Halla-aho: Miksi hallitus kieltäytyy kertomasta eduskunnalle, kuka EU:sta esitti Suomelle uhkauksia ennennäkemättömistä seurauksista, jos elvytyspaketti ei mene läpi?

Hallitus pelotteli äskettäin kansanedustajia vuotamalla Ylelle EU:sta saatuja uhkauksia ”ennennäkemättömistä seurauksista”, jos pakettia ei hyväksyttäisi. – Tällainen toimintatapa on nolo ja tuo mieleen vuoden 1961 noottikriisin, jossa istuvan presidentin jatkokausi turvattiin tilaamalla Neuvostoliitolta uhkaus sotilaallisista konsultaatioista, Jussi Halla-aho sanoo.

Eduskunta päättää tällä viikolla 750 miljardin euron koronaelpymispaketista, jonka väitetään olevan kertaluonteinen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla, että ilmaisu on harhaanjohtava.

– Paketti ei ole kertaluonteinen, se ei liity koronaan eikä se elvytä. Huomiota on kiinnitettävä sekä pakettiin itseensä että kyseenalaiseen tapaan, jolla sitä eduskunnalle ja kansalaisille markkinoidaan – ja jolla hallitus ja hallituspuolueet ovat sitä eduskunnassa edistäneet.

– Erittäin kyseenalaisena voidaan pitää sitä, että elpymispaketti, joka muuttaa periaatteellisella tavalla unionin luonnetta, on leivottu osaksi budjettia sen sijaan että se käsiteltäisiin erillisenä instrumenttina. Näin saadaan luotua asetelma, jossa paketin vastustaminen leimataan koko rahoituskehyksen vastustamiseksi.

Suomi on EU:ssa ikuinen nettomaksaja

Etenkin keskusta on ahkerasti myynyt pakettia hupenevalle kannattajakunnalleen absurdilla argumentilla: jos ette hyväksy miljardien kippaamista Italiaan ja Espanjaan, Suomelta jäävät rakennerahat ja maataloustuet saamatta.

Halla-aho sanoo, että oikeasti ihmiset eivät ole näin tyhmiä.

– Suomi maksaa elpymisrahastoon lähes 7 miljardia euroa ja saa sieltä alle kolmanneksen takaisin. Vaikka unohdettaisiin elpymispaketti, Suomi ei saa EU:sta sentin latia, koska Suomi on ikuinen nettomaksaja. Kaikki EU:sta ”saatavat” rakenne- ja maataloustuet ovat suomalaisilta verotettua rahaa.

Viimeisenä keinona elpymispaketin puolesta hallitus pelotteli kansanedustajia vuotamalla Ylelle EU:sta saatuja uhkauksia ”ennennäkemättömistä seurauksista”, jos pakettia ei hyväksyttäisi.

– Tällainen toimintatapa on nolo ja tuo mieleen vuoden 1961 noottikriisin, jossa istuvan presidentin jatkokausi turvattiin tilaamalla Neuvostoliitolta uhkaus sotilaallisista konsultaatioista, Halla-aho muistuttaa.

Hallituksella tapana jättää vastaamatta kysymyksiin

Tunnetusti Sanna Marinin hallituksen tapoihin ei kuulu vastata kysymyksiin, esitti niitä oppositio tai media. Siksi Halla-aho esittääkin julkisesti muutaman kysymyksen:

– Eduskunnalla on oikeus saada hallitukselta tarvitsemansa tiedot, vaikka ne olisivat salaisia. Miksi hallitus ei kerro eduskunnalle, kuka kyseisen uhkauksen on esittänyt ja kenelle?

– Jos tämä tieto on salainen, miksi valtioneuvoston kanslia ei ole tehnyt tutkintapyyntöä sen vuotamisesta Ylelle? Viittaan erääseen samankaltaiseen tapaukseen. Syksyllä 2019 hallitus ja poliisin ylin johto valehtelivat eduskunnalle, että niiden tiedossa ei ole operaatiota al-Holin leirillä olevien Isis-naisten kotiuttamiseksi. Pian tämän jälkeen Yle julkaisi sille vuodetun dokumentin, joka vahvisti, että juuri tällainen operaatio oli olemassa. Sen oli allekirjoittanut poliisiylijohtaja, ja operaatiossa olivat mukana useat ministeriöt. Sen sijaan, että hallitus tai poliisin ylin johto olisivat eronneet jäätyään housut nilkoissa kiinni, salaisen asiakirjan vuodosta tehtiin tutkintapyyntö. Esitutkinta lopetettiin vasta tänä keväänä tuloksettomana.

– Mistä tämä ristiriita kumpuaa? Miksi hallitus ei tee tällä kertaa tutkintapyyntöä salaisen asiakirjan vuotamisesta? Siksikö, että valtioneuvoston kanslia on itse vuotanut tiedon edistääkseen poliittisia tavoitteitaan, vaiko siksi, että kyseinen uhkaus on sepitetty? En tiedä, kumpi vaihtoehto on pahempi.