

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsi purkaa kannustinloukut – tuet eivät saa olla suurempia kuin palkka
Ruotsalainen hyvinvointi on rakennettu kaikkien yhteisellä työllä ja ruotsidemokraattien tukema hallitus haluaa näin olevan jatkossakin. Yhteiskunnan myöntämät tuet ovat tilapäistä tarvetta varten, eivät jatkuvan toimeentulon lähde. Työnteko tulee olemaan Ruotsissa tukien avulla elämistä tuottoisampaa vuoden 2025 alusta.
Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus on aloittanut selvitystyön, jonka tavoitteena on saada aikaan maahan tukikatto. Käytännössä kyse on siitä, ettei sosiaali- ja asumistukien yhdistetty määrä voisi ylittää tavallista työnteosta saatavaa palkkaa.
– Yksittäiset tuet eivät välttämättä ole suuria mutta kun niitä pinotaan päällekkäin, ne nousevat nopeasti niin korkeiksi, että tavallisten työtulojen on vaikea kilpailla tukikertymien kanssa, toteaa pääministeri Ulf Kristersson työnantajien Svenskt Näringsliv-julkaisussa.
Tukikatto tai rajoituksia tukien yhdistämiseen
Selvitystyötä johtavan Maria Hemström Hemmingssonin tulee saada urakkansa valmiiksi joulukuuhun mennessä vuonna 2024. Hän voi ehdottaa joko kruunumääräistä tukikattoa tai muutoksia mahdollisuuksiin saada erityyppisiä tukia samanaikaisesti.
Ruotsidemokraatit ja hallitus haluavat, että mahdolliset sosiaalituet ovat tulevaisuudessa sidoksissa työntekoon, eivät maassa asumiseen.
Toimeen on tultava omillaan
Tarkoitus on myös palauttaa tukijärjestelmälle sen alkuperäinen tarkoitus: se on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi tarpeeseen, eikä jatkuvan toimeentulon lähteeksi. Ihmisten pitää tulla omillaan toimeen.
– Ihmisiä on kannustettava työntekoon ja siten osallistumaan ruotsalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Se on ensiarvoisen tärkeätä koko yhteiskunnan kannalta, huomauttaa ruotsidemokraattien valtiopäiväryhmää johtava Linda Lindberg hallituksen tiedotteessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jatkuvan toimeentulon lähde tilapäinen apu yhteiskunnan myöntämät tuet Linda Lindberg Maria Hemström Hemmingsson tukien yhdistäminen Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta porvarihallitus tukikatto sosiaalituet työnteko Ulf Kristersson Kannustinloukut Asumistuki Ruotsidemokraatit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Suomella ei ole varaa rahoittaa oleskeluyhteiskuntaa – ”Hyvinvointi syntyy siitä, että työkykyisillä on työtä ja että he saavat työstään palkkaa, jolla tulee toimeen”

Ruotsi alkaa määrätietoisesti torjua matalapalkkamaahanmuuttoa – uusi hallitus kaksinkertaisti tulorajan, joka on edellytyksenä maahanpääsylle

Ruotsi tiukentaa kansalaisuuden saamisen ehtoja: toimeentulovaatimus ja pitempi asumisaika

Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Pääministeri Kristersson: ”Islamin kritisointi on täysin sallittua Ruotsissa”

Jimmie Åkesson vie ruotsidemokraatteja jo seuraaviin vaaleihin: ”Rikkinäistä valtiota ei korjata roudarinteipillä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.