Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne totesi Ylen A-Talkissa eilen, että vaikka ilmastonmuutos on tosiasia, hätätilan julistaminen on turhaa kiireen alleviivaamista. -Kiireessä yleensä tehdään harkitsemattomia päätöksiä, ja sellaistahan me emme halua.

Pitäisikö Suomeen julistaa ilmastohätätila? Jos vihreiltä kansanedustajilta kysytään, niin totta kai. Vihreät ovatkin äsken vaatineet pääministeri Sanna Marinia julistamaan ilmastohätätilan omalla ilmoituksellaan. Ilmastohätäily kuitenkin iskee kiilaa hallituspuolueiden välille, sillä keskusta ei tue ilmastohätäilyä.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne esitti Ylen A-Talk-ohjelmassa eilen, että hätätilan julistaminen olisi ensi sijassa viestinnällinen teko.

– Se olisi tapa ilmaista, että päättäjät ymmärtävät ilmastokriisin vakavuuden. Eli pitäisi viestiä että nyt ollaan vakavissaan, Harjanne sanoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne totesi, että vaikka ilmastonmuutos on tosiasia, hätätilan julistaminen on turhaa kiireen alleviivaamista.

– Vastaavasti kiireessä yleensä tehdään harkitsemattomia päätöksiä, ja sellaistahan me emme halua. Kiireessä ei mietitä asioita loppuun asti, kuten Suomessa vaikka sähköistämisen osalta. Jos rahat pannaan kiinni sähköautoihin ja niiden latauspisteisiin, niin se on välivaiheen teknologiaa. Mihin Suomi joutuu, jos me nyt miljarditolkulla investoimme, niin yksilötasolla kuin julkisellakin sektorilla ratkaisuun, joka voi olla jo huomenna vanhentunutta?

Yle kutsui taas poliittisesti sopivat keskustelijat

Ranne sanoi, että ilmastopäätökset kyllä tulevat – kun niiden oikea aika on koittanut. Pakottaminen ja verotukselliset keinot ovat silti väärä ratkaisu.

– Ilmastollekaan ei ole hyväksi se, että tehdään nykyteknologian käyttäminen mahdottomaksi, Ranne sanoi.

A-Talkiin oli jälleen rakennettu Ylen poliittista agendaa tukeva kattaus keskustelijoita asetelman ollessa 3-1 ilmastohätäilijöiden hyväksi. Ohjelmassa hätätilan puolelle asettuivat myös Sitran johtava asiantuntija Outi Haanperä ja ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Erinomainen vieras ohjelmassa olisi ollut esimerkiksi entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, jonka väitöskirjassa on etsitty syitä sille, miksi ilmastopolitiikan saavutukset ovat jääneet vaisuiksi mittavista satsauksista huolimatta.

Korhola olisi arvatenkin esittänyt loogisia ja päteviä, mutta ilmastohätäilyn kannalta epämiellyttäviä argumentteja ja tämä kyllä tiedetään Ylessä hyvin. Tästä syystä Korholaa ei kutsuta Ylen ohjelmiin puhumaan ilmastopolitiikasta.

Haanperän mielestä hätätilajulistus auttaisi tunnistamaan asian kiireellisyyden ja yhteisen tilannekuvan jakamisen.

Ranne huomautti Haanperälle, että Kiina ei ole julistanut minkäänlaisia ilmastohätätiloja, vaikka Kiina on maailman johtava ilmastopahis ja saastuttaa ylivoimaisesti eniten kaikista maista.

– Kiina on julistanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2060. Silti Kiinassa korvataan vanhaa teknologiaa uudella vähitellen, ajan kanssa. Toisin kuin meillä, eli nyt Suomessa halutaan toimia kiireellä ja tehdä samalla arki mahdottomaksi, Ranne sanoi.

USA:lle ja Kiinalle kilpailukykyetua

Ollikainen esitti, että ilmastotoimet pitäisi priorisoida ensimmäiseksi, ja samalla pitäisi esittää konkreettinen, aikataulutettu toimenpideohjelma.

Ranne huomautti, että toimenpiteissä pitäisi huomioida myös toimien vaikuttavuus ja järkevyys sekä vaikutukset Suomen ja EU:n talouden kannalta. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta USA ja Kiina ovat ratkaisevassa roolissa, Suomen merkitys taas on käytännössä olematon.

– Nythän USA:lle ja Kiinalle annetaan jopa kilpailukykyetua, kun he etenevät maltillisemmin. Suomessa kansalle isketään luu kurkkuun ja ilmastotoimilla heikennetään kilpailukykyä.

Harjanne sanoi pitävänsä Kiinan tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2060 mennessä uskottavana huolimatta siitä, että konkreettiset keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat jääneet kertomatta.

Ranne toisti, että Kiina etenee kohti tavoitetta maltillisella aikataululla.

– Siellähän ei ole tavoitteena olla hiilineutraali kymmenen vuoden päästä vaan vasta 2060. Jos verrataan tätä Suomen tilanteeseen, niin vihervasemmiston politiikka, jossa sijoitetaan keskeneräiseen teknologiaan, heikentää Suomen kilpailukykyä. Kiina sen sijaan katsoo, miten he itse pystyvät kehittämään teknologian valmiiksi ja vasta sitten satsaavat siihen.

Joka kotiin kerrottava hallituksen ilmastotoimien hinta

Ranne totesi, että valmistava teollisuus on jo pääosin siirtynyt pois Euroopasta ja Suomesta. Ranne painotti, että jos Suomessa halutaan luoda innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja, yrittämisen ja työnteon pitää olla kannattavaa.

– Ihmisille palkasta käteen jäävän osan tulee olla suurempi kuin se tällä hetkellä on. Nythän me ensin verottamalla vaikeutamme elämämme ja sitten kuvittelemme, että verokiilaa kasvattamalla olisimme kilpailukykyinen maa, jossa syntyy uusia tuotteita ja työpaikkoja.

Harjanne visioi suuresta siirtymästä, jossa reaalitalous, infrastruktuuri ja energiapohja muuttuu pois fossiilisesta energiasta.

– Jos näin ei tapahdu, kaikki häviävät, Harjanne esitti.

Ranne kysyi, onko olemassa varoja siirtymän toteuttamiseen. Ranteen mukaan uuteen teknologiaan olisi järkevää siirtyä vasta sitten, kun se on valmista ja ihmisillä on siihen varaa. Ranne myös painotti, että suunnitellut ilmastotoimet heikentävät kansalaisen ostovoimaa.

– Muutokset, kuten hiilivapaa terästuotanto, vaativat valtavasti sähköntuotantoa. Onko meillä siihen varaa? Me joudutaan uusimaan koko infra ja kuka on maksaja?

– Joka kotiin olisikin hyvä lähettää lappu, jossa kerrotaan, kuinka kalliiksi hallituksen ilmastopolitiikka tulee, mitä se tarkoittaa asumisen, ruokailun ja liikkumisen kannalta. Loppupeleissä veronmaksaja aina kustantaa kaiken, Ranne muistutti.

Hallitus tarraa kiinni ilmastotavoitteisiin

Marinin hallituksen itsepäisenä linjana on, että kaikista ilmastotavoitteista pidetään kiinni, myös koronakriisin aikana. Mutta onko ilmastotoimia mahdollista toteuttaa niin, etteivät toimet ole ristiriidassa talouden ja työllisyyden kanssa?

Ranne suhtautui epäilevästi.

– Ei ole nähtävissä, mistä uusia työpaikkoja syntyisi. Hyvä jos nykyisetkään saadaan pidettyä, kansanedustaja sanoi ja huomautti samalla vihreän elvytyksen ja hallituksen ilmastotavoitteiden sisäisestä mahdottomuudesta.

– Hallitus haluaa vähentää hiilijalanjälkeä. Toisaalta halutaan samalla taloudellista kasvua. Tämä on ristiriitaista. Korona on ollut hyvä osoitus siitä, että kun kulutus laskee, vaikka vain vähän, niin seurauksena on paljon työttömyyttä. Juuri tästä syystä on tärkeää olla kiirehtimättä ja harkita huolellisesti, mihin rahat laitetaan.

Sitran asiantuntija Haanperä myönsi, että Ranteella oli pointti.

– Oli hyvä, että nostit tuon ristiriidan asian ytimeen. Koronakriisin aikana päästöt ovat tippuneet, koska talous on ollut pysähtyneessä tilassa. Tästä on aiheutunut valtavaa kärsimystä ja työttömyyttä. Tätä me emme halua.

Infran uudistamiseen ei ole varaa

Harjanteen mielestä hyvinvointi voi kasvaa, vaikka päästöt samalla laskevat radikaalisti.

– Se toimii niin, että meidän energiatalous ei perustu fossiilisiin polttoaineisiin.

Ranne tivasi Harjanteelta, kuka infran uudistamisen lopulta maksaa.

– Meillä ei ole tulossa tänne niin paljon investoijia, että voisimme uudistaa koko energiantuotantomme ja liikkumisinfran.

Ranne painotti, että yksittäisillä kotitalouksilla ja kunnilla ei ole varaa hallituksen ilmastotavoitteisiin pääsemisen edellytyksenä oleviin investointeihin.

– Ilmastotoimet eivät saisi köyhdyttää kansaa. Siksi täytyy aina miettiä, kenen pussille me olemme menossa, parantavatko toimet kilpailukykyä ja tuovatko ne toimet suomalaisille jotain hyvää. Hallituksen nykyinen ilmastopolitiikka syö euroja.

SUOMEN UUTISET