Perustuslakivaliokunta linjasi jo viime kesänä: ”Valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa”

Suomen perustuslain ensisijainen tulkitsija, eduskunnan perustuslakivaliokunta suhtautui jo vuosi sitten nihkeästi EU-elvytyspakettiin.

Hallituksen kehysriihiveivaukseen liittyvä poliittinen teatteri jäi eilen monelta hetkeksi vähemmälle huomiolle, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa, jonka mukaan EU-elvytyspaketin läpimeno vaatii kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnan äänestyksessä.

Tiedossa on jo, että perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt pyrkivät torjumaan elvytyspaketin, joka veisi veronmaksajat vuosikymmenien velkavankeuteen ja josta seuraisi Suomelle useiden miljardien nettotappiot.

Kokoomus jätti vastuunkannon muille

Käytännössä hankkeen läpimenon ratkaisijaksi on nousemassa kokoomus, jonka ilmoitti eilen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan Kai Mykkäsen suulla, että kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista.

Koska tyhjiä ääniä ei lasketa, kokoomuksen selkärangaton tyhjänäänestäminen tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että Sanna Marinin johtaman hallituksen olisi mahdollista juntata elvytyspaketti läpi.

Suomelle haitallinen, rikkoo EU-perussopimuksia

Useiden asiantuntijoiden mukaan elvytyspaketti on Suomen taloudelle haitallinen ja menettelyn on myös katsottu rikkovan EU-perussopimusten no bailout-periaatetta, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät ota vastatakseen toisten jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kehottanut euromaita ryhdistäytymään ja noudattamaan EU-perussopimuksia.

Vaikka elvytyspaketilla on edelleen laskennallisesti mahdollisuus mennä läpi, on syytä muistaa, että perustuslakivaliokunta suhtautui torjuvasti jo itsessään hankkeen sisältöön viime kesänä. Tuolloin perustuslakivaliokunta katsoi, että Suomen ei tule hyväksyä ehdotettua lainanottoa eikä siihen kytkettyä vastuuta avustusmuotoon.

Perustuslakivaliokunta linjaa: Valiokunnan mielestä valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.

Pakettia moititaan joka suunnasta

Perustuslakivaliokunta viime vuonna evästi päättäjiä myös varmistamaan, että hankkeeseen liittyvillä päätöksillä on takanaan kansalaisten tuki.

Perustuslakivaliokunta lausuu: Valtioneuvoston kirjelmän mukaan päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista. Valiokunta korostaa, että demokraattisen legitimiteetin varmistaminen on tärkeää, kun päätetään jatkossa tukivälineen toimeenpanosta.

Seuraavaksi voidaankin pohtia, onko elvytyspaketilla takanaan kansalaisten tuki. Vastaus kysymykseen on, että suurella todennäköisyydellä tukea ei löydy. Ensinnäkin eduskunnan toiseksi suurin puolue, perussuomalaiset vastustaa yksimielisesti liittovaltiokehitystä ja EU-vastuiden paisuttamista velkarahalla. EU-elvytystä moititaan myös hallituksen riveistä.

Hallitus torjuu kansanäänestyksen

Moni on myös unohtanut, että viime syksynä elvytyspaketista kansanäänestystä vaativa kansalaisaloite sai vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ennätysajassa, ja kannatusilmoitusten keräys jopa keskeytettiin asian kiireellisyyden vuoksi. Myös perussuomalaiset on jättänyt samasta asiasta oman lakialoitteen.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja pääministeri Sanna Marin ovat kuitenkin tyrmänneet esityksen kysyä kansan näkemystä asiaan.

Tuppurainen myös linjasi jo viime kesänä, että oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista.