

Nuoret juhlivat päättäjäisviikonloppua Helsingissä. Ratsupoliiseja ja nuoria lauantai-iltana Kaivopuistossa 1. kesäkuuta 2024. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Lasten ja nuorten pahoinvointi huolestuttaa, kertoo uudeksi kansanedustajaksi nouseva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas. Koulupoliisi haluaisi saada sekä lapset että vanhemmat hetkeksi irti kännyköistään ja sosiaalisen median koukuttavasta maailmassa.
Eduskuntaan Sebastian Tynkkysen jälkeen nouseva Merja Rasinkangas on työskennellyt poliisina 36 vuotta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on ollut ennaltaehkäisevässä työssä koulupoliisina. Ennen poliisin uraa hän oli pitkään töissä Muhoksen Pohjolakodissa, joka oli erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille tarkoitettu koulukoti. Myös vanginvartijana työskennellyt Rasinkangas tuntee ongelmanuorten maailman joka kantilta.
Poliisina Rasinkangas ei voi kommentoida Oulun viimeaikaisia puukotuksia, koska se on tutkinnanjohtajan tehtävä. Koulupoliisin näkökulmasta hän sanoo, että Oulussakin monet lapset ja nuoret voivat huonosti. Väkivaltaa tekevät yhä nuoremmat ja tekotavat ovat raaistuneet.
Kaverivanhemmuuden tilalle läsnäoloa lasten arjessa
Nuorten pahoinvointiin on varmasti monia syitä, Rasinkangas sanoo. Muuttunut yhteiskunta on lisännyt paineita moniin perheisiin.
– Vanhemmuus on osalla kadoksissa, puhutaan kaverivanhemmuudesta.
– Nyt jos koskaan tarvittaisiin vanhemmuuteen rohkeutta kasvattaa ja riittävää läsnäoloa lasten arjessa. Lasten ja nuorten kuuleminen on äärimmäisen tärkeä osa vanhemmuutta, Merja Rasinkangas korostaa.
Some ja tietokonepelit koukuttavat
Rasinkangas pitää huolestuttavana lasten ja nuorten riippuvuutta sosiaaliseen mediaan ja tietokonepelien koukuttavaan maailmaan, jossa lapset ja nuoret viettävät aikaa tuntikausia ympäri vuorokauden.
– Nykyaikana sekä lapset että vanhemmat tuijottavat kännykkäänsä koko ajan, Merja Rasinkangas kuvailee.
Sosiaalisen media kautta nuoret pääsevät näkemään ja kokemaan asioita, jotka voivat olla haitallisia heidän ikätasolleen. Myös monien päihteiden hankkiminen ja kaupankäynti on helppoa somen kautta.
Someriippuvuus näkyy myös koulussa. Oppilaat ovat väsyneitä, ja väsyneenä ärsytyskynnys madaltuu. Samalla kiusaaminen ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet.
Fyysinen väkivalta lisääntynyt erityisesti alakouluissa
Rasinkangas kertoo, että fyysinen väkivalta on lisääntynyt erityisesti alakouluissa. Jopa päiväkodeissa on kohdattu agressiivisia lapsia, jotka kohdistavat väkivaltaa myös henkilökuntaan.
Yläasteella sosiaalinen media on helppo kiusaamisen väline. Välillä rajumpaa fyysistäkin väkivaltaa esiintyy myös vapaa-ajalla. Usein väkivalta ja uhrin alistaminen kuvataan videolle, jota sitten levitetään somessa. Nöyryytysvideolla uhri saatetaan pakottaa vaikkapa nuolemaan kiusaajiensa kengänpohjia.
Vapetus on iso ongelma
Nuorten suosima sähkötupakka eli vapetus on iso ongelma. Vape-laitteissa käytettävät maustetut nesteet koukuttavat lapsia, koska ne ovat hyväntuoksuisia ja sisältävät runsaasti nikotiinia. Tarjolla nuorisolle on myös kannabis-öljyllä höystettyä vapea.
Vape-nesteiden välitys kouluissa aiheuttaa samanlaisia lieveilmiöitä kuin huumekaupassa, Rasinkangas kertoo. Velallisia uhkaillaan väkivallalla.
Varsinaisten huumeidenkin käyttö on lisääntynyt alaikäisten keskuudessa. Kaupanteko käy helposti somessa.
Ruutuajan rajoittaminen toimii
Koulupoliisin näkökulmasta hyvin monet nuorten ja lasten ongelmat liittyvät somesovelluksiin. Erityisen ongelmallinen on TikTok, jossa kiertää usein videohaasteita, joissa yllytetään tekemään jotain tyhmää tai vaarallista, kuten varastamaan jotain kaupasta tai temppuilemaan vaarallisissa paikoissa.
Ratkaisuksi Merja Rasinkangas esittää lasten ruutuajan rajoittamista. Lapsi saattaa ensin rajustikin vastustaa sitä, että hänen pelaamistaan ja kännykän käyttöään rajoitetaan, mutta muutaman kunnolla nukutun yön jälkeen lapsessa voi tapahtua melkoinen muutos parempaan.
– Rajat ovat rakkautta, Merja Rasinkangas sanoo.
Pienissä lähikouluissa lasten olisi parempi olla
Koulupoliisi Rasinkangas kannattaa paluuta pieniin lähikouluihin, joissa kaikki tuntevat toisensa ja lapsilla on luottamuksellinen suhde opettajiin. Nykyään suosituissa suurkouluissa kaikki ongelmat kärjistyvät.
Tuore kansanedustaja Merja Rasinkangas kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan päästäkseen vaikuttamaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi lastensuojelussa tarvittaisiin enemmän keinoja huostaanotettujen lasten yhteydenpidon ja liikkumisen rajoittamiseen sekä hatkaan lähteneiden paikantamiseen. Tässäkin rajat ovat rakkautta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sähkötupakka vape Merja Rasinkangas ruutuaika nöyryytysväkivalta vanhemmuus koulupoliisi lähikoulu kouluväkivalta TikTok lapset Sosiaalinen media Some Koulukiusaaminen Oulu nuoret lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nieminen: Väkivallan kasvavaan ilmiöön on puututtava

Sisäministeri Rantanen pitää Oulun puukotuksia järkyttävinä: ”Tämän on loputtava”

Puukkohyökkäykset järkyttävät – oikeusministeri Leena Meri: ”Väkivallan on loputtava”

Oululainen kansanedustaja Jenna Simula kauppakeskus Valkean uudesta tapauksesta: ”Kaikki väkivalta on pyrittävä kitkemään, rikoksista tulee seurata yleisen oikeustajun mukainen rangaistus”

Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle

Ruotsidemokraatit haluaa pelastaa peruskoulun: Kuri ja järjestys takaisin – pois pakkointegraatio ja poliittinen wokehumppa

Työryhmä kehittämään nuorisorangaistusta

Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.