Purra Kuntaliiton paneelissa: Kuntia tulevaisuudessa vähemmän – säästöjä kotouttamisesta

Paneeliin osallistuivat Anders Adlercreutz (r.), Sari Essayah (kd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Antti Kaikkonen (kesk.), Nasima Razmyar (sd.), Laura Meriluoto (vas.), Riikka Purra (ps.) ja Sofia Virta (vihr.).

Riikka Purra nosti paneelissa esiin kuntarakenteen uudistamisen tarpeen sekä kuntien määrän vähentämisen.

– Kun maassamme on noin 400 kuntaa, väestö keskittyy tietyille alueille. Meillä on hyvin pieniä kuntia, joilla on käytännössä samat velvoitteet kuin suurillakin kunnilla. Koko kuntakenttä on heterogeeninen.

Väestön väheneminen on tosiasia

Purran mukaan työikäisen väestön väheneminen ja väestön ikääntyminen vaikeuttavat tilannetta myös tulevaisuudessa.

– Suomi on yksinkertaisesti maa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee ja ikääntyminen on tosiasia. Vaikka saisimme syntyvyyden positiivisemmille urille, mitä kaikki varmaankin toivovat, niin kokonaiskuva ei muutu.

Purra suhtautuu kriittisesti pakkoliitoksiin ja korostaa kannustimien merkitystä kuntien yhdistämisessä.

– Olen sitä mieltä, että pakkoliitokset eivät ole tuoneet taloudellisesti juurikaan mitään hyvää. Ehdottomasti se kannustaminen on oleellisin tekijä.

– Toisaalta silloin, kun meillä on ollut kannustinelementtejä, niin ne eivät ole itsessään taanneet sitä, että kunnat ovat nähneet niitä riittävän hyödyllisiksi, vaan siinä tarvitaan molempia puolia eli voimakasta kannustamista, mutta myös tietynalaista velvollisuutta tehdä. Yksinkertaisesti tällä tavalla ei voida jatkaa.

Tekoälykään ei automaattisesti säästä rahaa

Purra nosti esiin myös julkisten menojen vähentämisen ja rakenteelliset muutokset.

– Esimerkiksi indeksitarkastukset tarvitaan ihan varmasti. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat sen, että rahaa voidaan käyttää vähemmän.

– Myöskään tekoäly ei automaattisesti tule valtion tai kuntien tai hyvinvointialueiden hallintoon ja säästä rahaa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi henkilötyövuosia vähentämällä saadaan säästöjä, mitä voidaan sitten digitalisaatiolla ja tekoälyllä parantaa.

Säästöjä tarvitaan

Purra sanoi hallituksen tehneen säästöjä myös valtionhallinnon toimintamenoihin ja katsoi kuntakentän tarvitsevan rakenteellisia muutoksia.

– Tämä hallitus on tehnyt yli 700 miljoonan euron säästöt muun muassa valtiohallinnontoimen menoihin. Kuntakentälle tarvitaan rakenteellisia muutoksia aivan ehdottomasti.

– Tällainen kuntarakenne, mikä Suomessa on, on täysin vanhentunut, eikä se ole taloudellisestikaan kestävä.

Purra nosti konkreettisena säästökohteena esiin kotouttamisen.

– Se, mistä ensimmäisenä voi säästää, on kotouttaminen. Onneksi nykyinen hallitus on aloittanut työt jo ja merkittävästi säästänyt kotouttamisesta.

Suurempia kuntia ja vähemmän velvoitteita

Purra kertoi pitäneensä esillä mallia, jossa olisi suurempia kuntia ja identiteettikuntia pienemmillä tehtäväkentillä ja vähäisemmillä velvoitteilla.

Purran mukaan kuntarakenteen muuttaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise Suomen talouden ongelmia.

– Mikään muu ei ratkaise Suomea kuin se, että meillä on yrityksiä ja työpaikkoja, meillä on talouden kasvua, jolla pystytään saamaan ihmisille töitä ja jolla tätä järjestelmää pidetään kasassa.

Pisa-tulokset eivät yllättäneet

Paneelissa puhuttiin myös Pisa-tuloksista.

– En järkyty näistä Pisa-tuloksista. Toistakymmentä vuotta on ollut nähtävissä kehitys. Kaikkein tärkein konkreettinen toimi, jonka tämä hallitus on onneksi aloittanut, on se, että lisätään vaatimuksia. Osaamistakuu, jonka olemme saaneet voimaan, on ehdottomasti se tärkein tekijä.