Newyorkilainen tuomioistuin määräsi viime viikolla New York Timesille kiellon julkaista uutisia Project Veritas -ryhmästä. Lisäksi tuomioistuin on määrännyt lehden luovuttamaan pois sekä tuhoamaan hallussaan olevat muistiot, tallenteet ja niiden kopiot, jotka sisältävät Project Veritasin johdon ja heidän asianajajiensa välistä luottamuksellista viestintää.

Project Veritas (PV) on taloudellista voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka on keskittynyt paljastamaan median harjoittamaa manipulointia.

Perustajansa, oikeistoaktivisti James O’Keefen mukaan ryhmän tarkoituksena on tutkia ja paljastaa korruptiota, epärehellisyyttä, vallan väärinkäyttötapauksia, törsäilyä, petoksia ja muuta yksityisissä sekä julkisissa instituutioissa tapahtuvaa sopimatonta toimintaa eettisemmän ja läpinäkyvämmän yhteiskunnan puolesta.

Osapuolet napit vastakkain ennenkin

Newyorkilaisen tuomioistuimen ratkaisu tuli osana PV:n viime vuonna nostamaa kunnianloukkauskannetta New York Timesia (NYT) vastaan.

NYT:n esittämän väitteen mukaan mukaan PV:n aiemmin julkaisema video liittyen vaalivilppiin Minnesotassa ei perustu tosiasioihin, vaan on ”koordinoitua disinformaatiota”. PV piti NYT:n väitteitä kunnianloukkauksena.

NYT ja PV ovat muutenkin olleet ”napit vastakkain”, sillä NYT:n aiemman artikkelin mukaan mukaan PV muun muassa harjoittaisi ”poliittista vakoilua”.

Yhdysvaltojen media on voimakkaan puoluepoliittisesti jakautunut ja NYT on laskettavissa vasemmistoa tukevaksi mediaksi. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa NYT tuki voimakkaasti Hillary Clintonia.

Donald Trumpin tultua valituksi presidentiksi NYT muun muassa julkaisi juttuja Trumpin kaudella Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomariksi valitun Brett Kavanaugh’n vuosikymmeniä sitten väitetyiksi tapahtuneista ahdistelutapauksista. Kavanaugh on itse kiistänyt väitteet.

Kysymyksiä FBI:n ja lehden yhteistyöstä

Newyorkilaisen tuomioistuimen päätös on raskas takaisku amerikkalaiselle valtamedialle. Tapauksen taustalla on USA:n liittovaltion poliisin FBI:n suorittama yllätysratsia O’Keefen asuntoon, jossa yhteydessä poliisi muun muassa takavarikoi kaksi O’Keefen matkapuhelinta.

Ratsian jälkeen NYT julkaisi jutun, joka perustui luottamuksellisiin asianajajan viesteihin, jotka lehden mukaan osoittavat PV:n toimivan ”harmaalla alueella tutkivan journalismin ja poliittisen vakoilun välillä”. Tapaus herättää muun muassa kysymyksiä FBI:n ja NYT:n yhteistyöstä.

O’Keefea ja PV:ta on toisaalta arvosteltu voimakkaasti siitä, että heidän on katsottu käyttäneen poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä paljastaakseen valtamedian manipulointia.

Luottamus tiedotusvälineisiin heikkenee

PV:n ”skuupit” amerikkalaismedian härskeistä toimintatavoista ovat kuitenkin herättäneet keskustelua sekä USA:ssa että Euroopassa.

Viime vuonna PV julkaisi nauhoituksia televisiokanava CNN:n sisäisistä kokouksista viime presidentinvaalien ajalta. Nauhat paljastavat, kuinka valtamedia pyrki vaikuttamaan vaaleihin uutisoinnillaan. Nauhat esimerkiksi osoittavat, kuinka muun muassa toimittajia ohjeistetaan siitä, mitä tietoja uutisoida ja mistä vaieta, jotta mediapeli toimisi demokraattiehdokas Joe Bidenin eduksi.

PV:n paljastaessa median manipulointia samaan aikaan amerikkalaisten luottamus tiedotusvälineisiin on voimakkaasti laskenut. Aiemmin tänä vuonna julkaistun raportin mukaan luottamus valtamediaan on Yhdysvalloissa alinta koko maailmassa.

Helsingin Sanomatkin huomasi

NYT:n kustantaja A.G. Sulzberger sanoi, että tuomioistuimen päätöksestä tullaan valittamaan. Kustantajan mukaan tuomion pitäisi toimia herätyskellona kaikille lehdistönvapauden puolestapuhujille sekä niille, jotka ovat huolissaan hallinnon avoimuudesta.

Tapaus on huomattu myös Suomessa, Helsingin Sanomat (HS) luonnehtii jutussaan NYT:lle langetettua kieltoa ”merkittävänä uhkana journalismille”. HS:n näkemystä ei voine pitää yllättävänä.

Toisaalta HS on myös omalta osaltaan pinteessä julkaistuaan jutun, joka perustuu sille vuodettuihin salaisiin asiakirjoihin. Kolmea HS:n toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä.

Milloin poliisi ratsaa kustantajan?

Yhdysvalloissa NYT:lle epäedullinen tuomioistuimen päätös on herättänyt voimakkaita reaktioita, totta kai, sananvapauteen ja yleiseen oikeudenmukaisuuteen perustuvilla argumenteilla. Ratkaisua on muun muassa kuvattu ”hirviömäiseksi”.

Myös toisenlaisia näkökulmia on esitetty runsaasti. Asianajaja Jonathan Turley kirjoittaa jutusta kotisivullaan julkaisemassaan pitkässä kirjoituksessa ja nostaa esille, että NYT käytti julkaisemansa artikkelin lähteenä asianajajan ja tämän asiakkaan luottamuksellista viestintää.

– Yksi kysymys on vielä jäljellä: milloin FBI aikoo tehdä ratsian New York Timesin kustantajan A.G. Sulzbergerin kotiin? On huolestuttavaa, että jotkut tiedotusvälineet toimivat nyt eräänlaisena valtion mediana Bidenin hallinnon puolesta.

– Lopulta vastustaisin kuitenkin itse ratsiaa Sulzbergerin kotiin, aivan kuten vastustin sitä O’Keefen kotiin. Sulzbergerilla ei kuitenkaan ollut syytä huoleen edes O’Keefen ratsian jälkeen. Juuri tämä on ongelma, Turley kirjoittaa.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit