LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan suomalaistaustaisia on Suomessa enää alle viisi miljoonaa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa, että ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun kiihtyessä suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan.
Tilastokeskus julkaisi äskettäin vuoden 2025 lopun väestötiedot, joista käy ilmi, että suomalaistaustaisia ihmisiä asuu Suomessa enää 4 992 081 henkeä. Ulkomaalaistaustaisia oli samaan aikaan yli 660 000 henkeä, mikä vastaa noin 12 prosenttia koko väestöstä.
Vaikka Suomen kokonaisväkiluku vielä kasvaa, kasvu perustuu voimakkaasti maahanmuuttoon.
Itse kunkin on hyvä pohtia, miten ylläpidetään yhteiskunnan yhtenäisyyttä, suomen kieltä ja kulttuuria, kun väestörakenne muuttuu nopeasti? Samoin jokainen voi miettiä, mikä olisi sopiva sana kuvaamaan tätä kehitystä.
Millä sanalla sinä kutsuisit tätä kehitystä? pic.twitter.com/9waPwUBijp
— Suomen Perusta (@suomenperusta) April 13, 2026
PS:n varapuheenjohtaja, Suomen Perusta -ajatuspajan johtaja Simo Grönroos kommentoi tilannetta ja varoittaa kehityksen vauhdista.
– Suomen väestö kasvaa edelleen, mutta suomalaisten määrä itse asiassa vähenee. Tiesitkö, että suomalaisia on enää alle viisi miljoonaa, Grönroos kysyy, ja jatkaa:
– Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 000 hengellä, kun samaan aikaan kotimaisten kielten puhujien määrä väheni 19 000 hengellä. Tätä menoa suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassa vielä tämän vuosisadan aikana. Kehitys on erittäin nopea.
Grönroos kiinnittää huomiota myös alueelliseen kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on jo selvästi korkeampi: Uudellamaalla noin 20 prosenttia, Espoossa 26 prosenttia ja Vantaalla yli 30 prosenttia.
-Suomi ei tarvitse siis lisää vaan vähemmän maahanmuuttoa. Laitetaan loppu massamaahanmuutolle, ennen kuin maahanmuutto tekee lopun Suomesta, Grönroos toteaa.
Tiesitkö, että meitä on enää alle viisi miljoonaa?
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) April 15, 2026
Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä nousi 36 tuhannella hengellä, kun suomalaisten määrä taas väheni 19 tuhannella.
Ellei massamaahanmuutolle laiteta loppua, tekee massamaahanmuutto lopun Suomesta. pic.twitter.com/Jr7fWMJEh8
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia, joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos selittää asian Facebook-videollaan.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy, miksi elinkeinoelämä ajaa hullun lailla massamaahanmuuttoa. Vastausta ei tarvitse hakea kaukaa, sillä tuore Etlan muistio paljastaa syyn häpeilemättä itse: elinkeinoelämä on valmis repimään hajalle suomalaisen luottamukseen perustuvan turvallisen yhteiskunnan, sillä se saa maahanmuuton kautta halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia.
Suomen julkisen talouden tila on Suomessa vähintäänkin haastava ja tapahtumat maailmalla tuppaavat kaiken aikaa lisää lunta tupaan. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan täydentäviä säästöjä noin 400 miljoonaa euroa. Halpamaahanmuuttoon puuttuminen voisi olla hyvä alku uudelle, sanoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Ajatuspaja Suomen Perustan johtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos sivaltaa Iltalehdessä juuri esillä ollutta Keskuskauppakamarin edustajan lausuntoa, jossa suhtaudutaan kielteisesti Suomeen tulossa olevaan kansalaisuuskokeeseen.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio syyttää Suomen talousongelmista kallista maahanmuuttopolitiikkaa ja kertoo työvoiman rakenteen heikentävän julkista taloutta. Hän viittaa tuoreeseen tilastoon, jonka mukaan yhtä työssäkäyvää kohden tuli viime vuonna kuusi työtöntä maahanmuuttajaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että kehitysmaista tuleva maahanmuutto heikentää suomalaisten koulujen osaamistasoa segregaation kautta ja muodostaa rasitteen julkiselle taloudelle. Purra tuo esille, että suomalaislasten määrän vähenemistä ei voi korvata maahanmuuttajilla kouluissa eikä väestössä laajemmin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaiset saivat keskimäärin selvästi enemmän työttömyysetuuksia, asumistukia ja toimeentulotukea kuin samanikäiset suomalaistaustaiset.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
