

LEHTIKUVA
Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Ahti Martikainen summaa, että turpeen liian nopea alasajo nostaa puun hintaa, ajaa metsäteollisuuden ahtaalle, sulkee tehtaita, lisää työttömyyttä, heikentää Suomen taloutta ja vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuutta.
– Inhottavaa todeta, että näin tässä on 14 vuoden aikana käynyt. Tuntui vähän surkuhupaisalta lukea UPM:n Kaukaan tehtaan lakkautusuutista, kun asiantuntijat totesivat puuraaka-aineen kallistumisen olleen se ratkaiseva naula paperitehtaan arkkuun. Yllätys tämän ei olisi pitänyt kenellekään olla.
Tuotannon alasajon vaikutuksia ei ymmärretä
Martikainen on työskennellyt Neovassa kuuden eri pääministerin aikana. Neovan hallintoneuvostossa on ollut mukana useita kansanedustajia.
– On siis lukuisia henkilöitä, joille on mennyt tietoa turvetuotannosta ja muun muassa huoltovarmuudesta.
Turvetuotannon merkitystä tai sen alasajon vaikutuksia ei ymmärretä.
– Liian nopea turpeen alasajo johtaa puun hinnan hallitsemattomaan nousuun. Puun hinnannousu ajaa metsäteollisuuden ahtaalle ja pakottaa sen sulkemaan tehtaita ja siirtymään halvemman puuraaka-aineen äärelle. Se lisää työttömyyttä ja hakkuita, pienentää hiilinieluja sekä heikentää Suomen taloutta. Tapahtumien ketju vaarantaa energian ja elintarviketuotannon huoltovarmuuden, listaa Martikainen.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma
Martikainen on tuonut päättäjille tietoa Suomen energiatilanteesta, energian huoltovarmuudesta, kuivike- ja kasvuturpeen roolista elintarviketuotannolle sekä turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla vesistökuormitusta on onnistuttu vähentämään noin kolme neljäsosaa.
– Pelkästään vuosina 2013-2014 tapasin henkilökohtaisesti yli sata kansanedustajaa. Tuolloin sorvattiin uutta ympäristölainsäädäntöä, ja maassa vallitsi täysi hysteria turvetuotannon vesistövaikutuksista, jotka eivät perustuneet tutkittuun tietoon.
Turpeen ympärillä leijuu aiheeton stigma.
– On ainakin sata kansanedustajaa, jotka itse suhtautuvat asiaan positiivisesti, mutta pelkäävät äänestäjien reaktioita eivätkä uskalla julkisuudessa puhua turpeesta vaan noudattavat puolueensa linjaa, harmittelee Martikainen.
Kotimainen ruoantuotanto tarvitsee turvetta
On myös tietämättömyyttä. Harva tietää turvetuotannon vaikutukset kotimaiseen ruoantuotantoon ja metsänhoitoon.
– Kuluttaja ei miellä, että kaupan hedelmä- ja vihannesosaston tuotteet on istutettu siemenenä ja taimena turvepottiin, samoin jokainen puuntaimi. Turvetta tarvitaan, että 150 000 puuntaimea saadaan tuotettua ja istutettua Suomen luontoon.
Poliittista muutosta tarvitaan.
– Se on vähän kuin kansakoulun lakkauttaminen, jos turvetuottaja katsoo, ettei työ elätä. Vaikutus koko tuotantoketjuun on suuri. Ei kansakoulu tule kylään, jossa se on lakkautettu, sanoo Martikainen.
Hän toivoo enemmän tiedottamista ja keskusteluun osallistumista.
– Mieluummin niin kuin katastrofin kautta. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä. Jos ei niiden eteen tehdä työtä, edessä on tilanne, jossa kaupan kananmunat tulevat Puolasta. Ei ole myöskään hyvä asia Lohjalle ja Kaukaalle, että paperitehdas menee kiinni.
Lisää työpaikkoja, vientituloja ja vaurautta
Martikaisen mukaan iso ongelma on Bryssel, jossa ei tiedetä, mihin turvetta käytetään, vaikka kaksi kolmasosaa lasinalusviljelystä Euroopassa tehdään turpeessa, jota Suomestakin sinne viedään.
– Kasvualustoista on maailmalla pulaa. Uusi tutkimustieto on jo osoittanut, että kasvuturve ei ole se ilmastopahis vaan itse asiassa päinvastoin. Meillä on Suomessa ammattitaitoa, raaka-ainetta ja vielä ammattitaitoista urakointihenkilökuntaa, joiden avulla kasvualusta- ja kuiviketuotannosta voitaisiin luoda oikea kasvuala.
– Jos vain tätä edistettäisiin yhtä määrätietoisesti seuraavat 14 vuotta kuin edelliset 14 vuotta on vastustettu. Vain toimiva tuotantoketju turvetuotannossa mahdollistaa myös turpeesta jalostettavien korkean jalostusasteen tuotteiden jatkomenestyksen. Lisää työtä, työpaikkoja ja vientituloja. Sitähän me kaikki haluamme, sanoo Martikainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen nostamista pannasta
Perussuomalaiset on pitänyt turpeen puolta koko hallituskauden ajan. Teemu Keskisarjan mielestä turpeen eteen pitää tehdä enemmän.
– Emme ole pystyneet kaatamaan ilmiselvää mielenvikaista valhetta siitä, että turve on vahingollista, enkä ole pystynyt pistämään ilmakehäkiihkolle hanttiin. Häpeän sitä kansanedustajana, hallituspuolueen edustajana ja myös persujen ekana varapuheenjohtajana.
Hänen mukaansa jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä.
– Me emme ole saaneet turvetta ylösajettua, vaan olemme edelleenkin näiden hiilinielujen vaikutusten vankeja. Edustaja Juha Mäenpää on kiitettävästi pitänyt turveasiaa esillä. Turve pitäisi nostaa välittömästi pannasta diktatorisella päätöksellä, jonkinlaisella hätätilalainsäädännöllä. Huoltovarmuuden kannalta on hirvittävä ongelma, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan, sanoo Keskisarja.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puun hinta uusiutuvat luonnonvarat energiahuoltovarmuus Ahti Martikainen Neova elintarviketuotanto turvetuotanto turpeen alasajo Teemu Keskisarja Hiilinielut Juha Mäenpää Turve Metsäteollisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Reilun” turvesiirtymän kansalaisraadin järjestäjät ajoivat väkisin turvetta alas raatilaisten mielipiteistä piittaamatta – ”Tuntuu ihan petkutukselta”
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Koskela kannustaa hallitusta muuttamaan ilmastolakia: ”Ei voi olla niin, että ajamme täällä alas turvetuotantoa sekä metsäteollisuutta ja samalla siirrämme työpaikkoja Kiinaan”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Mäenpää tyrmää Eduskuntatalon töhrijöiden vaatimukset: Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta
Elokapina töhri varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












