Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Hallituspuolueiden kansanedustajat Atte Harjanne ja Jouni Ovaska selittelivät eilen Ylen A-Talkissa mutkikkailla lauseilla miksi Suomen pitää osallistua EU-elvytykseen, jonne Suomi joutuu maksamaan 6,6 miljardia ja saa takaisin vain 3,2 miljardia. Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti, että kunkin EU-maan pitäisi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan. Mäkelä painotti, että elvytyspaketilla tosiasiassa vain korjataan Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan rakenteellisia talousongelmia.

EU-johtajat tekivät kesällä poliittisen sopimuksen 750 miljardin elvytyspaketista, josta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia. EU:lle kanavoimistaan rahoista Suomi on saamassa takaisin vain 3,2 miljardia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä tiivisti eilen Ylen A-Talkissa, mitä EU-johtajien neuvottelema elvytyspaketti konkreettisesti tarkoittaa suomalaisten kannalta.

– Pohjimmainen havainto on, että suomalaiset joutuvat taas maksamaan. Kun monivuotinen EU-rahoituskehys ja elvytyspaketti toteutuvat, niin se tarkoittaa sitä, että suomalaisten miljardit lähtevät muille maille. Tästähän siinä on kyse, aivan riippumatta siitä, mitä mekanismeja on taustalla.

A-Talkissa vieraina olivat myös kansanedustajat Sari Essayah (kd), Atte Harjanne (vihr) ja Jouni Ovaska (kesk).

Suomi on vuodesta toiseen EU:n nettomaksaja, eli saa EU:lta vähemmän rahaa kuin sinne maksaa. Ovaskan mukaan nettomaksajan asema on Suomelle hyvä asia.

– Se kertoo siitä, että Suomen talous on mennyt paremmin, keskustaedustaja sanoi.

Keskusta: Suomen talous kaipaa yhteistä EU-velkaa

Essayah totesi, että elvytyspaketti muuttaa EU:n keskeisiä periaatteita.

– Tähän mennessä kunkin jäsenvaltion on pitänyt hoitaa omaa talouttaan ja EU ei itse ole voinut velkaantua eikä tehdä alijäämäistä budjettia. Nyt ollaan ottamassa yhteinen velka, joka tuodaan EU-budjettiin ja viedään jäsenvaltioille. Paketti on Suomelle kallis, Essayah sanoi.

Hän varoitti myös EU-verotusoikeudesta, joka on mahdollisesti tulossa myöhemmin.

– Tämä muuttaa EU:n luonnetta siitä, mihin suomalaiset ovat aikanaan antaneet mandaatin. EU:sta tulee tulonsiirto-, velka-, ja verounioni.

Ovaska vetosi koronatilanteeseen ja siihen, että myös Kiina ja USA elvyttävät.

– Meidän talous ja teollisuus kaipaavat tätä pakettia, Ovaska väitti.

Useat taloustieteilijät ovat kuitenkin elvytyspaketista eri mieltä. Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä pyritään vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.

Pikavippi, jossa saadut rahat maksetaan tuplana takaisin

Perussuomalaiset torjuu elvytysrahaston. Suomen kannalta elvytysrahasto on kuin pikavippi, jossa saadut rahat joudutaan maksamaan tuplana takaisin.

Mäkelä havainnollisti tilannetta edustajakollegoilleen.

– Kuinka moni teistä suostuisi diiliin, että te annatte minulle kukin satasen ja minä annan teille takaisin 50 euroa ja se 50 euroa pitää käyttää sähköpyörän osamaksuihin? Tästähän käytännössä on kyse, Mäkelä sanoi.

Sähköpyörävertaus viittaa muun muassa EU-komission suunnitelmiin joiden mukaan jäsenvaltioille kanavoitavista rahoista tulisi käyttää kolmannes ilmastotoimiin. Suomen hallitus kuitenkin haluaisi käyttää rahoista ilmastohankkeisiin jopa puolet.

Mäkelä huomautti, että kunkin EU-maan pitäisi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan.

– Suomi voisi elvyttää talouttaan paljon kannattavammin kuin elvytyspaketin kautta. Tilanne on vielä se, että Suomen viennistä vain kuusi prosenttia kohdistuu niihin maihin jotka eniten hyötyvät elvytyspaketista, joten vientiargumentti ei tässä yhteydessä toimi.

– Etelä-Euroopassa talous oli kuralla jo ennen koronakriisiä. Elvytyspaketti ei ole koronapaketti, vaan tällä paketilla korjataan Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan jo olemassa olevia rakenteellisia talousongelmia. Iso kuvio pohjalla on se, että Ranskan ja Saksan avulla Italia ja Espanja kiristivät paketin muilta EU-mailta. Suomi on tässä vain maksumiehenä.

Vihreille yhteinen EU-velka ei ole ongelma

Vihreä edustaja Harjanne ei näe mitään ongelmaa EU-jäsenvaltioiden yhteisessä velkaelvytyshankkeessa.

– On meidänkin etumme elvyttää nimenomaan Euroopan tasolla. Arvioiden mukaan elvytys auttaa myös Suomen vientivetoista taloutta. Jos kaikki maat elvyttäisivät itsenäisesti, lopputulos ei vastaisi sitä, mitä nyt tavoitellaan eli koordinoitua yhteistä Euroopan tason elvytystä, joka olisi myös Suomen etu, Harjanne väitti.

Essayah huomautti, että elvyttämistä itsessään ei vastusta kukaan, vaan kritiikki liittyy siihen, että elvytys tehdään yhteisellä velalla.

– Nyt joudutaan vastuuseen muiden maiden veloista ja samalla mennään kauemmaksi markkinakurista. Nyt ne jäsenvaltiot, jotka saavat elvytyspaketista kymmeniä, ehkä satoja miljardeja, niin miksi ne lähtisivät enää tekemään rakenteellisia uudistuksia omaan talouteensa, kun ne saavat yhteistä ilmaista rahaa. Tämä ei vaan ole järkevää.

Kannattaako antaa rahaa kilpailijamaille?

Mäkelä huomautti, että elvytyspaketin kautta Suomi tulisi myös – omilla rahoillaan – elvyttämään kilpailijamaita kuten Viroa.

– Viroon viedään yhdeksän miljardia EU:n toimesta, Unkariin ja Puolaan yhteensä sata miljardia. Ne maat kilpailevat Suomen kanssa EU-sisämarkkinoilla, joilla myydään tuotteita. Eihän ole mitään järkeä antaa rahaa kilpailijamaille, jotta ne pystyisivät kilpailemaan kanssamme paremmin.

Ovaska tivasi, mikä on perussuomalainen vaihtoehto elvytyspaketille.

– Suomi elpyy siten, että suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden mahdollisuudet laitetaan kuntoon ja saadaan Suomen vientiteollisuus vetämään. Suomea pitäisi nostaa ennen kaikkea sillä, että alennetaan energian hintaa ja logistiikan hintaa ja parannetaan työllistämisen mahdollisuuksia, Mäkelä vastasi.

Perussuomalainen kansanedustaja vertasi elvytyspakettia narun työntämiseen eteenpäin.

– Eihän tämä toimi niin, että me annamme Italialle rahaa, jotta Italia ehkä ostaisi suomalaisia tuotteita. Italia elvyttäköön omalla rahallaan ja Suomi omalla rahallaan.

Elvytyspaketista tulossa pysyvä mekanismi

Elvytyspaketissa piilee myös se vaara, että yhteisestä velkaelvytyksestä tuleekin pysyvä tulonsiirtomekanismi. Essayah huomautti, että koska Suomi ei nytkään kyennyt vastustamaan elvytyspakettia, niin vastustamisen poliittinen hinta nousee koko ajan.

– Kun tulee seuraava kriisi, niin miten Suomi siinä tilanteessa enää kaataisi paketin, Essayah sanoi.

Mäkelä totesi, että kukaan ei enää usko argumenttiin, jonka mukaan elvytyspaketista tulisi ainutkertainen.

– Eihän siinä ole mitään uskottavuutta, että jos tämä paketti menee läpi, niin sitten seuraavassa kriisissä tuleva paketti jostain syystä kaatuisi. EU-integraatiota aina tiivistetään jokaista kriisiä hyväksi käyttäen. Agenda taustalla on se, että Eurooppaa viedään enemmän kohti liittovaltiota.

Vihreiden Harjanne myönsi itsekin, että uusi elvytyspaketti saattaa olla tulossa.

– Tämä (elvytyspaketti) on tehty kertaluontoiseksi, mutta voihan se olla että toinen tulee. EU kehittyy ajassa, Harjanne sanoi.

Mäkelä huomautti, että elvytyspaketti itsessään on vuosikymmenien sitoumus, eikä edes tiedetä, millä rahalla se maksettaisiin.

– Mahdollisesti se maksetaan jopa jäsenmaksujen korotuksilla. Siinä suomalainen maksaa aina vaan lisää.