Perussuomalaisten kansanedustajat Jussi Halla-aho ja Jani Mäkelä toppuuttelevat väitteitä poliitikkoihin kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta. – Avautumisia tehneet kansanedustajat ovat todennäköisesti vain kokeneet kansalaispalautteen EU-elvytyspaketista kiusalliseksi, Mäkelä toteaa.

Ex-ministeri, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vihjasi huhtikuussa sosiaalisen median kanavillaan, että EU-elvytyspaketista kansanedustajille seurannut palautetulva olisi informaatiovaikuttamista. Grahn-Laasonen myös kuvasi saamaansa palautetta ”masinoiduksi vyörytykseksi”.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuitenkin sanoo, että poliitikkojen keskuudessa on kehittynyt uhriutumiskulttuuri, jossa mikä tahansa omaan toimintaan kohdistuva kritiikki tulkitaan epäasialliseksi hyökkäykseksi

– Kansalaisilta tulee tällä hetkellä paljon palautetta EU-elvytyspakettiin liittyen. Ne, jotka kannattavat pakettia varmaankin kokevat sen häiritseväksi. Nähdäkseni tämä palauteryöppy ei kuitenkaan eroa mitenkään palautetulvasta, jota on nähty esimerkiksi kansalaisaloitteiden yhteydessä aiempina vuosina.

Halla-aho sanoo, että palaute täytyy vain hyväksyä osaksi poliitikkona toimimista.

– Ne, jotka joutuvat kantamaan päätösten seuraukset yleensä myös ottavat yhteyttä päätöksen tekijöihin.

Palautetta tulee aina paljon

Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että palautetta tulee aina paljon, liittyen moniin erilaisiin edessä oleviin päätöksiin.

– Esimerkiksi sähkötupakasta, turkistarhauksesta sekä vene- ja moottoripyöräverosta tuli aikanaan hyvinkin paljon palautetta. En siis näe palautteen määrää mitenkään poikkeuksellisena. Pidänkin melko tarkoitushakuisena tämän palautteen leimaamista trollaamiseksi tai informaatiovaikuttamiseksi.

Mäkelä huomauttaa, että koronarajoitusten vuoksi ihmisillä on tällä hetkellä vaikeuksia jopa osallistua mielenosoituksiin kaduilla.

– Millä tavalla kansalaisten pitäisi ilmaista näkemyksensä elvytyspaketista, jos he eivät voi edes lähettää sähköpostia kansanedustajille ilman, että heidät leimataan ulkomaan agenteiksi?

Suomalaiset jakautuneet elvytyspaketin suhteen

Mäkelä arvioi, että avautumisia tehneet kansanedustajat ovat todennäköisesti vain kokeneet kansalaispalautteen EU-elvytyspaketista kiusalliseksi.

– Pahimmassa tapauksessa voi olla jopa niin, että kyseiset kansanedustajat eivät edes ymmärrä elvytyspaketin vakavia vaikutuksia, eivätkä tiedä, mitä ovat tekemässä. Ihmiset kyllä ymmärtävät, mistä oikein on kyse.

Mäkelä huomauttaa, että tutkimusten mukaan suomalaiset ovat vahvasti jakautuneet kahteen leiriin elvytyspaketin suhteen.

– Useat kymmenet prosentit äänestäjistä vastustavat pakettia. Sehän tarkoittaa satoja tuhansia ihmisiä. Kyllä siitä joukosta varmaan muutama kymmenen sähköpostia irtoaa ilman trollaustakin.

Perussuomalaiset kannattaa kansanäänestystä

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi elvytyspaketista. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä valiokunnan enemmistö esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä, mutta valiokunnan perussuomalaiset jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he esittävät kansalaisaloitteen hyväksymistä.

Perussuomalaisten vastalausetta käsiteltäneen eduskunnassa huomenna tiistaina, jolloin siitä myös äänestetään.

Halla-aho huomauttaa, että vaikka EU:ssa on harjoitettu aiemminkin tulonsiirtoja, elvytyspaketti kuitenkin muuttaa niin merkittävästi EU:n luonnetta, että EU ei olisi enää sama unioni, johon suomalaiset aikoinaan päättivät kansanäänestyksellä liittyä.

– Siinä mielessä elvytyspaketille olisi hyvä hakea niin vahva mandaatti kuin mahdollista. Perussuomalaiset pitää neuvoa-antavaa kansanäänestystä perusteltuna. Kansalaiset eivät vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tienneet, että tällainen ratkaisu tulisi tehtäväksi, eikä äänestäjillä ollut mahdollista ottaa kantaa elvytyspakettiin.

SUOMEN UUTISET