Eduskunta äänestää ensi viikolla EU-elvytyspaketista. Perussuomalaiset äänestää pakettia vastaan. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toi tänään Ylen Ykkösaamussa vielä kerran tiivistetysti esille paketin ongelmat.

Riikka Purra sanoi elvytyspaketin olevan askel kohti finanssiliittoa, sillä elvytyspaketissa on paljon tekijöitä, jotka vähentävät Suomen taloudellista itsemääräämisoikeutta.

– Pakettiin kuuluu yhteistä velkaa sekä lahjuksia Etelä-Eurooppaan. On myös syytä nostaa esille, että elvytyspakettia puolustellaan milloin milläkin lähtökohdalla: välillä se lisää vientiä, välillä se on solidaarisuuspaketti ja välillä taas turvallisuustoimi Venäjää vastaan, Purra sanoo.

Hän jatkaa, että vaikka elvytyspaketista olisikin hyötyä lyhyellä aikavälillä, pitkällä tähtäimellä hyödyt ovat kyseenalaisia.

– Jos suomalainen elinkeinoelämä katsoisi vähän pidemmälle, saatettaisiin myös havaita, että velkavastuiden lisääminen ja se, että suomalainen veronmaksaja rahoittaa tiettyjen etelän maiden veronalennuksia, ei ole kannattavaa suomalaisenkaan elinkeinoelämän kannalta.

– Kyse on myös periaatteista ja samalla EU:n ja Suomen poliittisesta tulevaisuudesta. Jos nyt mennään tämä askel eteenpäin, seuraavan askeleen ottaminen on jo helpompaa.

Mikseivät EU-jäsenmaat elvytä itsenäisesti?

Purra sanoi, että tosiasiassa elvytyspaketilla vain pidetään pystyssä yhteisvaluutta euroa samalla kun yritetään paikata velkaantuneita etelän maita, kuten Italiaa, joka ei suostu tekemään rakenteellisia uudistuksia.

– Tässä tilanteessa siellä on vain huomattu, että EU:lta on mahdollisuus saada rahaa sen sijaan, että Italia ottaisi lainaa itse ja korjaisi asioita.

Purra sanoi, että EU-tasollakin jäsenmailla olisi mahdollisuus elvyttää itsenäisesti, vaikka toki toimia voidaan tarvittaessa koordinoida vaikka EU-komissiosta.

– Suomi voisi laittaa enemmänkin rahaa oman elinkeinoelämänsä ja yritysten sparraamiseen ja huolehtia siitä, että vivuttamalla syntyisi yksityisiä investointeja. Tähän olisi mahdollisuus käyttää enemmän varoja, jos rahaa ei kierrätettäisi Brysselin kautta, josta rahaa jaetaan Suomen kilpailijamaillle ja taloutensa huonosti hoitaneille maille.

Omia muskeleita kannattaisi joskus edes yrittää käyttää

Purra nosti esille myös talouden suhdanteen muutokset.

– Olemme todennäköisesti suuren kasvun kynnyksellä, jopa kuuden prosentin kasvua arvioidaan. Elvyttäminen siis alkaa jo kohta olla myöhäistä, jos sitä tehdään talouspoliittisesti viisaasti.

Suomelle väitetään seuraavan mainehaittoja sekä ajautuminen sivuraiteelle EU:ssa, jos elvytyspaketti kaadetaan. Purra sanoo kuitenkin kaipaavansa puheisiin realismia.

– Onko meillä tällä hetkellä ollut hyvä neuvotteluasema EU:ssa ja onko meitä kuultu? Olemmeko kyenneet vaikuttamaan asioihin? Jos nyt vaatisimme uusia neuvotteluja, me emme olisi yksin, koska kyllä muistakin maista löytyy kriittisiä ääniä.

– Tähän saakka Suomi ei ole EU:ssa paljon käyttänyt muskeleitaan. Ehkä kannattaisi joskus edes yrittää käyttää. Toki on ymmärrettävä, että olemme pieni maa. Toisaalta olemme samalla kiltti ja arvokas nettomaksaja.

Purra esittääkin palaamista takaisin neuvottelupöytään EU:ssa.

– Todennäköisesti tuleva paketti ei enää nojaisi näille ongelmallisille elementeille. En usko, että seurauksena olisi radikaali markkinareaktio, jos jäsenmaat palaisivat neuvottelemaan.

Suomen eurojäsenyys oli virhe

Elvytyspaketti siis liittyy vahvasti yhteisvaluutta euron pelastamiseen. Purra toi esille, että useiden asiantuntijoidenkin mukaan Suomen eurojäsenyys on ollut virhe.

– Euroon sisältyy paljon erilaisia valuvikoja. Jos nyt verrataan vaikka euron ulkopuolisiin maihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan tai aiemmin Britanniaan tai Itä-Euroopan maihin, niin nämä ovat yleisesti talouspolitiikassaan ja hyvinvoinnissaan selviytyneet euromaita paremmin.

Purra myös totesi, että Suomi ei ole kuulunut yhteisvaluutan hyötyjiin.

– Meillä on ollut huomattavan hidas talouskasvu aina finanssikriisistä alkaen, jopa maailman tasolla olemme olleet heikon kasvun maa. Toisaalta kotimaiset kustannukset ovat melko korkeita. Olemme tällä hetkellä kuin pakkopaidassa, koska Suomi ei kykene devalvoimaan. Meillä on toki mahdollisuus tehdä kivuliaita kilpailukykysopimuksia tai kiristää lisää vyötä. Tällaiset päätökset ovat kuitenkin hyvin vaikeita.

SUOMEN UUTISET