Perussuomalaiset haluaa seuraavalla vaalikaudella aloittaa Suomen julkisen talouden korjaustoimet. Ei kuitenkaan pelkästään siksi, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat tyytyväisiä. – Me haluamme julkisen talouden kuntoon siksi, että voisimme laskea veroja, jotta työssäkäynti olisi kannattavaa ja työssäkäyvällä ihmisellä olisi parempi ostovoima. Haluamme myös, että yritykset voivat investoida ja palkata, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa #rahapodi -podcastin laajassa haastattelussa.

Perussuomalaisten kantava ajatus puolueena on olla Suomen puolesta, puolustaen Suomea ja suomalaisuutta. Näin vastaa puoluejohtaja Riikka Purra talousasiantuntijoiden Martin Paasin ja Miikka Luukkosen kysymykseen Tuoreessa Vaalipodi-nimellä kulkevassa #rahapodi -podcastin jaksossa.

Perussuomalaisilla on linjaukset kaikkiin politiikan keskeisiin asiakysymyksiin. Tunnetusti perussuomalaisten keskeisiä teemoja, profiiliaiheita, ovat esimerkiksi suhteellisuuden ja kohtuuden vaatiminen ilmastopolitiikassa sekä haitallisen maahanmuuton vastustaminen.

– Perussuomalaisilla on energia- ja ilmastopolitiikassa selkeästi oma kanta kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Me emme suhtaudu ilmastopolitiikkaan vihamielisesti mutta pidämme esillä, että ilmastopolitiikkaa tulee tehdä suhteessa muihin maihin, samalla Suomen oma kilpailukyky ja ostovoima säilyttäen sekä niin, että toiminta olisi taloudellisesti ja teknologisesti järkevää.

Suomi on säilytettävä turvallisena luottamusyhteiskuntana

Suomelle haitallisen maahanmuuton Purra tiivistää siten, että se tarkoittaa maahanmuuttoa, joka kasaa veronmaksajille lisärasitusta sekä aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, kuten segregoitumista ja samalla heikentää turvallisuutta.

Haitallisen maahanmuuton käsitteen voi Purran mukaan ymmärtää myös seuraamalla, mitä Ruotsissa on viime vuosina tapahtunut.

Purra viittaa esimerkiksi etnisten rikollisjengien ja klaanien hallinnassa oleviin Ruotsin suurkaupunkien lähiöihin sekä maahanmuuttajien korkeaan työttömyyteen.

– Ruotsin luottamusyhteiskunta ja sisäinen turvallisuus ei siis ole kosahtanut pelkästään humanitaarisella, vaan myös työperäisellä maahanmuutolla. Ruotsi on ajanut alas työvoiman saatavuusharkinnan ja ottanut vastaan suuria määriä matalapalkkamaahanmuuttoa. Meidän perussuomalaisten mielestä se ei ole valoisa, upea tulevaisuus, jota Suomen pitäisi tavoitella.

– Perussuomalaisille näillä asioilla on hinta, koska me puhumme nyt julkisesta taloudesta, eli työllisyydestä ja verorasituksesta, mutta meille näillä asioilla on myös arvo: Se, että Suomi pysyy tunnistettavana ja turvallisena maana, jossa voimme luottaa toinen toisiimme.

Sosiaaliturvaan nojaavalle maahanmuutolle stoppi

Suomen maahanmuuttokeskustelu pyörii tällä hetkellä pitkälti työperäisen maahanmuuton ympärillä, jonka tarvetta perustellaan väitetyllä työvoimapulalla. Kuitenkin myös työperäinen maahanmuutto on rasite veronmaksajille, koska Suomeen tulee lähes yksinomaan matalapalkka-alojen työntekijöitä, joiden työtulot eivät riitä elämiseen.

Purra korostaa, että perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että ulkomailta Suomeen saapuu koulutettuja ihmisiä, jotka sopeutuvat tänne ja tulevat toimeen palkallaan. Sellaisia ihmisiä Suomeen tulee kuitenkin hyvin vähän.

– Suomeen tulevien, yli 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden määrä ei juurikaan kasva, sillä Suomen järjestelmä houkuttelee lähinnä matalapalkkamaahanmuuttoa.

– Me perussuomalaiset siis vastustamme sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. On muistettava, että EU:ssa on työvoiman vapaa liikkuvuus, mutta työperäistä maahanmuuttoa vaativat eivät koskaan tarkoita tätä, vaan aina EU:n ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä, Purra sanoo.

Kannustimet kuntoon työmarkkinoilla

Purra korostaa, että Suomen työmarkkinaongelmat ovat rakenteellisia ja liittyvät työn heikkoon kannustavuuteen.

– Suomeen tulee tällä hetkellä ulkomailta eniten siivoojia ja kodinhoitajia. Minulla ei tietenkään ole mitään siivoojia ja kodinhoitajia vastaan, mutta heikoilla palkoilla ja kireällä verotuksella työ ei ole kannustavaa.

Tulijat kohtaavat nopeasti työmarkkinoiden kannustinongelmat, pian sen jälkeen kun ovat vakiinnuttaneet oleskelunsa Suomessa. Purra huomauttaa, että tämä on nähtävissä myös tilastollisesti.

– Tietyistä lähtömaista tulijoiden työllisyys laskee varsin nopeasti kantaväestön työllisyyden alle. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun tulija on saanut oleskeluluvan ja päässyt suomalaisen järjestelmän piiriin, sen jälkeen monellakaan ei enää ole motivaatiota tehdä siivoustyötä, jos palkalla ei elä tai sosiaaliturva on palkkaa parempi, Purra sanoo.

Hän toteaa, että nykyisellään maahanmuutto lähinnä kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella.

– Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta.

Ensin julkinen talous kuntoon, sitten veronalennuksia

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka onkin vahvasti sidoksissa talouspolitiikkaan. Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla suoraan ja välillisesti useiden miljardien kustannukset julkiselle taloudelle.

Perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelmat ratkaistaan seuraavilla kahdella vaalikaudella.

Veronalennuksia perussuomalaiset lupaa hieman myöhemmin, kun julkinen talous on ensin laitettu kuntoon.

– Perussuomalaisia lukuun ottamatta sanoisin, että kaikki muut puolueet ovat jakopuolueita. Me emme kuitenkaan kilpaile vappusatasien jakajien kanssa. Toisaalta, me emme myöskään lupaa suuria veronalennuksia nyt heti, ennen kuin ylimääräisiä julkisia menoja on saatu leikattua.

Keskiluokan asemaa parantamalla myös pienituloiset hyötyvät

Perussuomalaisten ”Suomen puolesta” -ajattelutapa vaikuttaa siis myös talouspolitiikan linjauksien taustalla. Purra sanoo, että perussuomalaiset ei halua korjata julkista taloutta siitä syystä, että valtiovarainministeriön virkamiehet olisivat tyytyväisiä.

– Me haluamme julkisen talouden kuntoon siksi, että voisimme laskea veroja, jotta työssäkäynti olisi kannattavaa ja työssäkäyvällä ihmisellä olisi parempi ostovoima. Haluamme myös, että yritykset voivat investoida ja palkata.

Purra huomauttaa, että suomalaisessa veropolitiikan keskusteluissa puhutaan liikaa kaikkein suurituloisimmista, eli ”vuorineuvoksista” sekä toisaalta kaikkein pienituloisimmista.

– Meidän mielestämme pitäisi puhua suuresta keskituloisten joukosta. Niistä, jotka käyvät töissä, ja maksavat tähän maahan eniten veroja. Keskituloisten auttaminen välillisesti auttaisi myös kaikkein pienituloisimpia. Toisaalta on myös niin, että kaikkein pienituloisimpia ja huono-osaisia ei pitäisi poliittisilla päätöksillä tuoda enää lisää tähän maahan.

Purran laaja #rahapodi -haastattelu on kerännyt paljon kiitoksia ja huomiota, ei vähiten siitä syystä että haastattelussa Purra avaa perussuomalaisten linjauksia tavanomaista syvällisemmin.

Suomen Uutiset suosittelee katsomaan koko haastattelun täältä.

SUOMEN UUTISET