Ylen eilisessä A-Talkissa eduskuntapuolueiden kansanedustajat esittivät hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten valtion taloutta tulisi vahvistaa ja miten kiihtyvään velkaantumiseen pitäisi reagoida kehityksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisten mukaan vähemmän tärkeistä julkisista menoista tulee ensiksi luopua ja asioita tulee tehdä paremmin, minkä jälkeen talouden dynamiikkaa voidaan myöhemmin vauhdittaa veronalennuksilla.

Kansanedustaja Lulu Ranne toi eilen Ylen A-Talkissa esille, että perussuomalaiset on sitoutunut tasapainottamaan valtion talouden kahdessa vaalikaudessa laajalla keinovalikoimalla.

Ranteen mukaan taloutta on piristettävä esimerkiksi poistamalla työn kannustinloukut, leikkaamalla toissijaisia julkisia menoja ja keskittymällä olennaiseen.

Velka ja verotus talouskasvun esteinä

Asioita on tehtävä entistä paremmin. Verotusta ei tulisi Ranteen mukaan kiristää ja tarpeetonta velkaa tulee välttää.

– Tällä hetkellä velka ja verotus ovat keskeisimpiä talouskasvun esteitä. Suomen velkasuhde jatkaa kasvuaan, ja olemme jo huonommassa tilanteessa kuin keskeiset verrokkimme eli muut Pohjoismaat, Ranne sanoi.

Hän painotti, että tilanne on vakava, koska velkaantuminen maksaa koko ajan enemmän.

– Arvioiden mukaan jo 2030-luvulla Suomen pelkät korkomenot voivat olla 7 miljardia, kun korkomenot ovat nyt 2,5 miljardia.

Demarien Mäkynen esitti korulauseita

Sanna Marinin (sd) hallitusta Ranne kutsui velkahallitukseksi.

– Ihmettelen sitä, että nykyisen velkahallituksen mukaan velkaantuminen johtuu kriiseistä, kun samaan aikaan muut verrokkimaat – myös monet Euroopan maat – ovat kyenneet laskemaan velkaantumistasoa.

SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen myönsi, että Marinin hallitus on jättämässä seuraajalleen isot velat, mutta tuttuun tapaan Mäkynen kehysti velkaantumisen menolisäyksiksi, jotka ovat seurausta kaikkien tuntemista kriiseistä.

– Olemme tehneet selkeitä arvovalintoja, haluamme satsata tulevaisuuteen jotta talouskasvu ja työllisyys vahvistuisivat. Nyt on kyse siitä, miten julkinen talous tasapainotetaan talouskasvun ja työllisyyden kautta, Mäkynen päästeli.

Mäkysen puheenvuoroa voi kuvata ylioptimistiseksi, sillä Suomen talous ei ole kasvanut liki 15 vuoteen, eli vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen hyvinvointia on ylläpidetty velalla. Näkyvissä ei ole merkkejä, että kasvua olisi äkillisesti odotettavissa.

Andersson vetosi koronaan ja sotaan

Hallitusta niin ikään edustava opetusministeri Li Andersson (vas) puolusteli hallituksen ottamaa velkaa myös tutun ennalta-arvattavasti koronalla ja Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla.

Andersson väitti, että velkaantuminen olisi ollut perusteltua muun muassa siksi, että työllisyyskehitys olisi vahvistunut.

– Työllisyys on ennätyksellisen korkealla tasolla, ja tällä kertaa Suomi pääsi kiinni talouskasvuun, Andersson kaunisteli.

Totta on, että työllisyysaste on noussut viime aikoina. Ongelma on siinä, että nousevasta työllisyysasteesta riemuitseminen antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. Näin muun muassa siksi, että työllisyysasteen työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.

Henkilö katsotaan työllistyneeksi jo silloin, kun hän tekee palkkatöitä vain yhden tunnin viikossa. Työllisyysasteen nousu johtuukin lähinnä siitä, että työntekijöitä on eläköitynyt. Taustalla on myös osa-aikatyön voimakas kasvu, jolloin työntekijöitä on kyllä enemmän, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei kasva.

Vasemmistoa ei suomalainen työtön kiinnosta

Ranne kuunteli ihmeissään kansanedustajakollegoidensa puheita talouskasvusta ja työllistymiskehityksestä. Hän totesikin Mäkyselle ja Anderssonille, etteivät nämä ole sisäistäneet tilanteen vakavuutta.

– Tosiasia on, että Suomen talous on verrokkimaita jäljessä. Me olemme paisuttaneet velkaa, eikä valoa näy tulevaisuudessa. Korupuheisiin talouskasvusta ei voi tässä tilanteessa luottaa. Meidän on välttämätöntä tulevaisuudessa keskittyä vain niihin menokohteisiin, jotka ovat välttämättömiä meille suomalaisille.

Vasemmiston Anderssonin puheet karkailivat seuraavaksi taas haave- ja mielikuvitusmaailman puolelle.

Suomessa on satojatuhansia ihmisiä vailla työtä tai tahtomattaan vajaatyöllistettyinä. Heistä monet ovat korkeasti koulutettuja. He ovat reservityöntekijöitä ja moni olisi heti valmis tekemään täyttä työpäivää.

Suomi on myös osa EU-alueen työmarkkinoita, ja kaikki yritykset voivat rekrytoida vapaasti henkilöstöä EU-alueelta. Tästä huolimatta Andersson väitti, että Suomessa talouskasvun este olisi muka työvoiman saamisen ongelmat.

– Meillä ei ole riittävästi osaavia ihmisiä. Me tarvitsemme myös ihmisiä muualta, Andersson päästeli, ilmeisesti tarkoittaen nimenomaan ihmisiä EU:n ulkopuolelta.

Selväksi kuitenkin tuli, että vasemmisto viittaa kintaalla työhaluisten, Suomessa työtä vailla olevien ihmisten murheille.

Leikkauksia vain toissijaisiin kohteisiin

Ranne vastasi Anderssonille huomauttaen, että julkisen talouden epätasapainoa ei voi ratkaista eikä kasvua saada aikaan sillä, että maahan otetaan EU:n ulkopuolelta lisää työntekijöitä, jotka eivät tule toimeen omalla työllään vaan tarvitsevat palkan päälle Kelan tukia.

– Kun ensinnäkin meidän on priorisoitava julkiset menot, se tarkoittaa, että kaikesta siitä on karsittava, mikä ei ole suomalaiselle välttämätöntä. Perussuomalaiset haluaa poistaa tulonsiirtojen ja tukien tarvetta. Perussuomalaisten tavoite on, että jokainen tulee toimeen omalla palkallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muualta tänne tulevien on tultava palkallaan toimeen. Ei niin, että tukia tarvitaan jälleen lisää.

– Perussuomalaiset lähtisi leikkaamaan kohteista, joista ei ole haittaa suomalaisille. Ensiksi leikkauskohteita olisivat kehitysapu, EU- ja ilmastoprojektit ja Yleisradio. On olemassa pitkä lista muitakin asioita, joista leikkaaminen ei koskettaisi suomalaisten hyvinvointia.

Suomalaisten palvelut pelastettava

Matias Mäkynen huusi väliin, että ”Eurooppa on sodassa”.

– Me emme nyt puhu sodasta Euroopassa, vaan puhumme siitä, miten pelastamme suomalaisille tärkeät terveys-, hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelut. Rahat eivät riitä kaikkeen.

– Me perussuomalaiset haluamme tietysti auttaa myös ukrainalaisia, mutta on kiinnitettävä katse kokonaisuuteen: me emme voi myöhemmin laskea veroja eikä Suomessa löydy palkannostovaraa, ellei julkista taloutta ryhdytä tasapainottamaan, Ranne vastasi.

SUOMEN UUTISET