LEHTIKUVA
Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?
Missä viipyy koulujen kännykkälaki? Tätä kysymystä toistelivat niin rehtorit, opettajat kuin oppilaitten vanhemmatkin koko viime vuoden eriasteisissa oppilaitoksissa.
Eikä ihme. Kouluilla on mahdollisuus puuttua kännyköitten häiritsevään käyttöön, mutta jokainen vähänkin kouluarkea ja teini-ikäisten maailmaa tunteva tietää, etteivät koulun nykyiset keinot kännykkäsirkuksen rajoittamiseen riitä. Joissakin kouluissa kännykät kerätään oppitunnin ajaksi koriin tai kaappiin, mutta viime kädessä oppilaalla on oikeus kieltäytyä luopumasta laitteestaan ja vääntö jatkuu.
Siksi asiasta tarvitaan laki.
Miten asia siis etenee, vai eteneekö lainkaan? Hallitus kirjasi ohjelmaansa pitkälti perussuomalaisten toiveesta jo yli vuosi sitten näin:
“Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.”
Kesäkuussa 2023 PS-edustaja Jaana Strandman teki ns. toimenpidealoitteen mobiililaitteiden käytöstä kouluissa. Toimenpidealoite ei ole sama kuin lakialoite, mutta sen avulla kansanedustaja voi kiinnittää hallituksen huomion johonkin asiaan ja kiirehtiä sen etenemistä.
– Opetusministeri Henriksson on luvannut, että asiasta tehtäisiin esitys syksyllä, mutta tämän tarkempaa tietoa meillä ei ole, huokaa toinen kouluasioihin perehtynyt PS-edustaja Sara Seppänen.
Strandmanin toimenpidealoite on nyt saapunut sivistysvaliokuntaan, mutta sitä ei ole valiokunnassa vielä käsitelty.
Kuunteleeko opetusministeri?
Seppänen on hieman pettynyt tapaan, jolla pian paikkansa jättävä opetusministeri Henriksson on asiaan suhtautunut.
– Toivomme, että saamme jatkossa opetusministerin, joka oikeasti tuntee koulumaailmaa ja sen arkea, jatkaa Seppänen.
– Tutkimustiedostahan ei ole puutetta. Lastenlääkärit, aivotutkijat, neurologit ja monet muut vastaavat asiantuntijatahot tuovat tarjolle joka päivä uusia hälyttäviä tuloksia siitä, miten ruutuaika ja erityisesti kontrolloimaton kännykän käyttö vievät keskittymiskyvyn sekä altistavat mielenterveyden ongelmille ja monille vaaratilanteille kiusaamisesta alkaen, muistuttaa Seppänen.
– Ja muissa sivistysmaissa on jo kauan sitten huolehdittu lainsäädännöllä siitä, että kännykät eivät sekoita koulun arkea.
Henriksson on julkisissa kannanotoissaan – esimerkiksi PISA-tulosten julkistustilaisuudessa viime joulukuussa – tuonut esiin, että hän ei varauksetta kannata kännykkäkieltoa. Opetushallituksessa ja -ministeriössä on jossain määrin vallalla ajatus, että kännykkäkielto on ”liian yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.”
– Niinhän se olisikin yksinkertainen ja halpa ratkaisu, ei kaikkiin koulun ja nuorten ongelmiin todellakaan, mutta työrauhaongelmista se kyllä ratkaisisi ainakin osan. Tämän tietää varmasti jokainen opettaja ja rehtori. Koen, että OKM ei riittävästi kuuntele meitä kouluelämän oikeita asiantuntijoita, sanoo Seppänen.
– Me emme edes kuvittele voivamme ratkaista nuorten ja koulutuksen monisyisiä ongelmia jollakin yksittäisellä asialla. Mutta me voimme ja meidän pitäisi käyttää niitä keinoja, jotka meillä on käytössämme. Lasten kotioloille ja vapaa-ajalle emme voi mitään, mutta voimme suojella nuoria koulussa ja oppitunneilla. Se on enemmän kuin ei mitään. Jostakin pitää aloittaa.
Ongelmien taustalla inkluusio ja digitalisaatio
Seppänen ja Strandman toki tietävät, että kännykän haltuunotto nuorelta voi olla juridisesti ja siten myös lainsäädännöllisesti vaikea kysymys.
– Siksi olenkin ehdottanut, että mahdollisimman pian järjestäisimme pyöreän pöydän neuvottelun, jossa paikalla on yhtä aikaa oikeuskansleri, oikeusministeri ja opetusministeri esikuntineen. Näin päästään kerralla läpivalaisemaan omaisuudensuojaan, yksilönvapauteen ja toisaalta lastensuojelullisiin seikkoihin liittyvät sudenkuopat lain valmistelussa ja muotoilussa.
Entä millä asiantuntemuksella Seppänen ja Strandman itse puhuvat?
Kumpikin on taustaltaan opettaja: Strandmanille opettajan ja erityisopettajan kokemusta ehti kertyä 26 vuotta ennen kansanedustajuutta, Seppänen on työskennellyt sekä luokanopettajana että erityisopettajana.
Seppänen valmistelee parhaillaan myös väitöskirjaa kasvatustieteen alalta, joskaan sen aihe ei liity koulujen kännykkäsääntöihin mitenkään.
Väitöskirjatutkijana Seppäsellä kuitenkin on näköalapaikka kasvatustieteen maailmaan ja filosofiaan. Näkymä kyseisen tieteenalan syvyyksiin ei välttämättä ole mairitteleva.
– Koulujen nykyiset työrauhaongelmat ovat seurausta muun muassa inkluusiosta ja liian innokkaasta digitalisaatiosta. Nämä ajatussuunnat löivät kouluissa läpi, koska niin moni uskoi niihin tai niihin oli virkansa turvatakseen pakko uskoa. Kriittisiä kysymyksiä ei 2010-luvulla juuri sallittu, ei opettajankoulutuksessa eikä kasvatustieteessä muutoinkaan, muistelee Seppänen.
Mai Allo
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kännykkälaki kännykät keskittymiskyky Sara Seppänen Jaana Strandman Pisa-tulokset koulurauha inkluusio mobiililaitteet mielenterveysongelmat Anna-Maja Henriksson lainsäädäntö kännykkäkielto Työrauha Digitalisaatio toimenpidealoite Koulukiusaaminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Nyt puututaan koulukiusaamiseen ja parannetaan koulujen oppimisrauhaa – Koponen: Kiusaamisen vastainen työ yhdistää kansanedustajia
Reijonen kannatti Euroopan neuvostossa kännykkäkieltoa kouluihin
Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon
Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: “Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja
Israelin armeija IDF julkaisi turvaluokiteltuja videoita tapetun Hamasin terroristijohtaja Yahya Sinwarin bunkkerista. Sinwar sai surmansa Gazassa Rafahin kaupungin Tel al-Sultanin pakolaisleirillä sijaitsevassa rakennuksessa.
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän
Ontarion psykologiliiton valituslautakunta määräsi Jordan Petersonin "uudelleenkoulutukseen" tämän sosiaalisessa mediassa kirjoittamien viestien vuoksi. Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että pätevää ja halukasta uudelleenkouluttajaa ei tunnu löytyvän. Ilmeisesti kukaan ei uskalla lähteä väittelemään Petersonin kanssa suorassa lähetyksessä.
Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu ilmoittaa hakevansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Hänen ilmoituksensa tuli yllätyksenä paikallaolijoille. Katso ylläolevalta videolta tiedotustilausuuden kulku.
DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu
Suomen Uutiset kertoi helmikuussa 2023, kuinka opiskelijat ihmettelivät, miten yliopisto voi kutsua DEI-kouluttajakseen henkilön, jonka veli toimii Iranin suurlähetystön rahoittaman moskeijan imaamina ja isä on toiminut IRGC-joukkojen palveluksessa 1980-luvulla. IRGC on listattu terroristijärjestöksi esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. IRGC-joukot toimivat suoraan korkeimman johtajan Ali Khamenein alaisuudessa.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi
600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy
Huumekauppaa ja väkivallantekoja ohjaillaan paljolti muualta kuin Ruotsista. Massiivisen maahanmuuton ja siirtolaisuuden myötä kasvanut jengien ja klaanien globaali yhteistyö pakottaa viranomaiset kansainväliseen yhteistyöhön.