LEHTIKUVA
Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.
Turvepeltoja on eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla. Monella tilalla juuri turvepellot antavat parhaimman sadon. Ne kestävät hankalia olosuhteita ja kuivuutta kivennäismaita paremmin.
– Peltoja tarvitaan ruoantuotantoon. Ne ovat iso osa Suomen huoltovarmuutta, muistuttaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa.
Samaa asiaa painotti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), joka piti Seinäjoella järjestetyssä Turvepeltojen tulevaisuus -tilaisuudessa puheenvuoron etäyhteydellä.
– Kuten hallitusohjelmassa on nostettu vahvasti esille, ruoan tuottaminen on maatalouden ensisijainen tehtävä. Meidän on tärkeää pystyä varmistamaan maatalouden kannattavuus, jotta tuottajat pystyvät myös jatkossa hoitamaan osansa ruokaturvan varmistamisessa.
Ministerin mukaan maataloudessa on tehtävä kuitenkin tehokkaammin ilmastotoimia ja ne tulisi tehdä näkyväksi kasvihuonekaasutilastoinnissa.
– Työn pohjana on kuitenkin turvepeltojen ruoantuotantoroolin tunnistaminen myös tulevaisuudessa. Ennallistavoitteiden toteutuksessa on tärkeää huomioida erityisesti maanomistajien näkökulma – porkkanat toimivat keppiä paremmin, sanoi Sari Essayah.
Painotetaanko ympäristöä vai tuotantoa?
– Meidän pitäisi olla ylpeitä turvepeltojen olemassaolosta. Ne ovat mahdollisuus. Pitää sovittaa yhteen eri tavoitteita. Teoriassa Suomessa voi tuottaa ruokaa ilman turvepeltoja, siis teoriassa, sanoi tilaisuudessa tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Hän on mukana laatimassa turvepeltojen käytön tiekarttaa. Se jakautuu kahteen eri skenaarioon. Toinen painottaa ilmastonäkökulmaa, toinen tuotantomahdollisuuksia. Ympäristötavoitteissa kaikki vettämiskelpoiset paksuturpeiset pellot vetettäisiin.
– Se ei vielä vaikuta tilojen toimintaedellytyksiin rakaisevasti, mutta voi vaikuttaa yksittäisiin tiloihin.
Lehtonen toivoi vaihtoehtoja siihen, miten toimitaan tuotannossa säilyvien, vettämiskelvottomien turvepeltojen kanssa. Niistä iso osa on mahdollista muuttaa pysyväksi nurmeksi yksivuotisten kasvien viljelyn sijaan.
– Valintoja on tehtävä. Ympäristötavoitteita painottaessa haetaan isoa vähennystä turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöihin ilman kohtuuttomia vaikeuksia maataloustuotannolle. Tuotantotavoiteskenaariossa on miedot päästövähennykset, mutta miinusta kuitenkin.
Vuosikustannukset 40-50 miljoonaa euroa
Lehtosen mukaan turvepeltojen käyttöä pohdittaessa on otettava huomioon maakuntien erot turvepeltojen pinta-aloissa ja merkityksessä maatalouselinkeinoille.
– Osa turvepelloista on hyviä ruoantuotannossa, osa ei. Kannattaako suometsän vieressä sijaitsevaa märkää peltoa viljellä? Vettämisen ja vedenpinnan noston myötä maataloustuet loppuvat, mutta muuta tukea tulee tilalle. Se on plus miinus nolla -tilanne valtiontaloudelle ja veronmaksajalle.
Ennallistamisen muutokset maksavat 40-50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Myös muutosten tekemättä jättäminen maksaa. Vaikutukset maatalouteen ja tilojen ja alueiden talouteen ovat todennäköisesti pieniä, koska muutokset tulevat olemaan vapaaehtoisia. Muutokset edellyttävät nykyistä vahvempia kannustimia viljelijöille.
Seuraavien vuosikymmenten mittaan Lehtonen arvelee investointien suuntautuvan enemmän kivennäismaavaltaisille alueille.
– Kivennäismaapeltojen kysyntä kasvaa, hinnat nousevat ja niiden kesannot todennäköisesti vähenevät.
Luken loppuraportti turvepeltojen käytön tiekartasta valmistuu marraskuun aikana.
Pakolla vai vapaaehtoisesti?
Maa-ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tuuli Orasmaan mukaan maatalous osalla ennallistettavista alueista voi jatkua.
– Esimerkkinä luomuviljely, suojakaistojen lisääminen, laajaperäinen laiduntaminen ja kosteikkoviljely. Alueen sikseen jättäminen voi olla niin sanottua passiivista ennallistamista.
Turvemaita on ennallistettava Orasmaan mukaan vuoteen 2030 mennessä noin kolmannes, josta vähintään neljännes on vetettävä uudelleen. Vuoteen 2050 mennessä ennallistettuna pitäisi olla puolet ja siitä kolmasosa vetettynä.
– Turvepeltojen lisäksi voidaan ennallistaa vettäminen mukaan luettuna myös turvetuotantoalueita. Lisäksi vettämistavoitteista 40 prosenttia voidaan toteuttaa ojitetuissa turvemetsissä. Se, miten ennallistaminen jakautuu turvepeltojen, turvemetsien ja turvetuotantoalueiden kesken, riippuu muun muassa kansallisista tavoitteista, ohjauskeinoista ja maanomistajien kiinnostuksesta, sanoi Tuuli Orasmaa.
Onko ennallistaminen vapaaehtoista vai pakollista ja kuka sen maksaa ovat edelleen avoimia kysymyksiä.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu alkaa joulukuussa. Suunnitelman pitäisi olla valmis elokuussa 2026, jolloin se esitetään EU:n komissiolle.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tuuli Orasmaa Heikki Lehtonen kasvihuonepäästöt Ennallistaminen ennallistamisasetus ruokaturva Ruoantuotanto turvetuotanto turvepellot ilmastotoimet Sari Essayah Hallitusohjelma Turve Ritva Elomaa Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa
Antikainen: Suomen hallitus äänesti ennallistamisasetusta vastaan – EU:ssa Uudistuva Eurooppa -ryhmään kuuluva keskusta edisti sitä
Hallitus yritti pelastaa Suomen metsät ennallistamisasetukselta – Simula ja Junnila: Keskusta sumuttaa törkeästi
Tynkkynen ennallistamisasetuksen hyväksymisestä: Surullinen päivä Suomelle – ”Tällaista saa lisää, kun äänestää vihreitä tai jää sohvalle”
Viikon suosituimmat
Entinen hovioikeudenneuvos, emeritusprofessori Jukka Kemppinen: ”Aikaisempaan oikeuskäytäntöön perustuen Kimmo Kiljunen olisi pantava syytteeseen maanpetoksesta”
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Ulkomaalaistaustaiset pojat puukottivat ja hakkasivat Saksassa nuoret ukrainalaiset urheilijat hengiltä ajankuluksi – oikeus langetti maksimirangaistukset
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
SDP-kansanedustaja rehentelee poikkeuksellisella tavalla ulkopoliittisesta asemastaan ja urkintakyvyistään: “Minulla nimittäin on keinot..”
Halla-aho median 612-kohusta: Toimittaja sekoittaa kulkueet tahallaan – “Onko oma agenda kovin laadukas, jos sitä pitää edistää valehtelemalla?”
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Nyt se on tutkittu: Woke on median lietsoma, todellisuutta vääristävä kupla
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Helsingin Sanomat tarjoaa taas näkyvyyttä veriselle väkivaltafantasioinnille: ”Ensin täytyy tehdä vallankumous”, ”Turhaan ei haluta tapattaa ketään”
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
PS-Nuoriso: SDP:n kytkökset Venäjään selvitettävä
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Ruotsin maahanmuuttoministeri nosti kissan pöydälle: ”On dramaattinen ero sillä, tuleeko tänne 100 000 turvapaikanhakijaa vai 100 000 korkeakoulutettua työperäistä maahanmuuttajaa”
Kautta aikain Ruotsi on profiloitunut pyyteettömänä sorrettujen ja solvaistujen turvasatamana, jonne on voinut saapastella mistä päin maailmaa tahansa. Hyötymaahanmuutto on ollut tabu, josta on supistu vain nurkissa kuiskaten. Nyt ajat ovat muuttumassa ja maahan kaivataan ainoastaan väkeä, joka haluaa sekä kykenee kantamaan kortensa yhteiseen kekoon.
Presidentti Biden armahti poikansa – ja itsensä
Presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa kaikista tämän mahdollisesti 1.1.2014 jälkeen tekemistä rikoksista, vaikka aiemmin vakuutti, ettei tulisi käyttämään armahdusoikeuttaan. Armahdus tapahtui vain 50 päivää ennen vallanvaihtoa. Tuleva presidentti Trump ei pysty kumoamaan sitä jälkikäteen.
”Suomessa ei ole katujengiongelmaa” – poliisin erikoisryhmä tutkii mahdollista jengimurhaa Espoossa
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.