Junnila: Vihreä uudelleenrakennus näkyy ja kuuluu – porukkaa ajetaan kilometritehtaalle

Vihreä uudelleenrakennus näkyy ja kuuluu, totesi kansanedustaja Vilhelm Junnila puheessaan välikysymyskeskustelussa. – Porukkaa ajetaan kilometritehtaalle nopeammin kuin ehditään koronaa, ilmastonmuutosta tai oppositiota syyttää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila aloitti välikysymyskeskustelussa puheensa luettelemalla hengästyttävän listan yt-neuvotteluissa lähiviikkoina olleista yrityksistä:

– Pilkington, CGI, Konecranes, Posti, Onnibus, UPM, Alma, Scania, Teleste, Finnair, Meyer Turku, Neste, Orion, If, Sanoma, Fujitsu, Optia, NoHo Partners, Otavamedia, TietoEVRY, Venator, Ekorost, A-Lehdet, Halpa-halli, Alteams, Skaala, John Deere, Wavin Finland, Ähtärin eläinpuisto, Vexve, Terhokoti, Lähetysseura, Lastensuojelun keskusliitto, Savon Voima, QPR Software, Otso metsäpalvelut, Adara, Outokumpu, Fazer, Showlink, Wärtsilä… Junnila lateli.

– Vihreä uudelleenrakennus todella näkyy ja kuuluu. Porukkaa painuu kilometritehtaalle nopeammin kuin ehditään koronaa, ilmastonmuutosta ja oppositiota syyttää. Teollisuuspolitiikka on jäänyt täysin ilmastotoimien varjoon, eikä ennustettavuutta ja kilpailukykyä pystytä nykytoimilla turvaamaan.

Autot tulevat Kiinasta

Esimerkkinä Junnila mainitsi Scanian, joka ilmoitti lakkauttavansa linja-autojen korien valmistamisen Lahdessa, vaikka samaan aikaan Pohjoismaiden suurin liikennöitsijä Nobina ilmoitti tilaavansa toista sataa sähkölinja-autoa Turkuun ja Helsinkiin. Junnilan kysyessä, mistä autot tulevat, kuului takarivistä karu totuus:

– Kiinasta, huudahti Mauri Peltokangas.

Hallituksen teollisuuspolitiikan kärki vie työpaikat ulkomaille

KPMG:n tutkimuksen mukaan vientiteollisuus työllistää Suomessa edelleen noin 470 000 ihmistä, välillisten vaikutusten ulottuessa jopa 1,1 miljoonaan ihmiseen. Verotuloja saadaan yli 28 miljardia euroa ja kokonaisvaikutus arvonlisään on 90 miljardia euroa eli yli 46 prosenttia Suomen BKT:n arvonlisäyksestä.

– Tämän tulisi jokaisen muistaa. Hallituksen teollisuuspolitiikan kärki vaikuttaa olevan työpaikkojen vienti ulkomaille, sillä suurien ja perinteisten vientiyritysten investoinnit ja sitä myötä työpaikat syntyvät jatkuvasti ulkomaille.

– Ilmastotoimista on trendikästä puhua, mutta laskusuhdanteessa tulisi huolehtia yli hallituskausien ulottuvasta teollisuuden toimintaympäristöstä. Muuten investoinnit ajautuvat maihin, joissa ilmastopolitiikka on vähemmän säänneltyä. Hiilivuoto kumoaa päästövähennykset siinä missä vie työpaikatkin, Junnila jyrisi.

Turun palloseuran talousmalli

Junnila kritisoi mahtipontisia välikysymyspuheita, kuten keskustan ryhmänjohtaja Antti Kurvisen ilmoitusta viennin ja teollisuustyöpaikkojen turvaamisesta ja 30 000 ihmisen työllistämisestä.

– Kun työttömiä työnhakijoita on kuitenkin noin 330 000, kuulostaa tällainen vähän kuin Turun palloseuran talousmallilta. Jääkiekkoliigan rajoittaessa katsomokapasiteetin 40 prosenttiin, voidaan Turun Sanomien mukaan Tepsissä silti hehkuttaa tulevan talven yleisöennätystä, Junnila sivalsi.

Toimenpideohjeita Vanhaselle

Puheensa lopuksi Junnila ehdotti valtiovarainministeri Matti Vanhaselle (kesk.) kolmea välitöntä toimenpidettä:

– Arvioikaa budjetin työllisyysvaikutuksia muutenkin kuin yhden hallinnonalan osalta. Tehkää elpymisrahastosta todellinen vaikutusarvio, miten se vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailuasetelmaan. Muodostakaa yhteinen tilannekuva teollisuuden ja työllisyyden tilasta. Vasta tämän jälkeen myös oppositio voisi odottaa hallitukselta oikeansuuntaisia ja kotimaista teollisuutta tukevia päätöksiä.

– Tavalliset kansalaiset eivät kestä vihreää uudelleenrakennusta eli verotukseen, rajoitukseen ja työttömyyteen perustuvaa haittaideologiaa.