Jussi Halla-aho esitti puoluejohtajien keskustelupaneelissa kuntien talousongelmiin ratkaisuja. Kunnille tai maakunnille voitaisiin ensinnäkin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa toteuttaa palveluja. Halla-aho myös patisteli hallitusta ryhtymään edistämään työpaikkojen syntymistä. – Ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja, Halla-aho painotti.

Lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat olivat tänään paikalla Kuntaliiton järjestämässä Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa. Paneelissa nähtiin sdp:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja rkp:n Anna-Maja Henriksson.

Kuntien talous on ottanut osumaa koronasta johtuen ja monissa kunnissa on paineita nostaa kunnallisverotusta.

Suuria kaupunkeja rasittaa hallitsematon väestönkasvu

Halla-aho sanoi pitävänsä luonnollisena sitä, että valtio auttaisi kuntia taloudellisella tuella, jotta kunnat voivat selviytyä niille asetetuista tehtävistä.

– Olisi myös suotavaa, että valtio tässä tilanteessa pidättäytyisi toimenpiteistä, jotka lisäävät kuntien velvoitteita.

Halla-ahon mukaan kuntien rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen vaaditaan silti enemmänkin toimia. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että Suomessa on 300 kuntaa ja kuntien ongelmat ovat usein joskus jopa päinvastaisia keskenään.

– Suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla kuntien ongelmana on nähdäkseni hallitsematon väestönkasvu, kun taas muualla Suomessa tilanne on usein päinvastainen. Tulevaisuudessa kunnat eivät tule selviytymään velvoitteistaan, jos velvoitteet pysyvät nykyisellä tasolla ja jos verotuspohja kutistuu, kuten se nyt tekee.

Hoitajamitoitus jää toteuttamatta

Paneelissa käytiin läpi eräitä hallituksen lupaamia ja budjettiriihessä mahdollisesti päätettäviä, kuntatalouteen liittyviä uusia toimenpiteitä.

Oppositiojohtajat Orpo ja Halla-aho olivat hyvin epäileväisiä hallituksen päättämän hoitajamitoituksen toteutumisesta. Sitova 0,7 vähimmäishoitajamitoitus tulee velvoittavaksi ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa.

- Siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole rahaa, eikä hoitajia, niin en usko, että tämä toteutuu, Orpo sanoi.

Halla-aho oli samoilla linjoilla.

– Näiden asioiden kirjaaminen lakiin ei auta, jos käytössä ei ole resursseja.

Hallituksen rivit rakoilivat

Halla-aho esitti kuntien ongelmiin kaksi ratkaisua.

– Ensinnäkin kunnille tai maakunnille voitaisiin antaa enemmän alueellista päätösvaltaa siinä, mitä palveluja ne toteuttavat. Tai sitten on ryhdyttävä edistämään sitä, että työpaikkoja syntyy myös Ruuhka-Suomen ulkopuolelle, koska ilman työpaikkoja ei ole myöskään aktiivisia, työssäkäyviä ihmisiä, jotka veroillaan voivat rahoittaa kuntien palveluja.

Myös Orpo sanoi, että julkisen rahan jakamisen lisäksi tarvitaan päätöksiä, joilla syntyy uskoa ja toivoa tulevasta sekä edellytyksiä yritystoiminnalle ja kilpailukyvylle.

– Niillä syntyy kuntiin työpaikkoja, ja työpaikoista syntyy verotuloja. Loputtomasti ottamalla lainaa me emme pysty pyörittämään kuntiamme, ja se taas uhkaa vakavasti meidän hyvinvointipalveluitamme, Orpo sanoi.

Puoluejohtajilta kysyttiin, tulisiko kuntien tehtäviä karsia. Halla-aho, Orpo ja Henriksson kannattivat tehtävien karsimista. Yllättäen myös keskustan Saarikko oli samaa mieltä, vaikka hallitustoverit Ohisalo, Andersson ja Marin eivät karsisi kuntien tehtäviä.

Anderssonin mielestä karsimisen sijaan pitäisi ennemminkin uudistaa toimintatapoja. Marinin mukaan kunnissa ei ole mitään turhia tehtäviä. Marin nosti esille peruspalvelut, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, päivähoidon ja vanhustenhoidon.

Ongelmana kuntien puuhastelu perustehtävien ulkopuolella

Halla-aho toi esille poliittisena ongelmana sen, että Suomessa usein voitetaan eduskuntavaalit lupaamalla palveluja, jotka sälytetään kuntien toteutettavaksi, mutta rahoitusta ei kunnille lisätä.

– Tästä kierteestä pitäisi päästä ulos. Asiaa voi lähestyä kuntalain tarkoituksesta, eli lain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Suurin osa kuntien menoista koostuu soteen, koulutukseen ja peruspalveluihin liittyvistä menoista. Halla-aho huomautti, että kunta voi kuitenkin halutessaan ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä.

– Varsinkin suurissa kaupungeissa ongelmana on se, että ne ottavat hoitaakseen muita kuin perustehtäviään. Ylimääräisiä tehtäviä pitäisi pikemminkin karsia, Halla-aho sanoi.

– Kun huomioidaan väestörakenne ja väestökehitys, niin suurimmalla osalla kunnista ei ole mahdollisuutta toteuttaa tehtäviään.

Halla-ahon mukaan olisi hyvä, jos alueilla olisi enemmän mahdollisuuksia päättää asioistaan siten, että alueella voitaisiin huomioida kyseisen alueen väestölliset ja maantieteelliset erityispiirteet

– Alueet voisivat sitten hyödyntää omia vahvuuksiaan ja kompensoida omia heikkouksiaan. Eli että Suomen sisällä siirryttäisiin kohti federatiivisempaa mallia.

Oppivelvollisuuden laajentaminen väärä ratkaisu

Toisin kuin Halla-aho, hallitusta edustavat Andersson, Marin ja Ohisalo haluaisivat jopa lisätä kuntien tehtäviä, mikä tietäisi lisää verorasitusta kuntalaisille.

Andersson puolusti kuntien rasitukseksi tulevaa oppivelvollisuuden laajentamista, eli hallituksen lupaamaa maksutonta toisen asteen koulutusta. Kuntaliiton arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen hintalappu kuitenkin on lähes 160 miljoonaa euroa. Suurin erä on oppimateriaalit, joiden kustannus on noin 94 miljoonaa euroa.

Halla-aho totesi, että kaikki jakavat hallituksen tavoitteen siitä, että mahdollisimman monella olisi toisen asteen koulutus. Halla-ahon mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen ei kuitenkaan osu todellisiin ongelmiin.

– Investoiminen väärään paikkaan johtaa helposti siihen, että tarpeellisiakaan resursointeja ei toisella asteella pystytä tekemään Tälläkään hetkellä kenkä ei purista siitä, että nuoret eivät hakeutuisi toisen asteen koulutukseen vaan siitä, että koulutuksessa ei pysytä. Tämä on yleensä seurausta jo peruskoulun aikana syntyneistä ja kasautuneista ongelmista.

– Koulupudokkuusongelma linkittyy kaupungeissa myös heikkotasoiseen maahanmuuttoon, jolle hallitus ei halua tehdä mitään. Kuten olemme lehdistä saaneet lukea: Pääkaupunkiseudulla yli puolet toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia, koko maassa jo kolmannes. Ongelma on valitettavasti periytyvä ja ylisukupolvinen, Halla-aho totesi.

SUOMEN UUTISET