Suomen Pankissa pitkän uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä puntaroi valtion menokehyssäännön tarpeellisuutta eilen Kauppalehdessä haastatellun talousprofessori Mikko Puhakan teesien pohjalta.

Valtiontalouden menokehyssääntö vähentää epävarmuutta, sitoo hallituksen käsiä, pienentää holtittoman finanssipolitiikan todennäköisyyttä ja pitää julkisen talouden kurissa. Jos hallitus poikkeaa kehyksestä, sen uskottavuus horjuu ja luottamus murenee. Näin toteaa taloustieteen professori Mikko Puhakka Oulun yliopistosta Kauppalehden debatti palstalla 10.1.20212.

Valtiontalouden menokehyksistä oli viime syksynä vilkasta keskustelua. Tämä johtui osin koronan aiheuttamasta julkisten menojen kasvusta, jolloin hallituskauden alussa päätetty menokehys ylitettiin. Syksyllä selvisi, että menokehys tullaan ylittämään myös tänä ja ensi vuonna. Koko hallituskaudella valtion velka kasvaa kymmeniä miljardeja.

Loppusyksystä keskustelu menokehyksistä kiihtyi entisestään, kun pääministeri Sanna Marin esitti, että menokehyksen sääntöä tulisi joustavoittaa. Tämä voitaisiin tehdä niin, että ns. vihreät investoinnit jätettäisiin menokehyksestä pois. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattivat ehdotusta heti. Perussuomalaiset ja kokoomus vastustivat ehdotusta. Sen arvioitiin johtavan holtittomaan finanssipolitiikkaan ja valtion velkaantumisen kasvuun.

Menokehyksiä alettiin laatia Suomessa jo vuonna 2003. Perusteluna oli se, että julkisten menojen taso voidaan ennustaa tarkemmin kuin julkiset tulot eli pääasiassa verotulot. Verojen kertyminen riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Menojen kehitys riippuu pääosin päätöksistä. Kehyspäätökset sitovat hallituksen toimintaa. Valtion menoista noin 80 prosenttia kuuluu kehykseen. Kehyksen ulkopuolisia menoja ovat jotkin suhdanneluontoiset menot ja valtion velan korkomenot.

Menokehyssääntö on ollut selkeä tapa tuoda finanssipolitiikkaan kurinalaisuutta ja uskottavuutta. Professori Puhakka pitää tiukkaa menokehystä erittäin tarpeellisena. Menokehys on ollut erinomainen keksintö, jota Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut. Puhakan mukaan säännön rikkominen musertaa menokehyksen uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta. Menokehyksen sääntöä tulisi kuitenkin kehittää, koska siinä on vuotokohtia. Suomessa on hämmästyttävän suuri määrä erilaisia verotukia. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n mukaan Suomessa on lähes 100 erilaista verotukea. Verotuet ovat alennettuja verokantoja tai monenlaisia verovähennyksiä. Ne aiheuttavat merkittävän verotulojen vähennyksen, jonka on arvioitu olevan jopa noin 20 miljardia euroa vuodessa.

Verotuet vähentävät verotuloja, joten niillä on valtiontalouden alijäämää lisäävä vaikutus kuten julkisten menojen kasvulla. Mikko Puhakka arvioi, että suurimmasta osasta verotukia tulisikin päästä eroon.

Pääministeri Marinin ehdotus valtion menokehyksen säännön joustavoittamisesta on huonosti harkittu ja suorastaan vaarallinen. On täysin odotettua, että vihreät ja vasemmistoliitto sitä kannattavat voimakkaasti. Suomen julkinen talous on ollut jo yli 10 vuotta alijäämäinen ja velka-aste kasvussa. Ruotsilla ja Tanskalla on ollut budjetin ylijäämä samaan aikaan ja velka-aste paljon alempi kuin Suomella. Hallituksen pitäisikin hakea mallia näistä maista eikä suunnitella julkisten menojen lisäyksen helpottamista.

HEIKKI KOSKENKYLÄ