LEHTIKUVA
Ennallistaminen veisi puolet turvepelloista
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.
Turvepeltoja on eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla. Monella tilalla juuri turvepellot antavat parhaimman sadon. Ne kestävät hankalia olosuhteita ja kuivuutta kivennäismaita paremmin.
– Peltoja tarvitaan ruoantuotantoon. Ne ovat iso osa Suomen huoltovarmuutta, muistuttaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa.
Samaa asiaa painotti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), joka piti Seinäjoella järjestetyssä Turvepeltojen tulevaisuus -tilaisuudessa puheenvuoron etäyhteydellä.
– Kuten hallitusohjelmassa on nostettu vahvasti esille, ruoan tuottaminen on maatalouden ensisijainen tehtävä. Meidän on tärkeää pystyä varmistamaan maatalouden kannattavuus, jotta tuottajat pystyvät myös jatkossa hoitamaan osansa ruokaturvan varmistamisessa.
Ministerin mukaan maataloudessa on tehtävä kuitenkin tehokkaammin ilmastotoimia ja ne tulisi tehdä näkyväksi kasvihuonekaasutilastoinnissa.
– Työn pohjana on kuitenkin turvepeltojen ruoantuotantoroolin tunnistaminen myös tulevaisuudessa. Ennallistavoitteiden toteutuksessa on tärkeää huomioida erityisesti maanomistajien näkökulma – porkkanat toimivat keppiä paremmin, sanoi Sari Essayah.
Painotetaanko ympäristöä vai tuotantoa?
– Meidän pitäisi olla ylpeitä turvepeltojen olemassaolosta. Ne ovat mahdollisuus. Pitää sovittaa yhteen eri tavoitteita. Teoriassa Suomessa voi tuottaa ruokaa ilman turvepeltoja, siis teoriassa, sanoi tilaisuudessa tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Hän on mukana laatimassa turvepeltojen käytön tiekarttaa. Se jakautuu kahteen eri skenaarioon. Toinen painottaa ilmastonäkökulmaa, toinen tuotantomahdollisuuksia. Ympäristötavoitteissa kaikki vettämiskelpoiset paksuturpeiset pellot vetettäisiin.
– Se ei vielä vaikuta tilojen toimintaedellytyksiin rakaisevasti, mutta voi vaikuttaa yksittäisiin tiloihin.
Lehtonen toivoi vaihtoehtoja siihen, miten toimitaan tuotannossa säilyvien, vettämiskelvottomien turvepeltojen kanssa. Niistä iso osa on mahdollista muuttaa pysyväksi nurmeksi yksivuotisten kasvien viljelyn sijaan.
– Valintoja on tehtävä. Ympäristötavoitteita painottaessa haetaan isoa vähennystä turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöihin ilman kohtuuttomia vaikeuksia maataloustuotannolle. Tuotantotavoiteskenaariossa on miedot päästövähennykset, mutta miinusta kuitenkin.
Vuosikustannukset 40-50 miljoonaa euroa
Lehtosen mukaan turvepeltojen käyttöä pohdittaessa on otettava huomioon maakuntien erot turvepeltojen pinta-aloissa ja merkityksessä maatalouselinkeinoille.
– Osa turvepelloista on hyviä ruoantuotannossa, osa ei. Kannattaako suometsän vieressä sijaitsevaa märkää peltoa viljellä? Vettämisen ja vedenpinnan noston myötä maataloustuet loppuvat, mutta muuta tukea tulee tilalle. Se on plus miinus nolla -tilanne valtiontaloudelle ja veronmaksajalle.
Ennallistamisen muutokset maksavat 40-50 miljoonaa euroa vuodessa.
– Myös muutosten tekemättä jättäminen maksaa. Vaikutukset maatalouteen ja tilojen ja alueiden talouteen ovat todennäköisesti pieniä, koska muutokset tulevat olemaan vapaaehtoisia. Muutokset edellyttävät nykyistä vahvempia kannustimia viljelijöille.
Seuraavien vuosikymmenten mittaan Lehtonen arvelee investointien suuntautuvan enemmän kivennäismaavaltaisille alueille.
– Kivennäismaapeltojen kysyntä kasvaa, hinnat nousevat ja niiden kesannot todennäköisesti vähenevät.
Luken loppuraportti turvepeltojen käytön tiekartasta valmistuu marraskuun aikana.
Pakolla vai vapaaehtoisesti?
Maa-ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tuuli Orasmaan mukaan maatalous osalla ennallistettavista alueista voi jatkua.
– Esimerkkinä luomuviljely, suojakaistojen lisääminen, laajaperäinen laiduntaminen ja kosteikkoviljely. Alueen sikseen jättäminen voi olla niin sanottua passiivista ennallistamista.
Turvemaita on ennallistettava Orasmaan mukaan vuoteen 2030 mennessä noin kolmannes, josta vähintään neljännes on vetettävä uudelleen. Vuoteen 2050 mennessä ennallistettuna pitäisi olla puolet ja siitä kolmasosa vetettynä.
– Turvepeltojen lisäksi voidaan ennallistaa vettäminen mukaan luettuna myös turvetuotantoalueita. Lisäksi vettämistavoitteista 40 prosenttia voidaan toteuttaa ojitetuissa turvemetsissä. Se, miten ennallistaminen jakautuu turvepeltojen, turvemetsien ja turvetuotantoalueiden kesken, riippuu muun muassa kansallisista tavoitteista, ohjauskeinoista ja maanomistajien kiinnostuksesta, sanoi Tuuli Orasmaa.
Onko ennallistaminen vapaaehtoista vai pakollista ja kuka sen maksaa ovat edelleen avoimia kysymyksiä.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu alkaa joulukuussa. Suunnitelman pitäisi olla valmis elokuussa 2026, jolloin se esitetään EU:n komissiolle.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tuuli Orasmaa Heikki Lehtonen kasvihuonepäästöt Ennallistaminen ennallistamisasetus ruokaturva Ruoantuotanto turvetuotanto turvepellot ilmastotoimet Sari Essayah Hallitusohjelma Turve Ritva Elomaa Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa
Antikainen: Suomen hallitus äänesti ennallistamisasetusta vastaan – EU:ssa Uudistuva Eurooppa -ryhmään kuuluva keskusta edisti sitä
Hallitus yritti pelastaa Suomen metsät ennallistamisasetukselta – Simula ja Junnila: Keskusta sumuttaa törkeästi
Tynkkynen ennallistamisasetuksen hyväksymisestä: Surullinen päivä Suomelle – ”Tällaista saa lisää, kun äänestää vihreitä tai jää sohvalle”
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Varisverkosto ohjeisti Helsinki ilman natseja -mielenosoittajia, että paikalle ei haluta valtioiden lippuja – vain Palestiinan liput olivat sallittuja
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Purra: Onko media obsessoitunut perussuomalaisista?
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Tanska karkottaa vankilaan tuomitut vierasmaalaiset: ”Jokainen maasta poistettu ulkomaalainen rikollinen on oikeusvaltion voitto”
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Pekka Aittakumpu: Vihreiden linja suistaisi autoilijat tieltä
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
Syyria kaaoksessa, jihadistiryhmittymä kaataa Assadin hallintoa – Vilhelm Junnila analysoi monimutkaista tilannetta
Syyrian tilanne kehittyy nyt hyvin nopeasti. Hizbollahista sen enempää kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole Syyrian hallinnolle apua. Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että vanhoillinen, johadistinen kapinallisryhmä pystyy vastahyökkäyksen toteuttamaan. Kansainväliseen politiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila analysoi Syyrian konfliktia.