Yle uutisoi maanantaina tiedon, jonka mukaan EU:n oikeuspalvelut uhkaili Suomea mainehaitalla ja poliittisella paineella, jos EU:n elvytyspaketti hylättäisiin. Iltalehden toimittaja ei kuitenkaan saanut kysyttäessä tietoa, kuka tämän näkemyksen oli esittänyt.

– On erittäin kyseenalaista, että valtioneuvoston toimijoilla on suosikkitoimittajia, joille vuodetaan tietoa silloin, kun se palvelee hallituksen tarkoitusperiä, mutta muut toimittajat eivät saa tietoa edes kysyttäessä, vaikka tiedon salaamiseen ei olisi julkisuuslain mukaan perusteita. Tämä on lehdistönvapauden kannalta vaarallinen kehityssuunta: onko viesti toimittajille se, että kannattaa olla hallituksen suosiossa, muuten tietoja uutisia varten ei tipu? perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Pyritään painostamaan eduskuntaa

Vielä kyseenalaisemmaksi asian tekee se, että epämääräisellä uhkauksella yritetään ilmeisesti ohjata eduskunnan päätöksentekoa.

– Ohuesti verhottu uhkaus siitä, että Suomelle aiheutuisi vakava mainehaitta tai Suomen vaikutusmahdollisuudet heikkenisivät vuosiksi, ei ole vähäpätöinen asia. Jos tällainen uhkaus on esitetty, kyse on erittäin vakavasta asiasta. Vahva yleinen intressi on se, että uhkauksen esittäjä saatetaan yleiseen tietoon, sen sijaan, että uhkauksella pyritään painostamaan eduskuntaa toimimaan halutulla tavalla.

– Kiristäminen osana päätöksentekoa ei kuulu demokratiaan, Antikainen moittii.

Miksi tietoja ei anneta?

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus tai siihen kytköksissä olevat toimijat kieltäytyvät luovuttamasta hallussaan olevaa tietoa.

– Vastaavaan ilmiöön on törmätty tämän hallituskauden aikana aiemminkin. Aluksi ulkoministeriö kieltäytyi luovuttamasta tietoa al-Holin leirin palautusoperaation kustannuksista, mutta myöhemmin muutti päätöstään. Laskuja tai muita tositteita mediaa ei ole kuitenkaan päästetty tarkistamaan. Oikeuskansleri kieltäytyi luovuttamasta sähköposteja liittyen ministeri Bernerin siirtymiseen muihin tehtäviin. Julkisuusperiaate ei aina toteudu, vaan nämä toimijat joko kiertävät sitä tai pitävät sitä pilkkanaan.”

– Tilanteeseen on saatava muutos, lehdistön ja kansalaisten on voitava arvioida päättäjien toimintaa ja saatava tätä varten käyttöönsä asiakirjat, joihin heillä on julkisuuslain mukaan oikeus, Antikainen painottaa.

Antikainen on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan selvitystä EU:n oikeuspalveluilta saatuun vastaukseen, asiakirjoja pyytäneen Iltalehden toimittajan osakseen saamaan kohteluun sekä julkisuusperiaatteen toteutumiseen valtioneuvoston toiminnassa.

SUOMEN UUTISET