Eduskunta äänestää tällä viikolla 750 miljardin EU-elvytyspaketista, perussuomalaiset pyrkii kaatamaan paketin – Mäkelä: ”Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja sanoa, että tämä ei käy”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoi tänään tuumaustunnilla, että jo paketin nimi johtaa harhaan. – Elvytyspaketti on väärä sana kuvaamaan kokonaisuutta. Todellisuudessa kyse on kiristyspaketista. Paketti ei edes liity koronaan, vaan korona on pelkkä tekosyy jo ennen epidemiaa olemassa olleiden huonon taloudenpidon aiheuttamien ongelmien korjaamiselle Etelä-Euroopan maissa muiden, esimerkiksi suomalaisten, rahalla.

Jani Mäkelä korostaa, että elvytyspaketti konkretisoituu Suomelle niin, että ottaisimme kuusi miljardia velkaa ja joillain ehdoilla voisimme saada kenties kaksi miljardia takaisin.

– Ei siis kovin hyvä diili. Emme tiedä sitäkään, paljonko Suomen osuus paketista tulee lopulta kutistumaan. Nythän se on pariin otteeseen kutistunut puolisen miljardia.

Kansanedustaja katsoo, että koronan suhteen EU olisi jo alun perin voinut huolehtia paremmin siitä, että matkustamista rajoitetaan ja että koronan hallinnan kannalta olennaisia maskeja ja lääkintätarvikkeita jaettaisiin Euroopassa tasaisemmin.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, koska jälkikäteen on selvinnyt, että suuret EU-maat hamstrasivat maskeja itselleen, samaan aikaan kun Suomessa hallitus valjasti terveysviranomaiset puhumaan pötyä, etteivät maskit hyödytä, kun niitä ei ollut olemassa.

– Kuten aina tosipaikassa, EU petti tässäkin ja teki sen, minkä parhaiten osaa: ottaa rahaa ahkerilta ja antaa laiskoille. Erityisesti Italian, mutta myös Espanjan, suhteen oli jo vuosikausia puhuttu tukipakettien tarpeesta ja summat olivat lähes tähtitieteellisiä. Nyt nämä maat käyttivät tilaisuutensa ja ilmoittivat Saksalle ja Ranskalle, että euroalueen vakaus on uhattuna, ellei heille tule rahaa.

– Ranskan pankeilla ja Saksan vientiteollisuudella oli näissä maissa suuria intressejä, eikä pyhää europrojektia haluttu vaarantaa. Niinpä koneisto laitettiin keksimään parhaat selitykset rahan jaolle ja Suomen kaltaiset pikkumaat laitettiin maksajiksi. Tästä eteenpäin kyse on ollut kiristyksestä, ei aidosta neuvottelusta, Mäkelä sanoo.

Suomi on taas maksajan roolissa

Mäkelä korostaa, että Suomi ei saa nettohyötyä elvytyspaketista, joka on sidottu EU:n seitsemän vuoden rahoituskehykseen, eli EU:n budjettiin vuosille 2021-2028.

– Kyse on siis siitä, paljonko EU kerää rahaa jäsenmaksuina jäsenmailta ja siitä, paljonko EU jakaa takaisin ja millä ehdoilla. Tästä kokonaisuudesta hyötyvät Itä-Euroopan nettosaajamaat siinä suhteessa kuin yleensäkin hyötyvät EU:n budjetista. Suomi on vain maksajan roolissa. Jos Suomi lähtee rahoituskehykseen mukaan, niin se on seitsemän vuoden sopimus ja siinä sitten olemme, emmekä mahda asialle enää mitään, kun rahoituskehys on kerran hyväksytty. Nyt mukana on myös elvytyspaketti, joka oikeastaan on pelkkä EU:n budjetin jatke.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut, että elvytyspaketin hyväksyntä vaatii eduskunnassa 2/3:n enemmistön, sillä valiokunta katsoo paketin kaventavan merkittävästi Suomen itsenäistä budjettivaltaa.

– Kenellekään tuskin tuli yllätyksenä, että asiassa katsotaan olevan suuri vallan siirto kansainväliselle järjestölle, Mäkelä sanoo ja huomauttaa, että perustuslakivaliokunta on jo viime kesänä linjannut, ettei elvytyspakettia tulisi nykymuodossaan edistää ollenkaan.

– No, nykymuoto on muuttunut ja Sanna Marinin hallitus katsoo, että asiaa voidaan edistää poliittisella mandaatilla perustuslakivaliokunnan kannanotto sivuuttaen.

Julkisuudessa on myös keskusteltu siitä, onko elvytyspaketti EU:n perussopimusten mukainen. Mäkelä huomauttaa, että EU:ssa luonnollisesti löydetään keinot selittää elvytyspaketti omien sääntöjensä mukaiseksi.

– Oleellisempaa asiassa on kuitenkin se, kokeeko Suomi suvereenina valtiona – oman valtiosääntönsä nojalla – että kyseessä on liian suuri vallan siirto suomalaisilta päättäjiltä ja veronmaksajilta ylikansalliselle elimelle.

Elvytyspakettia puolustellaan hatarilla argumenteilla

Elvytyspakettia on julkisuudessa puolusteltu vaihtelevilla ja usein virheellisillä argumenteillla, kuten vientiteollisuuden edulla ja turvallisuudella. Mäkelä osoittaa molemmat perustelut hatariksi.

– Sanotaan, että elvytyspaketti olisi vientiteollisuutemme etu. Kuitenkin Suomen viennin markkinaosuuksista vain kuusi prosenttia kohdistuu niihin EU-maihin, jotka hyötyvät elvytyspaketista eniten. Viemmekö siis tosiasiassa rahaa kilpailijamaiden kilpailukyvyn parantamiseen, leikkien ajatuksella, että ne ostavat tämän jälkeen meidän tuotteitamme? Tämähän on kuin narulla työntämistä. Vientiteollisuutemme etu ei ole kilpailijamaiden kilpailukyvyn tukeminen ja viherhumppa kotimaassa.

– Toinen asia on siis turvallisuus. Kun mitään muuta ei enää keksitä, sanotaan sitten, että EU tuo turvallisuutta. Mutta mitä turvallisuutta meille tuo unioni, jolla ei ole omaa sotilaallista kykyä ja joka vaatii pystyssä pysyäkseen jatkuvasti rahamme ja itsemääräämisoikeutemme itselleen horjuessaan kriisistä kriisiin? Mikä on se sotilaallinen turva Suomelle, kun lähes kaikki muut EU-maat jo ovat Natossa ja Saksaan virtaa venäläistä kaasua, Saksan ollessa energiariippuvainen Venäjästä? Eli mikä on todellisuudessa EU:n tuoma turva meille, Natoon kuulumattomalle EU-maalle? Mäkelä kysyy.

Media ei käytännössä koskaan kyseenalaista edellä esitettyjä vääriä argumentteja, vaan toistaa niitä varsin kritiikittömästi ja antaa niiden esittäjien esittää niitä haastamatta millään tavoin.

Rahoja jaetaan jo etukäteen

Eräs elvytyspakettiin liittyvä kummallinen piirre on, että paketin rahojen jakamisesta on jo tehty poliittisia linjauksia etukäteen, vaikka pakettia ei ole vielä edes hyväksytty eduskunnassa. Mäkelä sanookin, että paketin rahat on jo henkisesti jaettu.

– Tarkoituksena on varmaankin luoda painetta siihen, että jos rahat myönnettäisiin, kun EU-tukirahat ovat jo henkisesti taskussa, niin elvytyspakettia olisi vaikeampi vastustaa, kun voidaan sanoa, että tietyt rahoituskohteet kaatuvat, koska rahaa ei tule. Tosiasiassa kuitenkin, jos Suomi ottaisi kuusi miljardia omaa velkaa, voisimme jakaa rahaa kolme kertaa enemmän kuin tämän paketin kautta – ja vieläpä omilla ehdoillamme emmekä EU:n ehdoilla.

Suomessa eduskunta alkaa huomenna käsitellä EU:n omien varojen päätöstä ja siihen sidottua elvytyspakettia – sitä ennen Suomi ei ole mukana elvytyspaketissa. Mäkelä korostaa edelleen, että kuviossa on ironista se, ettei voida tietää, kuinka paljon Suomen saanti tulee lopulta vähenemään siitä 3,2 miljardista, jonka vielä viime kesänä Suomen arvioitiin saavan.

– Jos hoidamme asiamme hyvin ja saamme oman taloutemme nousuun, paketin saanti voi huonontua entisestään. EU:n peruslogiikka on se, että kun hoitaa asiansa hyvin, saa vähemmän rahaa.

Suomi maksamassa etelän maiden perustuloa ja veronalennuksia

On myös syytä tarkastella, miten rahoja on suunniteltu käytettävän muissa EU-maissa.

– Kymmenet miljardit menevät Puolaan ja Unkariin. Moneen Itä-Euroopan maahan tuleekin niin paljon rahaa, että uhkana on häiriö ja kansantalouden ylikuumeneminen. Tuemme paketissa myös Itä-Euroopan ilmastotoimia, kuten Puolan hiilestä luopumista, jotka olemme itse saaneet maksaa omasta pussistamme – ilman kenenkään tukea.

– Espanjassa lyhennetään työpäivää ja tuetaan akkutehdasta, Italia maksaa superlapsilisää ja monessa maassa on lupailtu veronalennuksia. Kirsikkana kakussa on järjestäytynyt rikollisuus, jonka budjetti pelkästään Italiassa on Suomen puolustusmenojen suuruusluokkaa, eli rikolliset hyötyvät suuresti elvytyspaketista, Mäkelä sanoo.

Hän huomauttaa, että tälläkään hetkellä EU:sta palautuvaa rahaa ei Suomessa käytetä järkevästi, vaan rahat kohdistetaan usein höpöhankkeisiin ja tuotoltaan täysin epävarmoihin ympäristöteknologiahankkeisiin ja vastaaviin virityksiin.

– Ne eivät ole kovia työpaikkoja, joista saataisiin verotuloja kattamaan kestävyysvajetta. Päinvastoin: Suomi on tälläkin kerralla vaatinut elvytyspakettiin lisää ilmastosidonnaisuutta, että rahaa voisi käyttää ilmastohankkeisiin enemmän kuin EU alun perin olisi ilman meitä sallinut.

– Suomen konsensuspuolueiden taktiikka on sahata omaa oksaansa vielä enemmän kuin se, mitä EU on jo valmiiksi sahannut. Samalla onnistutaan vesittämään se vähä hyvä, mitä EU on jossain vaiheessa, kenties vahingossa, meille esittänyt. Sama ilmiö on tosin nähty myös maahanmuuttopolitiikassa, jossa EU joskus on ajanut jopa tervejärkisiä asioita, mutta Suomen hallitus käyttää vähäisen neuvotteluvoimansa harvojen järkevien asioiden vesittämiseen, Mäkelä sanoo.

Viime kesältä muistamme esimerkiksi ministeri Tytti Tuppuraisen lausunnon, jonka mukaan oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista.

Moni EU-myönteinenkin pettynyt elvytyspakettiin

Mäkelä tuo esiin, että on olemassa hyvinkin paljon EU-myönteisiä, jopa federalistisesti ajattelevia ihmisiä, jotka ovat pettyneet elvytyspakettiin ja vastustavat sitä, koska paketissa on kyse perussopimusten vääristelystä ja yhteisvastuusta, jonka piti olla EU:ssa kielletty.

– Mutta monet erityisesti ylikansalliselle velalle ja yhteisvastuulle kriittisissä puolueissa, keskustassa ja kokoomuksessa, vaipuvat itsepetokseen, että onhan tämä paketti nyt välttämätön paha, mutta kun se on muka ainutkertainen. Kaiken huippu on, että kokoomus julistaa paketin nyt olevan parempi, kun se toteutuu aivan entisellään, mutta kokoomus on saanut pakettia koskien muutamia lausumia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, Mäkelä ihmettelee.

Hän korostaa, että pakettia koskevaan mietintöön kirjatut lausumat eivät sido muita kuin nykyistä hallitusta, jos sitäkään.

– Lausumilla ei ole mitään merkitystä muille EU-maille, eivätkä lausumat velvoita Euroopassa ketään. EU-parlamentti ja komissio voivat viitata kintaalla Suomen lausumille – ne ovat vain osa petosta.

Vallan ja rahan luovuttaminen EU:lle on yksisuuntainen tie

Mäkelä esittää lopuksi syitä, miksi elvytyspaketti pitää torjua juuri nyt. Hän muistuttaa, että vallan ja rahan luovuttaminen EU:lle on yksisuuntainen tie.

– Sen, mitä EU:lle annat, sitä et koskaan enää saa takaisin. EU ei koskaan luovu vallasta eikä rahasta, jonka on saanut, koska se on itseään ruokkiva koneisto, joka ylläpitää oman etunsa, Mäkelä sanoo.

Hän korostaa, että Suomen kaltaisen pienen maan ainoa turva olisivat säännöt ja yksimielisyyspäätökset.

– Nyt säännöistä ollaan luistamassa ja määräenemmistöpäätöksiä lisätään.

Mäkelä esittää, että jos Suomen eduskunta nyt antaa elvytyspaketin mennä läpi, miksi ja miten jatkossa enää olisi mahdollista kieltäytyä vastaavista järjestelyistä. Hän myös huomauttaa, että kriisejä on ollut EU:ssa ennenkin, eikä koronakriisi jää viimeiseksi.

– Ensin oli eurokriisi, sitten turvapaikkakriisi, nyt koronakriisi. Mikä lieneekään seuraava kriisi, jonka nojalla säännöt eivät enää EU:ssa pädekään. Kun EVM aikoinaan perustettiin, ei enää ollut reaalipoliittista mahdollisuutta kieltäytyä Kreikan tuen jatkosta. Nämä systeemit ovat aina yhtä väliaikaisia kuin ”väliaikainen vero”. Muistatteko vaikka Suomen autoveron, Mäkelä kysyy.

Kansanedustaja viittaa siihen, että väliaikaisiksi tarkoitetut menot tuppaavat jäämään pysyviksi, kuten 1950-luvulla voimaan tullut, tilapäiseksi tarkoitettu autovero.

Mitä sitten tapahtuu, jos Suomi kaataa elvytyspaketin? Julkisuudessa on esitetty erilaisia skenaarioita muun muassa Suomelle seuraavasta mainehaitasta. Onko kieltäytyminen Suomelle liian raskasta? Mäkelä uskoo, että ei ole.

– Nieleekö maa tai tulevatko heinäsirkat? Ei varmasti. Jos paketti ja kehys kaatuvat, uusi neuvotellaan varmasti. Nyt on aika puhaltaa peli poikki ja sanoa, että tämä ei käy.