta, energian huoltovarmuudesta, kuivike- ja kasvuturpeen roolista elintarviketuotannolle sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla vesistökuormitusta on onnistuttu vähentämään noin kolme neljäsosaa.
– Pelkästään vuosina 2013-2014 tapasin henkilökohtaisesti yli sata kansanedustajaa. Tuolloin sorvattiin uutta ympäristölainsäädäntöä, ja maassa vallitsi täysi hysteria turvetuotannon vesistövaikutuksista, jotka eivät perustuneet tutkittuun tietoon.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma.
– On ainakin sata kansanedustajaa, jotka itse suhtautuvat asiaan positiivisesti, mutta pelkäävät äänestäjien reaktioita eivätkä uskalla julkisuudessa puhua turpeesta vaan noudattavat puolueensa linjaa, harmittelee Martikainen.
Kotimainen ruoantuotanto tarvitsee turvetta
On myös tietämättömyyttä. Harva tietää turvetuotannon vaikutukset kotimaiseen ruoantuotantoon ja metsänhoitoon.
– Kuluttaja ei miellä, että kaupan hedelmä- ja vihannesosaston tuotteet on istutettu siemenenä ja taimena turvepottiin, samoin jokainen puuntaimi. Turvetta tarvitaan, että 150 000 puuntaimea saadaan tuotettua ja istutettua Suomen luontoon.
Poliittista muutosta tarvitaan.
– Se on vähän kuin kansakoulun lakkauttaminen, jos turvetuottaja katsoo, ettei työ elätä. Vaikutus koko tuotantoketjuun on suuri. Ei kansakoulu tule kylään, jossa se on lakkautettu, sanoo Martikainen.
Hän toivoo enemmän tiedottamista ja keskusteluun osallistumista.
– Mieluummin niin kuin katastrofin kautta. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä. Jos ei niiden eteen tehdä työtä, edessä on tilanne, jossa kaupan kananmunat tulevat Puolasta. Ei ole myöskään hyvä asia Lohjalle ja Kaukaalle, että paperitehdas menee kiinni.
Lisää työpaikkoja, vientituloja ja vaurautta
Martikaisen mukaan iso ongelma on Bryssel, jossa ei tiedetä, mihin turvetta käytetään, vaikka kaksi kolmasosaa lasinalusviljelystä Euroopassa tehdään turpeessa, jota Suomestakin sinne viedään.
– Kasvualustoista on maailmalla pulaa. Uusi tutkimustieto on jo osoittanut, että kasvuturve ei ole se ilmastopahis vaan itse asiassa päinvastoin. Meillä on Suomessa ammattitaitoa, raaka-ainetta ja vielä ammattitaitoista urakointihenkilökuntaa, joiden avulla kasvualusta- ja kuiviketuotannosta voitaisiin luoda oikea kasvuala.
– Jos vain tätä edistettäisiin yhtä määrätietoisesti seuraavat 14 vuotta kuin edelliset 14 vuotta on vastustettu. Vain toimiva tuotantoketju turvetuotannossa mahdollistaa myös turpeesta jalostettavien korkean jalostusasteen tuotteiden jatkomenestyksen. Lisää työtä, työpaikkoja ja vientituloja. Sitähän me kaikki haluamme, sanoo Martikainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen nostamista pannasta
Perussuomalaiset on pitänyt turpeen puolta koko hallituskauden ajan. Teemu Keskisarjan mielestä turpeen eteen pitää tehdä enemmän.
– Emme ole pystyneet kaatamaan ilmiselvää mielenvikaista valhetta siitä, että turve on vahingollista, enkä ole pystynyt pistämään ilmakehäkiihkolle hanttiin. Häpeän sitä kansanedustajana, hallituspuolueen edustajana ja myös persujen ekana varapuheenjohtajana.
Hänen mukaansa jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä.
– Me emme ole saaneet turvetta ylösajettua, vaan olemme edelleenkin näiden hiilinielujen vaikutusten vankeja. Edustaja Juha Mäenpää on kiitettävästi pitänyt turveasiaa esillä. Turve pitäisi nostaa välittömästi pannasta diktatorisella päätöksellä, jonkinlaisella hätätilalainsäädännöllä. Huoltovarmuuden kannalta on hirvittävä ongelma, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan, sanoo Keskisarja.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puun hinta uusiutuvat luonnonvarat energiahuoltovarmuus Ahti Martikainen Neova elintarviketuotanto turvetuotanto turpeen alasajo Teemu Keskisarja Hiilinielut Juha Mäenpää Turve Metsäteollisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Reilun” turvesiirtymän kansalaisraadin järjestäjät ajoivat väkisin turvetta alas raatilaisten mielipiteistä piittaamatta – ”Tuntuu ihan petkutukselta”
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Koskela kannustaa hallitusta muuttamaan ilmastolakia: ”Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Mäenpää tyrmää Eduskuntatalon töhrijöiden vaatimukset: Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta
Elokapina töhri varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.
Viikon suosituimmat

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













