Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kunnianhimoiset ilmastotoimet ja vihreä talous luovat Suomeen uutta työllisyyttä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että ilmastotoimet vaikuttavat myös toiseen suuntaan ja että jotkut työpaikat saattavat jopa vähentyä. – Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan, Purra sanoi eilen Ylen A-Talkissa.

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus sai torstaina aikaiseksi luonnoksen Suomen valtion ensi vuoden budjetiksi. Esityksen alijäämä on huimat 6,9 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen on silti viime päivinä jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna otsikoihin keskustan ja vihreiden kiistelystä 0,2 megatonnin hiilipäästöistä.

Julkista taloutta vahvistavat, pitkään kaivatut työllisyystoimet hallitukselta jäivät jälleen tekemättä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmetteleekin, miksi hallitus ei keskittynyt vahvemmin talouden ja työllisyyden haasteiden ratkaisuun.

Purra katsoo, että hallitus on vain siirtänyt ongelmia eteenpäin.

– Säätytalolla käytiin ilmastoneuvotteluita tilanteessa, jossa alijäämää on seitsemän miljardia ja velka kasvaa. Hallitus on lukkiutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen ja se sitten vaikuttaa budjettikäsittelyihin. Tietyllä tapaa hallitus näyttäisi olevan vihreän varauman vanki, Purra sanoi eilen Ylen A-talkissa.

Marinilta taas tyhjiä korulauseita

Pääministeri Marinin mielestä ilmastotoimet ovat ”iso asia” Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Marinin mielestä tulevaisuuden työpaikat ”rakentuvat vihreään talouteen”.

– Suomen on tehtävä kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös yritykset voivat luottaa siihen, että Suomi on vakaa, eteenpäin kulkeva yhteiskunta. Minä seison ylpeästi neuvotellun kokonaisuuden takana, Marin korulausui.

Purra huomautti pääministerille yksioikoisesta lähestymistavasta asiaan.

– Myös ilmastotoimet vaikuttavat toiseen suuntaan. Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan enemmän. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn, autoilijoiden kustannuksiin ja maakunnissa asuviin ihmisiin.

– Kolikolla on aina kaksi puolta. Toiselta puolelta voidaan katsoa, että ilmasto-osaamisella saadaan uusia työpaikkoja, toiselta puolelta jotkut työpaikat saattavat vähentyä. Talous- ja työllisyyspolitiikassa pitäisikin aina katsoa kokonaisuutta, Purra sanoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli samoilla linjoilla ja kuvasi hallituksen jääneen vihreiden panttivangiksi. Essayah harmitteli myös työllisyystoimien lykkäämistä.

– On hälyttävää, että hallituksen kaikkein tärkein tavoite, työllisyysasteen nostaminen, on jäänyt jumiin yhdelle puolueelle ja sen ilmastotavoitteille. Tuntuu jo siltä, että hallituksen iso kuva on hävinnyt.

– Jälleen kerran julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet siirtyivät eteenpäin, Essayah sanoi.

Ilmastopolitiikassa joku maksaa aina

Purra totesi, että vihreät ovat antaneet määrittelyvaltaa ilmastoasiantuntijoille, joilla ei kuitenkaan ole näkemystä valtion kokonaisbudjettiin saati siihen, mihin muuhun kuin ilmastotoimiin rahaa voidaan laittaa.

– Näyttää siltä, että mikäli päästötavoitteisiin ei päästä, kuten itse pidän todennäköisenä, niin ilmastopaneeliko sitten keväällä saa kertoa, paljonko ilmastopolitiikkaan laitetaan lisäresursseja. Ne ovat sitten pois jostain muualta.

– Ilmastopolitiikassa ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin että joku maksaa enemmän: joko veronmaksaja, autoilija tai joku muu yksittäinen taho. Näin se vain tulee olemaan. Samaan aikaan Suomen kilpailukyky heikkenee muihin maihin nähden. Tämä on haitallista politiikkaa.

Purra linjasi, että perussuomalaiset ei ole sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kunnianhimoisempi kuin Suomen kilpailijamailla ja EU:lla keskimäärin.

Suomalaiset osaajat eivät kelpaa Marinille

Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla ja monet vajaatyöllistettyjä. Tästä huolimatta pääministeri Marin pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomeen on tuotava lisää työntekijöitä Suomen ulkopuolelta.

Marin ei eilen A-Talkissa sanonut sanaakaan Suomessa jo olevien työttömien työllistämisestä, vaan hehkutti työperäisen maahanmuuton puolesta.

– Hallitus keskittyy työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Me tarvitsemme tänne osaajia ja työntekijöitä ja ihmisiä, jotka pitävät huolta tästä yhteiskunnasta, Marin intoili.

Suomalaisista osaajista pääministeri ei sanonut sanaakaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko komppasi pääministeriä. Saarikon mukaan työvoimapula pienenee työperäisellä maahanmuutolla. Saarikko vihjasi, että työvoimaa tarvitaan myös ”muualta”.

Työllisyyttä vauhditettava veronalennuksilla

Purra ihmetteli Marinin ja Saarikon näkemyksiä työperäisen maahanmuuton paisuttamisesta ja toimista sen eteen.

– Ei tänne ole tulossakaan koulutettua työvoimaa tai startup-yrittäjiä, koska Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohdemaa esimerkiksi palkkapolitiikan vuoksi. EU:ssa myös monet muut maat kilpailevat näistä ihmisistä.

– Prosessien helpottaminen ja pikakaistat eivät siis tuo Suomeen osaajia ja korkeakoulutettuja ihmisiä, päinvastoin. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee lähinnä sellaisia ihmisiä, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole positiivinen.

Perussuomalaiset pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä veronalennuksilla, jolloin työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Purra huomautti, että veronalennukset samalla vahvistavat ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa.

Miksei asioita korjata Suomessa?

Purra esitti, että työperäiseen maahanmuuttoon keskittymisen sijaan tulisi asioita korjata Suomessa.

– Tärkeintä on kohdistaa kaikki toimet niin, että yrityksillä on mahdollisuudet laajentua, investoida ja palkata työvoimaa niin, että Suomeen syntyy uutta työtä.

Purra nosti esille myös koulutuspolitiikan merkityksen.

– Meillä on paljon nuoria, jopa korkeakouluissa, joiden tulevaisuudennäkymät ovat epäselviä. Moni ei tiedä, tuleeko saamaan koulutustaan vastaavaa työtä. Myös ammattikoulutusjärjestelmässä on tyhjäkäyntiä, koska ihmisiä koulutetaan aloille, joilla he eivät välttämättä kelpaa yrityksiin töihin riittämättömän osaamisen vuoksi.

– Toivoisin valtiolta vastuuta koulutuspolitiikan kohdentumisesta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että meidän oma koulutuspolitiikkamme tuottaa niitä osaajia. Tämä ei liity vain korkeakoulutettuihin ihmisiin vaan myös siihen, että ammattikoulutusjärjestelmästä tulee ihmisiä, jotka osaavat tehdä ne työt, joihin heidät on koulutettu.

SUOMWN UUTISET