

PS ARKISTO
Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”
Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kunnianhimoiset ilmastotoimet ja vihreä talous luovat Suomeen uutta työllisyyttä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että ilmastotoimet vaikuttavat myös toiseen suuntaan ja että jotkut työpaikat saattavat jopa vähentyä. – Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan, Purra sanoi eilen Ylen A-Talkissa.
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus sai torstaina aikaiseksi luonnoksen Suomen valtion ensi vuoden budjetiksi. Esityksen alijäämä on huimat 6,9 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen on silti viime päivinä jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna otsikoihin keskustan ja vihreiden kiistelystä 0,2 megatonnin hiilipäästöistä.
Julkista taloutta vahvistavat, pitkään kaivatut työllisyystoimet hallitukselta jäivät jälleen tekemättä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmetteleekin, miksi hallitus ei keskittynyt vahvemmin talouden ja työllisyyden haasteiden ratkaisuun.
Purra katsoo, että hallitus on vain siirtänyt ongelmia eteenpäin.
– Säätytalolla käytiin ilmastoneuvotteluita tilanteessa, jossa alijäämää on seitsemän miljardia ja velka kasvaa. Hallitus on lukkiutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen ja se sitten vaikuttaa budjettikäsittelyihin. Tietyllä tapaa hallitus näyttäisi olevan vihreän varauman vanki, Purra sanoi eilen Ylen A-talkissa.
Marinilta taas tyhjiä korulauseita
Pääministeri Marinin mielestä ilmastotoimet ovat ”iso asia” Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Marinin mielestä tulevaisuuden työpaikat ”rakentuvat vihreään talouteen”.
– Suomen on tehtävä kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös yritykset voivat luottaa siihen, että Suomi on vakaa, eteenpäin kulkeva yhteiskunta. Minä seison ylpeästi neuvotellun kokonaisuuden takana, Marin korulausui.
Purra huomautti pääministerille yksioikoisesta lähestymistavasta asiaan.
– Myös ilmastotoimet vaikuttavat toiseen suuntaan. Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan enemmän. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn, autoilijoiden kustannuksiin ja maakunnissa asuviin ihmisiin.
– Kolikolla on aina kaksi puolta. Toiselta puolelta voidaan katsoa, että ilmasto-osaamisella saadaan uusia työpaikkoja, toiselta puolelta jotkut työpaikat saattavat vähentyä. Talous- ja työllisyyspolitiikassa pitäisikin aina katsoa kokonaisuutta, Purra sanoi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli samoilla linjoilla ja kuvasi hallituksen jääneen vihreiden panttivangiksi. Essayah harmitteli myös työllisyystoimien lykkäämistä.
– On hälyttävää, että hallituksen kaikkein tärkein tavoite, työllisyysasteen nostaminen, on jäänyt jumiin yhdelle puolueelle ja sen ilmastotavoitteille. Tuntuu jo siltä, että hallituksen iso kuva on hävinnyt.
– Jälleen kerran julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet siirtyivät eteenpäin, Essayah sanoi.
Ilmastopolitiikassa joku maksaa aina
Purra totesi, että vihreät ovat antaneet määrittelyvaltaa ilmastoasiantuntijoille, joilla ei kuitenkaan ole näkemystä valtion kokonaisbudjettiin saati siihen, mihin muuhun kuin ilmastotoimiin rahaa voidaan laittaa.
– Näyttää siltä, että mikäli päästötavoitteisiin ei päästä, kuten itse pidän todennäköisenä, niin ilmastopaneeliko sitten keväällä saa kertoa, paljonko ilmastopolitiikkaan laitetaan lisäresursseja. Ne ovat sitten pois jostain muualta.
– Ilmastopolitiikassa ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin että joku maksaa enemmän: joko veronmaksaja, autoilija tai joku muu yksittäinen taho. Näin se vain tulee olemaan. Samaan aikaan Suomen kilpailukyky heikkenee muihin maihin nähden. Tämä on haitallista politiikkaa.
Purra linjasi, että perussuomalaiset ei ole sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kunnianhimoisempi kuin Suomen kilpailijamailla ja EU:lla keskimäärin.
Suomalaiset osaajat eivät kelpaa Marinille
Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla ja monet vajaatyöllistettyjä. Tästä huolimatta pääministeri Marin pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomeen on tuotava lisää työntekijöitä Suomen ulkopuolelta.
Marin ei eilen A-Talkissa sanonut sanaakaan Suomessa jo olevien työttömien työllistämisestä, vaan hehkutti työperäisen maahanmuuton puolesta.
– Hallitus keskittyy työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Me tarvitsemme tänne osaajia ja työntekijöitä ja ihmisiä, jotka pitävät huolta tästä yhteiskunnasta, Marin intoili.
Suomalaisista osaajista pääministeri ei sanonut sanaakaan.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko komppasi pääministeriä. Saarikon mukaan työvoimapula pienenee työperäisellä maahanmuutolla. Saarikko vihjasi, että työvoimaa tarvitaan myös ”muualta”.
Työllisyyttä vauhditettava veronalennuksilla
Purra ihmetteli Marinin ja Saarikon näkemyksiä työperäisen maahanmuuton paisuttamisesta ja toimista sen eteen.
– Ei tänne ole tulossakaan koulutettua työvoimaa tai startup-yrittäjiä, koska Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohdemaa esimerkiksi palkkapolitiikan vuoksi. EU:ssa myös monet muut maat kilpailevat näistä ihmisistä.
– Prosessien helpottaminen ja pikakaistat eivät siis tuo Suomeen osaajia ja korkeakoulutettuja ihmisiä, päinvastoin. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee lähinnä sellaisia ihmisiä, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole positiivinen.
Perussuomalaiset pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä veronalennuksilla, jolloin työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Purra huomautti, että veronalennukset samalla vahvistavat ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa.
Miksei asioita korjata Suomessa?
Purra esitti, että työperäiseen maahanmuuttoon keskittymisen sijaan tulisi asioita korjata Suomessa.
– Tärkeintä on kohdistaa kaikki toimet niin, että yrityksillä on mahdollisuudet laajentua, investoida ja palkata työvoimaa niin, että Suomeen syntyy uutta työtä.
Purra nosti esille myös koulutuspolitiikan merkityksen.
– Meillä on paljon nuoria, jopa korkeakouluissa, joiden tulevaisuudennäkymät ovat epäselviä. Moni ei tiedä, tuleeko saamaan koulutustaan vastaavaa työtä. Myös ammattikoulutusjärjestelmässä on tyhjäkäyntiä, koska ihmisiä koulutetaan aloille, joilla he eivät välttämättä kelpaa yrityksiin töihin riittämättömän osaamisen vuoksi.
– Toivoisin valtiolta vastuuta koulutuspolitiikan kohdentumisesta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että meidän oma koulutuspolitiikkamme tuottaa niitä osaajia. Tämä ei liity vain korkeakoulutettuihin ihmisiin vaan myös siihen, että ammattikoulutusjärjestelmästä tulee ihmisiä, jotka osaavat tehdä ne työt, joihin heidät on koulutettu.
SUOMWN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hyvesignalointi työperäinen maaahanmuutto ilmastotoimet vihreä talous veronalennukset hiilineutraalius valtion budjetti Koulutuspolitiikka veronmaksajat kustannukset Annika Saarikko Riikka Purra Sari Essayah Sanna Marin hallitus työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset pyrkivät siihen, että yhä useampi tulee toimeen ilman jatkuvia taloudellisia tukia valtiolta: ”Ihmisillä oltava töitä ja palkka, joka riittää asumiseen, autoiluun ja elämiseen”

Purra: Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja yksin päättää maamme kannalta vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? – ”Romuttaa maahanmuuttopolitiikan uskottavuuden”

Keskusta hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa – perussuomalaisten Mäkelältä tyrmäys: ”Suomen tulee suojella omia työmarkkinoitaan”

Perussuomalaiset: Velanotto jatkuu eikä säästöjä näy – budjettiesitys jatkaa vihervasemmistolaista löysää rahankäyttöä ja leväperäistä suhtautumista velkaantumiseen

Purra: Turvapaikkajärjestelmä toimii oudosti – ”Maahan tuodaan sotilaiden turvaamana Suomesta turvapaikan saaneita ihmisiä, ovat lähteneet Afganistaniin lomailemaan”

Suomi seitsemän muun EU-maan kanssa torjumassa unionin velkahumalaa – silti hallitus velkaannuttaa kansaa miljardikaupalla keskellä noususuhdannetta

Sähkökriisi runtelee maita pitkin Eurooppaa – komissio on huolissaan ilmastopakettinsa kannatuksesta

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Ranne: Vihervasemmiston yletön julkisen talouden paisuttaminen on suurin uhka Suomen elinvoimaisuudelle – “Tilanne on jakomielinen”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää