SUOMEN UUTISET/LEHTIKUVA
Maahanmuuttajien vastuuta kotoutumisesta lisätään ja velvoitteita kiristetään. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan kotoutuminen perustuu jatkossa työhön, ja järjestelmä uudistetaan kannustavammaksi osana hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.
Hallitus esittää merkittävää muutosta Suomen kotouttamispolitiikkaan. Tavoitteena on siirtyä järjestelmään, jossa maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan korostuu nykyistä selvästi enemmän. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli lakiesitystä torstaina tiedotustilaisuudessa.
– Keskeinen uudistus on se, että maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan lisätään ja velvoitteita tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti, Rantanen sanoo.
Hänen mukaansa kotoutuminen perustuu jatkossa entistä vahvemmin kielitaitoon, työllistymiseen ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen omaksumiseen.
Kotoutumispalvelut kytkeytyvät Rantasen mukaan aiempaa tiiviimmin esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamiseen.
– Ajatuksena on, että kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, hän toteaa.
Kotoutumisen onnistumista arvioidaan jatkossa aiempaa konkreettisemmilla mittareilla. Rantasen mukaan pelkkä rahankäytön seuranta ei riitä kuvaamaan järjestelmän toimivuutta.
– Olennaista on mitata työllisyyttä, koulutusastetta ja sosiaalitukien käyttöä. Uudistukset vaativat myös tehokasta toimeenpanoa, hän sanoo.
Rantasen mukaan ajattelutapaa muutetaan samalla perusteellisesti: yhteiskuntaan kiinnittyminen nähdään entistä vahvemmin yksilön aktiivisena velvollisuutena.
– Kotoutuminen ei onnistu passiivisesti järjestelmän varassa, joten omavastuuta ja velvoitteita vahvistetaan, hän toteaa.
Lakiesitys tuo mukanaan myös aiempaa sitovammat velvoitteet kotoutumispalveluihin osallistumiselle. Jatkossa jokaiselle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka noudattamista seurataan tarkemmin.
– Laissa asetetaan selkeät tavoitteet ja osallistuminen palveluihin muuttuu velvoittavammaksi. Jos velvoitteita ei noudata, siitä seuraa sanktioita, Rantanen kertoo.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työttömyysetuuden rajoittamista tai toimeentulotuen alentamista.
Kotoutumispalveluiden uudistus tuo Rantasen mukaan merkittäviä säästöjä. Kokonaisuus vähentää julkisia menoja yli 46 miljoonalla eurolla.
– Säästöt syntyvät rahoituksen yksinkertaistamisesta, päällekkäisten koulutusten karsimisesta, kuntien roolin selkeyttämisestä ja laskennallisten korvausten pienentämisestä, Rantanen havainnollistaa.
Ministerin mukaan kyse ei ole pelkästään leikkauksista, vaan rakenteellisesta uudistuksesta.
Rantanen korostaa, että uudistuksessa keskeistä on kotoutumisen sisällöllinen muutos. Tavoitteena on ohjata palvelut nykyistä selkeämmin kielen oppimiseen ja työelämävalmiuksiin.
– Painopistettä siirretään siihen, että opitaan kieli, saadaan työelämävalmiuksia ja työllistytään, hän toteaa.
Erityisesti alkuvaiheen toimenpiteisiin panostetaan.
– Alkuvaihe on keskeinen kohta, josta elämä lähtee kantamaan eteenpäin, Rantanen sanoo.
Rantasen mukaan kotouttamisen onnistumista on Suomessa arvioitu pitkään puutteellisesti.
– Olemme mitanneet käytettyä rahaa, mutta emme sitä, mitä sillä saadaan aikaan. Keskeistä ei ole rahamäärä vaan se, miten raha käytetään, hän painottaa.
Ajattelutapa on tässä siis täysin toisenlainen kuin vihervasemmistolla, jonka mielestä kotoutumiseen pitää vain lisätä uutta rahaa koko ajan ja homma hoituu sillä.
Hallitus on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa kuluvalla vaalikaudella laajasti, ja Rantasen mukaan kotouttamispolitiikan uudistamista on jatkettava.
– Tässä ollaan tekemässä yhtä muutosta. Toivon, että tätä työtä jatketaan seuraavalla hallituskaudella, Rantanen sanoo.
Ministerin mielestä Suomen tulisi katsoa mallia Tanskasta. Siellä sosiaalietuuksia saavien maahanmuuttajien on osallistuttava viikoittain tietyin tuntimäärin työhön tai muuhun työllistymistä edistävään toimintaan.
SUOMEN UUTISET
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kotoutumispalvelujen uudistamisen yhteydessä kotoutumiseen kohdistetaan yli 46 miljoonan säästöt. Jatkossa kotoutuminen perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoi torstaina kolmesta uudesta maahanmuuttohankkeesta. Kyseessä ovat EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (nk. pakti) täytäntöönpano, maasta poistamisen tehostamista koskeva hanke sekä kansalaisuuskokeen käyttöönotto.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio syyttää Suomen talousongelmista kallista maahanmuuttopolitiikkaa ja kertoo työvoiman rakenteen heikentävän julkista taloutta. Hän viittaa tuoreeseen tilastoon, jonka mukaan yhtä työssäkäyvää kohden tuli viime vuonna kuusi työtöntä maahanmuuttajaa.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan suomalaistaustaisia on Suomessa enää alle viisi miljoonaa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa, että ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun kiihtyessä suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaiset saivat keskimäärin selvästi enemmän työttömyysetuuksia, asumistukia ja toimeentulotukea kuin samanikäiset suomalaistaustaiset.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaatimusta massamaahanmuutosta ja pitää sitä yritysten näkökulmasta loogisena lyhyen tähtäimen voitontavoittelun kannalta. Rydman toteaa, että tietämättömien ja pieniin palkkoihin tyytyvien maahanmuuttajien tuonti parantaa katteita, mutta pidemmällä tähtäimellä se ei palvele edes yritysten etua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
