

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty
Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa hieman vääristyneen kuvan todellisuudesta. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
Suomessa on viime aikoina jälleen nähty uutisia työllisyyden nopeasta kasvusta. Esimerkiksi Yle kertoi marraskuussa työllisten määrän kasvusta sekä siitä, että työllisyysaste oli tuolloin noussut 74,7 prosenttiin.
Työllisyysasteen vahvistaminen on myös yksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen kärkitavoitteista.
Marraskuussa työministeri Tuula Haatainen ilmoittikin hallituksen jopa ylittäneen työllisyystavoitteensa työllisyysasteen noustua lähelle 75 prosenttia.
Hieno uutinen! Marinin hallituksen työllisyystavoite on ylitetty. Panostuksemme ovat olleet tarpeellisia ja vaikuttavia. #työllisyys https://t.co/X0BHDFGAKJ
— Tuula Haatainen (@TuulaHaatainen) November 22, 2022
Numeroita 74,7 ja 75 on epäilemättä mukavaa esitellä omille sidosryhmille ja kertoa tavoitteiden saavuttamisesta medialle, mutta työelämän todellisuutta työllisyysaste ei kuvaa kovin hyvin.
Osa-aikatyön voimakas kasvu nostaa astetta
Työllisyysaste on keskeinen kotimaisen työllisyyden kuvaamisessa käytetty mittari, mutta silti nousevasta työllisyysasteesta hehkuttaminen johtaa harhaan. Tämä johtuu siitä, että työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.
Työllisyysaste kuvaa vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä. Työllisyysasteen tiedot tuottavan Tilastokeskuksen tutkimuksessa työlliseksi siis lasketaan myös yhden viikkotyötunnin tekijät, eli työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen.
Työllisyysasteen kasvu johtuukin pitkälti osa-aikatyön voimakkaasta kasvusta, jolloin työn tekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.
Osa-aikatyö sopii joillekin ihmisryhmille, kuten opiskelijoille, mutta suuri joukko osa-aikaisista on tilanteessa tahtomattaan ja haluaisi kokoaikatöitä.
Ei aihetta suuriin riemunkiljahduksiin
Näennäisesti korkealle kohonnut työllisyysaste ei siis anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti otetaan vertailuun lukuja myös esimerkiksi veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista.
Myös viime keväänä – samaan aikaan kun työllisyysaste nousi – työttömyysturvan saajien määrä paisui. Viime maaliskuussa jo 350 000 ihmistä oli Kelan ja työttömyyskassojen rahojen piirissä. Työttömyyden hoitaminen on kallista, sillä pelkästään vuoden 2022 maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra onkin usein todennut, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa.
– Työllisyysaste ei kuvaa hyvinvointia, ei työn määrää eikä kokonaistuotosta. Sen arvoon ja toiveisiin kuitenkin politiikassa jatkuvasti viitataan. Työllisyysasteen nousu toimii toiveiden tynnyrinä, ja sen juuttunut luonne kannustaa kriisipuheeseen, Purra sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työttömyyskassat työttömyysetuudet Sanna Marinin hallitus Osa-aikatyö Työllisyysaste hyvinvointi Tuula Haatainen Riikka Purra Kela Työttömyysturva työllisyys työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta

PS: Kokoomuksella on keskeisissä kysymyksissä valitettavasti sama tärkeysjärjestys kuin hallituksella

Julkisen talouden korjaaminen maahanmuutolla ei ole ratkaisu

Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Lulu Ranne: Julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista sillä, että maahan otetaan lisää työntekijöitä, jotka tarvitsevat tukia – ”Maahanmuuttajien on tultava palkallaan toimeen”

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”

Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää