

LEHTIKUVA
Koskenkylä: Kansantalous kuihtuu ja petaa tilaa velkariskille, viennin menestyminen olisi ratkaisevan tärkeää – Suomen kansantalous on liian pieni julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen
Vaalikeskustelussa on tuotu jatkuvasti esille Suomen julkisen talouden heikkoa tilannetta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa jatkuvasti ja julkinen talous on pahasti alijäämäinen. VM:n asiantuntijat arvioivat kehityksen menevän huonompaan suuntaan tulevina vuosina. Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt viennin huono kehitys. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on ratkaisevan tärkeää. VTT, Suomen pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä avaa Suomen Uutisille talouden olennaisia kysymyksiä Kauppalehden tekemän Hetemäki-haastattelun perusteella.
VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää viennin ja sitä kautta vaihtotaseen heikkoa kehitystä Suomen vakavimpana ongelmana (lähde Kauppalehti 30.3.2023).
Hetemäen mukaan Suomi on jämähtänyt paikoilleen ja taantuu verrokkimaihin nähden. Hetemäki vertaa Suomen kehitystä muihin pohjoismaihin sekä Saksaan ja Italiaan. Kyse ei ole vain julkisesta taloudesta vaan myös kansantalouden heikkenemisestä yleensä. Kansantalouden tila on heikompi kuin muissa pohjoismaissa mikä johtuu pitkälti vaihtotaseen huonosta kehityksestä. Suomesta valuu rahaa ulos enemmän kuin tulee sisään.
”Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen.”
Vaihtotase on vientitulojen ja tuontimenojen erotus. Se on ollut Suomessa keskimäärin negatiivinen jo kymmenen vuoden ajan. Jopa heikosti menestyvä Italia on tässä suhteessa ollut Suomea parempi. Vaihtotaseen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenvuotiskautena 2012-2022 keskimäärin on prosentteina seuraava:
Tanska: 8,0 %
Norja: 7,8 %
Saksa: 7,6 %
Ruotsi: 4,5 %
Islanti: 3,6 %
Italia: 2,2 %
Suomi: -1,0 %
Kun vaihtotase on plussalla, se kertoo kansantalouden vahvistumisesta. Vaje taas kertoo siitä että, rahaa virtaa Suomesta enemmän ulos kuin tulee sisään. Vaihtotaseen pitkäaikainen huono kehitys velkaannuttaa taloutta ja heikentää mahdollisuutta rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen. Muiden pohjoismaiden tilanne on olennaisesti parempi. Ruotsin ja Tanskan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna lähellä 30 prosentin tasoa. Suomessa velka-aste on yli 70 prosenttia ja suunta on kasvava. Ruotsilla ja Tanskalla valtion budjetti on kutakuinkin tasapainossa, mutta Suomella on suuri alijäämä. Suuri alijäämä on myös Italialla, Ranskalla ja Espanjalla.
”jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin”
Vaihtotase on eräänlainen talouden kuumemittari, koska se on yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusasemien summa. Tällä mittarilla jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin. Julkisen talouden perusjäämä saadaan, kun kuluista vähennetään korkokulut. Suomen valtiontalouden perusjäämä on Italiaa alijäämäisempi. Italian taloutta painavat kuitenkin korkeat korkokulut. Italiassa kotitalouksien varallisuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Hetemäki puhuu ”ikääntyvistä hyvinvointivaltioista”. Niiden pitäisi pystyä säästämään tulevaisuuden varalle. Muut pohjoismaat ovat tässä onnistuneet huomattavasti Suomea paremmin. Suomen talouden tunnusluvut olivat Nokian menestysvuosina noin 2000-2007 muiden pohjoismaiden tasolla. Vaihtotaseessa ja budjetissa oli keskimäärin ylijäämää. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vain 30 prosentin tasolla. Tämän menestyskauden jälkeen Suomi alkoi taantua, eikä taantumiselle näy loppua.
Kehityksen huono suunta näkyy erityisen hyvin asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä. Tämä mittaa varsin hyvin elintason nousua. Tämä luku on Suomessa tänä päivänä samalla tasolla kuin yli 10 vuotta sitten. Muilla pohjoismailla nousua on ollut keskimäärin yli 20 prosenttia. Suomen taloudessa näyttää olevan ongelmia, jotka eivät korjaannu yhden eikä kahdenkaan vaalikauden aikana. Uutta Nokiaa tuskin on tulossa. Taloutemme rakenteita on uudistettava huomattavassa määrin. Tuottavuuden kehitys on ratkaisevassa asemassa. Myös tässä suhteessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Tuottavuutta on pystyttävä nostamaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viennin kilpailukyky on turvattava maltillisella kustannuskehityksellä. Seuraavan hallituksen haasteet ovat suuret ja niitä riittää myös sen jälkeisille hallituksille.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turkistarhausta puolustava Mäenpää uskoo, että tarhauksen kieltämisellä olisi vakavia vaikutuksia koko Pohjanmaan alueelle

Koskenkylä: Suomen työmarkkinoiden toiminnan tehokkuus on heikentynyt jo pitkään, hallitus pyrkii kääntämään suunnan

Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – ”liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.