Antikainen: Hallituksen budjettiesitys tekee tavallisten suomalaisten elämästä sietämättömän kallista ja jättää jälkipolville perinnöksi valtavat velat

Hallitus sai keskiviikkona budjettiriihen päätökseen. Ensi vuoden talousarvion loppusumma on 64,2 miljardia euroa ja se on 10,8 miljardia alijäämäinen. Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan ja pelkästään koronan aiheuttamiin kuluihin sekä kuntatalouden tukemiseen kuluu 4 miljardia euroa.

– Suomen talous on ennätyksellisen heikoissa kantimissa, mutta silti halutaan nostaa oppivelvollisuusikää ja ottaa lisää kiintiöpakolaisia. Tähän ei yksinkertaisesti ole varaa tässä tilanteessa. Hallituksen tulee keskittyä suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen maailmanpelastuksen sijaan. Työllisyystavoitteista puhutaan samalla, kun työttömyys on etenkin Itä-Suomessa ennätyksellisellä tasolla ja työnteon kannattavuutta heikennetään jatkuvasti työssäkäynnin kuluja nostamalla, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

– Hallitus sanoo yhtä, mutta tekee toista tässäkin tapauksessa. Vuosikymmenten velkavankeus on hirvittävä perintö jälkipolville jätettäväksi.

Veronkorotus pelkkää rahastusta

Lämmityspolttoaineiden verotusta tullaan kiristämään vuoden 2021 alusta 105 miljoonalla eurolla. Turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden, minkä uskotaan puolittavan sen energiankäytön hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.

– Hallitus pyrkii itsepintaisesti hiilineutraaliuteen, vaikka Suomen päästöt ovat globaalissa mittakaavassa mitättömät. Monille kaukolämmön tuottajille turve on edelleen elinehto eikä sitä pysty korvaamaan muulla polttoaineella. Veronkorotus on pelkkää rahastusta, kun muitakaan vaihtoehtoja turpeelle ei ole. Turve on kotimainen tuote ja siten myös tärkeä sekä työllisyyden että huoltovarmuuden kannalta.

– Koronapandemian aiheuttamat häiriöt toimitusketjuissa ovat jo osoittaneet, kuinka tarpeellista kotimainen teollisuus on, Antikainen huomauttaa.

Kaistapäiset ilmastotoimet vievät työpaikat

Työllisyyttä hallitus pyrkii parantamaan muun muassa alentamalla varhaiskasvatusmaksuja ja lisäämällä työnhakijoiden velvoitteita. Yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantaminen siirrettiin työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi. Uudeksi työllisyystavoitteeksi asetettiin jopa 80 000 lisätyöllistä aiemman 60 000 sijaan.

– Hallitus vaatii väkeä töihin samalla, kun tehtaita suljetaan ja tuotanto ulkoistetaan ulkomaille. Vasemmistoliitto peesaa kiltisti mukana, kun Sanna Marinin hallitus säätää aktiivimalli kakkosen, mutta ilman työn tarjontaa kasvattavia toimenpiteitä. Työllisyystoimista on turha puhua, jos työpaikkoja ei ole.

– Jotta työpaikkoja syntyisi, tarvitsemme suomalaisille yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, emme veronkiristyksiä ja entistä kaistapäisempiä ilmastotoimia, jotka eivät pelasta ilmastoa, mutta tuhoavat Suomesta yritykset ja työpaikat, Antikainen kiteyttää.