

LEHTIKUVA
Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon
Älypuhelimet kokonaan pois alle 13-vuotiailta ja somenkäyttökielto alle 18-vuotiaille, ehdottivat ranskalaiset neurologit ja psykiatrit vapun tienoilla julkaistussa tutkimuksessaan. Paljon julkisuutta saaneen tutkimuksen oli tilannut presidentti Macron esikuntineen, ja tutkimuksesta uutisoitiin Suomessakin laajasti.
Ranskalaistutkijoiden raporttiin kannattaa tutustua pintaa syvemmältä. Se on mielenkiintoinen monin tavoin ja sisältää useita mediassa vähemmälle huomiolle jääneitä seikkoja.
Neurologi Servane Moutonin luotsaama tutkijajoukko ehdottaa muun muassa kokonaan ruutuvapaita – siis myös televisiottomia – vyöhykkeitä esimerkiksi liikennevälineissä ja ravintoloissa.
Raportissa siis kiinnitetään huomiota siihen, että monissa kodeissa ja julkisissa tiloissa televisio on jatkuvasti auki. Tällainen taustaärsyke ei tee hyvää aikuisillekaan, mutta lasten älyllisen kehityksen ja keskittymiskyvyn kannalta se voi olla suoranaisesti vahingollista.
Ei mitään digilaitteita alle kuusivuotiaille
Pahinta on kuitenkin koukuttavilla algoritmeillaan voittoa tekevien teknofirmojen ylivalta lapsiin ja nuoriin, muistuttavat tutkijat. He eivät halua syyllistää vanhempia ja opettajia, mutta kehottavat äitejä ja isiä laittamaan omankin kännykkänsä laatikkoon tai muuhun sille varattuun piilopaikkaan esimerkiksi silloin, kun he tulevat töistä kotiin ja liittyvät lastensa seuraan. Televisionkin voi välillä pistää kiinni.
Mouton kollegoineen huomauttaa myös, että varhaiskasvatuksessa, vaikkapa päiväkodeissa, ei ole mitään syytä antaa alle kuusivuotiaille minkäänlaisia digilaitteita, elleivät ne ole lapsen käytössä esimerkiksi jonkin aistivamman kompensoimiseksi.
Ranskassa laki kieltää kännykät kouluissa
Teini-ikäisille ranskalaistutkijat suosittelevat sellaisia kännyköitä, joilla ei pääse verkkoon lainkaan. Silloin puhelin toimii siinä tehtävässä, mihin se on tarkoitettu: yhteydenpitoon vanhempiin ja ystäviin sekä turvallisuuden luomiseksi.
Ranska kuuluu niihin sivistysmaihin, joissa laki kieltää kännykät kouluissa. Ruotsissa vastaava laki säädettiin tänä keväänä, ja tarkoitus on, että siirtymäajan jälkeen kännyköitä ei länsinaapurin kouluissa saa näkyä edes välitunneilla.
Suomessakin on keskusteltu koulujen oppituntien suojelusta kännykkälailla. Suomen Uutiset on parhaillaan selvittämässä, miten asia etenee – ja jos ei etene, mistä syystä.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Servane Mouton ruutuaika lasten suojeleminen koulurauha lastenkasvatus Digilaitteet koulut ja päiväkodit Algoritmit kännykkäkielto Varhaiskasvatus Sosiaalinen media Emmanuel Macron Ranska Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi häätää puhelimet peruskoulusta – ruotsidemokraatit ja porvarihallitus yksimielisiä

Opettajat vaativat kännyköitä pois tunneilta ja kuria kouluun – Ari Koponen: ”Pelkkä hyvä ohjelma ei opettajia auta, nyt vaaditaan tekoja”

Seppänen koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta: Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa edes yksi kaveri?

Reijonen kannatti Euroopan neuvostossa kännykkäkieltoa kouluihin

Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?

Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.
















