Samaan aikaan kun Suomessa intoillaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin, veronmaksajat kustantavat joka ikinen kuukausi satojen miljoonien edestä työttömyysetuuksia. Pelkästään viime huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä oli liki 300 000 työikäistä ihmistä. Heille maksettiin etuuksia 312 miljoonalla eurolla.

Kelan ja Finanssivalvonnan yhdessä tuottama Suomen työttömyysturvatilasto paljastaa karuja tosiasioita Suomen työmarkkinatilanteesta. Huhtikuussa Kelan ja työttömyyskassojen piirissä työttömyysetuuksien saajina oli kaiken kaikkiaan 296 466 työikäistä ihmistä.

Työttömyysturvan maksajia on Suomessa useita. Kela maksaa sekä peruspäivärahaa että työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiopäivärahaa, jota kutsutaan myös ansiosidonnaiseksi työttömyystueksi. Suomen työttömyysturvatilasto kertoo kuukausittain eriteltynä tiedot kaikkien työttömyysturvaa saajien määristä sekä heille yhteensä maksetun rahojen kuukausittaisesta määrästä.

Työttömyysetuuksien saajien määrä on hieman matalampi kuin vuosi sitten, mutta on edelleen huolestuttavan korkealla. Työttömyyden hoitaminen on samalla järkyttävän kallista. Pelkästään huhtikuussa etuuksia maksettiin 312,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden aikana etuuksien määrä on kuukausitasolla hieman vaihdellut, mutta kokonaismäärä on ollut joka kuukausi yli 300 miljoonaa.

Työttömyys sairastuttaa

Suomalaisessa järjestelmässä kaikki veronmaksajat osallistuvat ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja saamaan ansiosidonnaista turvaa. Kela puolestaan maksaa työttömyysetuuksia niille, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Kelan maksamia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Vuositasolla työttömyyden hoitaminen onkin kallista veronmaksajille: viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin lähes 3,7 miljardin euron edestä, kun huomioidaan sekä Kelan että työttömyyskassojen maksamat etuudet. Koska toistaiseksi tänä vuonna maksettujen työttömyysetuuksien kuukausittainen määrä ei ole ollut kertaakaan alle 300 miljoonaa euroa, kehitys on johtamassa siihen, että etuuksia maksetaan tänäkin vuonna yli 3,6 miljardia euroa.

Tyypillisesti työttömyys on korkeinta ryhmässä, jonka jäsenet ovat pelkän perus- ja keskiasteen koulutuksen varassa. Numeroiden valossa on kuitenkin selvää, että työttömyyden vähentämiseen kannattaa panostaa ja poistaa työllistymisen esteitä, sillä koko yhteiskunnan etu olisi etuuksien saajien määrän väheneminen ja siirtyminen työelämään samalla kartuttamaan yhteistä kassaa.

Työttömyys käy kalliiksi muillakin tavoilla, koska työttömyydellä tiedetään olevan yhteys psyykkisen ja fyysisen terveyden puutteeseen.

Vasemmistolle mieluisa silmänkääntötemppu

Suomalainen erikoisuus on käyttää mittarina työllisyysastetta, ja monet poliitikot tyypillisesti myhäilevät tyytyväisenä päästessään kertomaan työllisyysasteen notkahduksista ylöspäin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on myös ollut työllisyyden kohentaminen – ja ainakin näennäisesti tuloksia on tullut. Viime vuonna Marin myös ilmoitti puolueensa tavoitteeksi 80 prosentin työllisyysasteen.

Myös Marinin puoluetoveri, työministeri Tuula Haatainen on aina tilaisuuden tullen muistanut kertoa positiivisista työllisyysasteen muutoksista.

Poliitikoille työllisyysasteesta kertominen on eräänlainen silmänkääntötemppu, sillä työllisyysasteen mittarit työllistymiselle ovat sangen löysät. Työllisyysasteen tuijottaminen johtaakin harhaan.

Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa 2022 ennätyskorkea 74,5 prosenttia. Hallituksen taholta on kovasti kehuttu tätä saavutusta, mutta se kertoo vain osan totuudesta, sillä ehdyt työtunnit ovat jopa kääntyneet laskuun ja työpanos kokonaisuudessaan supistunut. Pelkästään tarkastelemalla samanaikaisesti kuukausitasolla maksettujen työttömyysetuuksien kokonaismäärää on helppo ymmärtää, miten työllisyysasteen esittämä kuvaus on puutteellinen.

Työllisyysasteen nousu ei auta julkistaloutta

Ajatuspaja Suomen Perustan analyysissä Nouseva työllisyysaste, vähenevät työtunnit ja kasvava tukien käyttö entinen Suomen pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä huomauttaa, että talouden kasvu riippuu viime kädessä tuottavuuden ja koko työpanoksen kehityksestä. Koska työttömyysturvan saajien määrä on edelleen korkealla tasolla, työllisyysasteen nousu ei ole kohentanut julkisen talouden tilannetta.

Lisäksi on huomioitava, että tehtyjen työtuntien määrä on laskenut samaan aikaan kun työllisyysaste on noussut. Työllisyysasteeseen lasketaankin mukaan jo yhdellä viikkotyötunnilla. Näin tunti duunia viikossa muuttaa työttömän työlliseksi ja samalla tuntiduunari singahtaa pois työttömien joukosta.

Työllisyysasteen nousu perustuukin suurelta osin osa-aikatöiden kasvuun. Osa-aikatyötä tekee nyt jo 20 % työllisistä, joista joka kolmas haluaisi tehdä kokopäiväistä työtä. Samalla kun työelämä pirstaloituu, erilaisten toimeentuloa täydentävien tukien käyttö on kasvanut, mikä onkin helposti nähtävissä, kun tarkastelee työttömyysetuuksien saajien määrää.

Lisäksi työttömiä on edelleen paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen huhtikuun työllisyyskatsauksen mukaan työ­- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 246 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 7 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Demari-Lindtmanin mamuhehkutus lässähti

Samaan aikaan, kun Suomessa on satoja tuhansia työttömiä ja monet sinnittelevät osa-aikatyössä, perussuomalaisia lukuun ottamatta liki kaikki muut puolueet haluaisivat lisätä matalasti koulutetun työväestön määrää tuomalla maahan lisää työikäisiä maahanmuuttajia.

Viimeksi näin teki SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Antti Lindtman, jonka mukaan Suomessa olisi työvoimapula, johon demarit vaativat ”ratkaisuja”. Lindtman ei tällä kertaa mainitse suoraan työperäistä maahanmuuttoa, mutta hänen jakamassaan artikkelissa, vaaditaan ”toivottamaan tervetulleiksi” ulkomailta tulevat työntekijät.

Lindtmanin mamuhehkutus ei kuitenkaan uppoa hedelmälliseen maaperään. Nykyään Suomessa tiedostetaan jo hyvin, että matalapalkkaiset maahantulijat kääntyvät Kelan tulonsiirtojen pariin, koska palkka ei riitä elämiseen. Näin ollen työperäinen maahanmuutto on vain lisärasite veronmaksajille.

Lindtmanille huomautetaan myös, että Suomessa jo nyt on runsaasti työikäisiä maahanmuuttajia Kelan rahoilla.

Kannustavuuden ongelmat korjattava

Mikä neuvoksi, jotta satojen tuhansien työttömien joukko saataisiin liikkeelle ja samalla työttömyysetuuksien määrä laskuun? Koskenkylä ei analyysissaan lämpene työperäiselle maahanmuutolle. Koskenkylän mielestä työllisyyttä tulisikin parantaa keskittymällä korjaamaan ulkomaisen työvoiman palkkoihin, verotukseen ja kannustinloukkuihin liittyviä epäkohtia, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on Suomessa erittäin paljon.

Työllisyysastetta parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita. Perussuomalaiset on toistuvasti pitänyt esillä työn kannustavuuteen liittyviä ongelmia ja vaatinut niiden korjaamista.

Tammikuussa julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työtuntien lisäämiseen työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.

Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua. Poolimalli olisi sovellettavissa myös konsernin sisäisesti tai jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.

Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se samalla lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit