Halla-aho: Kuntavaaleilla suuri yleispoliittinen merkitys – ”Kansalle tilaisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta”

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaisten minimitavoite ensi kevään kuntavaaleissa on parantaa puolueen vaalitulosta edellisistä kuntavaaleista. – Todellinen tavoite pitää tietysti asettaa siihen, että perussuomalaiset tekee keväällä parhaimman mahdollisen vaalituloksen, Halla-aho totesi Ylen Ykkösaamussa.

Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset pyrkii realisoimaan mahdollisimman suuren osan siitä kannatuksesta, jota perussuomalaisten linjalla on valtakunnallisesti. Perussuomalaisilla on tällä hetkellä jo lähemmäs 3 000 kuntavaaliehdokasta.

– Tavoitteenamme on kaksinkertaistaa ehdokasmäärä suhteessa edellisiin kuntavaaleihin, mikä tarkoittaisi noin 6 000 ehdokasta koko maassa, Halla-aho sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Perussuomalaisilla tasainen kannatus maaseudulla ja kunnissa

Perussuomalaiset eroaa muista suurista puolueista siinä, että perussuomalaisilla on tasaisesti kannatusta sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Halla-ahon mukaan kuntavaaleilla on suuri psykologinen ja yleispoliittinen merkitys.

– Kaikki puolueet tietävät tämän. Kuntavaaleissa haetaan myös asetelmia tuleviin eduskuntavaaleihin. Kuntavaalit ovat samalla kansalaisille tilaisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta muihinkin kuin kuntien päätöksentekoon liittyviin kysymyksiin.

Halla-ahon mukaan keskusta on kuntavaaleissa kaikkien puolueiden ykkösvastustaja.

– Suuressa osassa Suomea keskustalla on enemmistö valtuustopaikoista, joten käytännössä keskusta on maakunnissa kaikkien puolueiden ykkösvastustaja. Toisaalta taas suurissa kaupungeissa tilanne on toinen.

Perussuomalaiset tuo lisäarvoa politiikkaan

Halla-aholta kysyttiin Ylen Ykkösaamussa, mikä olisi perussuomalaisille mieluisin hallituspohja. Halla-aho vastasi, että perussuomalaiset eivät asemoidu perinteiselle oikeisto-vasemmistoakselille.

– Meidän yhteiset nimittäjät ovat muualla kuin työmarkkina- tai verotuskysymyksissä. Yksittäisissä asioissa me löydämme yhteisiä näkemyksiä muiden suurten puolueiden kanssa, mutta joissakin kysymyksissä myös pienempien puolueiden kanssa.

Halla-aho kertoi, että perussuomalaisilla on joitakin teemoja, jotka yhdistävät eri tavalla ajattelevia perussuomalaisia, ja jotka samalla erottavat perussuomalaiset muista puolueista.

– Me painotamme näitä kysymyksiä, koska sillä tavalla me voimme tuoda lisäarvoa poliittiseen keskusteluu. Me tuomme keskusteluun niitä kysymyksiä, joita kukaan muu ei sinne tuo.

Halla-aho arvioi, että esimerkiksi tiukka maahanmuuttopolitiikka ja teollisuus- ja yritysmyönteinen, realistinen ilmastopolitiikka ovat yhteen sovitettavissa sekä oikeistolaisen että vasemmistolaisen ajattelun kanssa.

Rasismin käsitettä laajennetaan koko ajan

Perussuomalaisilta usein vaaditaan irtisanoutumista rasismista. Halla-ahon mukaan ongelma on siinä, että rasismin käsitettä laajennetaan koko ajan.

– Me tietysti torjumme rasismin, jos se ymmärretään ihmisten erilaiseksi kohteluksi ihonvärin tai etnisen alkuperän perusteella.

Perussuomalaiset suhtautuu negatiivisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulevaan maahanmuuttoon.

– Ei sen takia, että nämä ihmiset ovat tietyn värisiä, vaan sen takia, että näiltä alueilta tulevilla ihmisillä on kokemusperäisesti suuria vaikeuksia integroitua suomalaiseen elämänmenoon tai työmarkkinoille. Tämän takia me kutsumme sellaista maahanmuuttoa haitalliseksi maahanmuutoksi. Tällä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

EU-integraatio ei ole Suomen etu

Halla-aho sanoi, että Euroopan unioni on integraatiokierteessä.

– Integraatio ei ole Suomen kansallisten etujen mukaista. Suomen etujen mukaista olisi erota EU:sta. Toisaalta realistina ymmärrän sen, että EU:ta kannatetaan Suomessa monista syistä, kuten turvallisuuspoliittisista syistä. On myös epävarmuutta siitä, mitä lyhyen aikavälin taloudellisia ja muita seuraamuksia EU-erolla olisi.

Halla-aho ei pidä EU:sta eroamista tällä hetkellä realistisena vaihtoehtona.

– Olen enemmänkin sitä mieltä, että Suomen pitäisi asemoitua EU:n jäsenenä toisella tavalla. EU:ssa on monenlaisia näkemyksiä siirtolaispolitiikasta, liittovaltiokehityksestä ja tulonsiirtounionista. Suomi ei ole välttämättä aina siinä seurassa, jossa sen omien etujensa vuoksi kannattaisi olla.