

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.

Sara Seppänen. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Pisa-tulosten laskua on analysoitu laajasti monella taholla. Toimenpiteitäkin tehdään. Hallitusohjelmaan kirjatut lisätunnit perusopetukseen ovat toteutumassa, ja peruskoulu on puolustusmenojen ohella ainoita kohteita, joista ei leikata.
– Ongelmia pitäisi silti pystyä tarkastelemaan lähemmin ja pyrkiä löytämään ratkaisut yhdessä opetushallituksen ja OAJ:n kanssa. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa on kirjaus lainsäädännöstä, joka mahdollistaisi mobiililaitteiden käytön rajoittamista voimakkaammin koulupäivien aikana, sanoo Sara Seppänen.
Tietoa kännyköiden vaikutuksista on runsaasti
Mobiililaitteiden käyttö koulupäivän aikana ei ratkaise kaikkia ongelmia työrauhan osalta, mutta sen ratkaiseminen on yksi monista tarvittavista keinoista, jotta kouluihin saataisiin lisää rauhaa oppimiselle ja opettamiselle.
– Valitettavasti edellinen opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei ole edistänyt tätä lainsäädäntöä kovinkaan ripeästi. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on luvattu esitys syksylle 2024 liittyen kännyköiden käyttöön koulupäivän aikana, Seppänen huomauttaa.
Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nyt tekoja asioiden edistämiseksi. Tiedon puutteesta ei pitäisi olla ministeriössäkään kyse. Tietoa kännykän vaikutuksista koululaisten arkeen niin kouluissa kuin kotonakin on runsain mitoin. Lainsäätäjät eivät voi vaikuttaa kotien sisällä tapahtuvaan mobiililaitteiden käyttöön, joten heidän on keskityttävä siihen, mihin he voivat vaikuttaa, eli kouluun ja siellä tapahtuvaan mobiililaitteiden käyttöön.
– Dosentti Aino Saarinen tekee uraauurtavaa tutkimusta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kännykällä on suuria vaikutuksia lasten lukutaitoon, keskittymiseen ja esimerkiksi unen laatuun. Euroopassa on jo reagoitu kännykän käyttöön liittyviin kasvaviin ongelmiin. Esimerkiksi Ranskassa koulupäivän aikana kännykän käyttö on kielletty.
Kyse on aikuisten vastuusta
Seppäsen mielestä jo maalaisjärjelläkin ajateltuna olisi erittäin tärkeää, että kännykät laitettaisiin koko koulupäivän ajaksi parkkiin. Oppitunnit eivät ole ainut aika, joka tarvitsee kännykkärauhaa, vaan välitunneillakin ruutu syö aikaa kaverisuhteilta ja normaalista kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
– Oppitunnin alusta kouluissa menee aivan liikaa aikaa saada oppilaat rauhoittumaan ja laittamaan kännykät reppuihin. On myös suuri houkutus tunnin aikana vilkuilla repussa tai taskussa puhelimeen kilahtelevia sosiaalisen median viestejä. On selvää, että keskittyminen ja oppiminen kärsivät, Seppänen toteaa.
– Loppujen lopuksi on kyse meidän aikuisten vastuusta. Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla. Tämän kokeen lopputuloksia voidaan vain arvailla, mutta hyvältä ei suunta näytä. On aika laittaa rajoja mobiililaitteiden käyttöön ja antaa koulun aikuisille oikeudet puuttua aidosti tähän ongelmaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- peruskoulutus kännykät keskittymiskyky Sara Seppänen Pisa-tulokset mobiililaitteet Anders Adlercreutz Aino Saarinen Anna-Maja Henriksson lainsäädäntö Lukutaito kännykkäkielto lapset Hallitusohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?

Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”

Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon

Hallitus panostaa oppimiseen ja koulurauhaan
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












