

Nuoret juhlivat päättäjäisviikonloppua Helsingissä. Ratsupoliiseja ja nuoria lauantai-iltana Kaivopuistossa 1. kesäkuuta 2024. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Lasten ja nuorten pahoinvointi huolestuttaa, kertoo uudeksi kansanedustajaksi nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas. Koulupoliisi haluaisi saada sekä lapset että vanhemmat hetkeksi irti kännyköistään ja sosiaalisen median koukuttavasta maailmassa.
Eduskuntaan Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva Merja Rasinkangas on työskennellyt poliisina 36 vuotta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on ollut ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina. Ennen poliisin uraa hän oli pitkään töissä Muhoksen Pohjolakodissa, joka oli erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille tarkoitettu koulukoti. Myös vanginvartijana työskennellyt Rasinkangas tuntee ongelmanuorten maailman joka kantilta.
Poliisina Rasinkangas ei voi kommentoida Oulun viimeaikaisia puukotuksia, koska se on tutkinnanjohtajan tehtävä. Koulupoliisin näkökulmasta hän sanoo, että Oulussakin monet lapset ja nuoret voivat huonosti. Väkivaltaa tekevät yhä nuoremmat ja tekotavat ovat raaistuneet.
Kaverivanhemmuuden tilalle läsnäoloa lasten arjessa
Nuorten pahoinvointiin on varmasti monia syitä, Rasinkangas sanoo. Muuttunut yhteiskunta on lisännyt paineita moniin perheisiin.
– Vanhemmuus on osalla kadoksissa, puhutaan kaverivanhemmuudesta.
– Nyt jos koskaan tarvittaisiin vanhemmuuteen rohkeutta kasvattaa ja riittävää läsnäoloa lasten arjessa. Lasten ja nuorten kuuleminen on äärimmäisen tärkeä osa vanhemmuutta, Merja Rasinkangas korostaa.
Some ja tietokonepelit koukuttavat
Rasinkangas pitää huolestuttavana lasten ja nuorten riippuvuutta sosiaaliseen mediaan ja tietokonepelien koukuttavaan maailmaan, jossa lapset ja nuoret viettävät aikaa tuntikausia ympäri vuorokauden.
– Nykyaikana sekä lapset että vanhemmat tuijottavat kännykkäänsä koko ajan, Merja Rasinkangas kuvailee.
Sosiaalisen media kautta nuoret pääsevät näkemään ja kokemaan asioita, jotka voivat olla haitallisia heidän ikätasolleen. Myös monien päihteiden hankkiminen ja kaupankäynti on helppoa somen kautta.
Someriippuvuus näkyy myös koulussa. Oppilaat ovat väsyneitä, ja väsyneenä ärsytyskynnys madaltuu. Samalla kiusaaminen ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet.
Fyysinen väkivalta lisääntynyt erityisesti alakouluissa
Rasinkangas kertoo, että fyysinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti alakouluissa. Jopa päiväkodeissa on kohdattu agressiivisia lapsia, jotka kohdistavat väkivaltaa myös henkilökuntaan.
Yläasteella sosiaalinen media on helppo kiusaamisen väline. Välillä rajumpaa fyysistäkin väkivaltaa esiintyy myös vapaa-ajalla. Usein väkivalta ja uhrin alistaminen kuvataan videolle, jota sitten levitetään somessa. Nöyryytysvideolla uhri saatetaan pakottaa vaikkapa nuolemaan kiusaajiensa kengänpohjia.
Vapetus on iso ongelma
Nuorten suosima sähkötupakka eli vapetus on iso ongelma. Vape-laitteissa käytettävät maustetut nesteet koukuttavat lapsia, koska ne ovat hyväntuoksuisia ja sisältävät runsaasti nikotiinia. Tarjolla nuorisolle on myös kannabis-öljyllä höystettyä vapea.
Vape-nesteiden välitys kouluissa aiheuttaa samanlaisia lieveilmiöitä kuin huumekaupassa, Rasinkangas kertoo. Velallisia uhkaillaan väkivallalla.
Varsinaisten huumeidenkin käyttö on lisääntynyt alaikäisten keskuudessa. Kaupanteko käy helposti somessa.
Ruutuajan rajoittaminen toimii
Koulupoliisin näkökulmasta hyvin monet nuorten ja lasten ongelmat liittyvät somesovelluksiin. Erityisen ongelmallinen on TikTok, jossa kiertää usein videohaasteita, joissa yllytetään tekemään jotain tyhmää tai vaarallista, kuten varastamaan jotain kaupasta tai temppuilemaan vaarallisissa paikoissa.
Ratkaisuksi Merja Rasinkangas esittää lasten ruutuajan rajoittamista. Lapsi saattaa ensin rajustikin vastustaa sitä, että hänen pelaamistaan ja kännykän käyttöään rajoitetaan, mutta muutaman kunnolla nukutun yön jälkeen lapsessa voi tapahtua melkoinen muutos parempaan.
– Rajat ovat rakkautta, Merja Rasinkangas sanoo.
Pienissä lähikouluissa lasten olisi parempi olla
Koulupoliisi Rasinkangas kannattaa paluuta pieniin lähikouluihin, joissa kaikki tuntevat toisensa ja lapsilla on luottamuksellinen suhde opettajiin. Nykyään suosituissa suurkouluissa kaikki ongelmat kärjistyvät.
Tuore kansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan päästäkseen vaikuttamaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi lastensuojelussa tarvittaisiin enemmän keinoja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon ja liikkumisen rajoittamiseen sekä hatkaan lähteneiden paikantamiseen. Tässäkin rajat ovat rakkautta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sähkötupakka vape Merja Rasinkangas ruutuaika nöyryytysväkivalta vanhemmuus koulupoliisi lähikoulu kouluväkivalta TikTok lapset Sosiaalinen media Some Koulukiusaaminen Oulu nuoret lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nieminen: Väkivallan kasvavaan ilmiöön on puututtava

Sisäministeri Rantanen pitää Oulun puukotuksia järkyttävinä: ”Tämän on loputtava”

Puukkohyökkäykset järkyttävät – oikeusministeri Leena Meri: ”Väkivallan on loputtava”

Oululainen kansanedustaja Jenna Simula kauppakeskus Valkean uudesta tapauksesta: ”Kaikki väkivalta on pyrittävä kitkemään, rikoksista tulee seurata yleisen oikeustajun mukainen rangaistus”

Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle

Ruotsidemokraatit haluaa pelastaa peruskoulun: Kuri ja järjestys takaisin – pois pakkointegraatio ja poliittinen wokehumppa

Työryhmä kehittämään nuorisorangaistusta

Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.