Huimat suunnitelmat maahanmuuton lisäämisestä ovat elinkeinoelämän etujärjestöjen pitkäikainen tavoite, ja uusia avauksia maahanmuuton puolesta kuullaan aika ajoin. Julkisen talouden kannalta maahanmuuton kasvu olisi kuitenkin tuhoisaa.

Uusin avaus saatiin helmikuun alussa, jolloin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) esitti raportissaan, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan.

Tämä tarkoittaisi jopa noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuosittain. Etlan mukaan maahanmuutto vahvistaisi huoltosuhdetta.

Työikäisten määrä ei kerro mitään

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kuitenkin huomauttaa, että pelkkä työikäisten määrän lisääminen ei vielä kerro mitään työn tekemisestä, työn määrästä tai verotulojen kerryttämisestä yhteiseen kassaan.

– Elinkeinoelämän lobbausaloitteissa oletetaan maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutusten olevan samanlaisia kuin suomalaisten, vaikka vuosikymmenien aikana kerätty tutkimustieto kertoo ettei näin ole, Grönroos sanoo.

Hän jatkaa, että elinkeinoelämän motiivit eivät olekaan todellisuudessa julkisen talouden kestävyyden parantaminen vaan työvoimakustannusten laskeminen ja keinotekoisen kysynnän pitäminen yllä maahanmuuttoon perustuvalla väestönkasvulla.

Grönroos puhui keskiviikkona eduskunnan varapuhemies Juho Eerolan Pikkuparlamentissa järjestämässä Maahanmuuttajat ja työllisyys –seminaarissa.

Irakista ja Somaliasta tulevat häntäpäässä

Vuosikymmenien aikana kerätty tutkimustieto kertoo, että suomalaisen kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä on isoja eroja niin työllistymisessä, työllisyydessä, saaduissa palkoissa kuin kertyvissä veroissa ja käytetyissä palveluissa.

– Missään tapauksessa ei siis voida korvata suomalaista väestöä sanomalla Etlan tapaan, että kymmenessä vuodessa maahan tuodaan puoli miljoonaa maahanmuuttajataustaista, Grönroos toteaa.

Työllisyysaste ryhmäkohtaisesti on hieman parempi mittari tarkastella eroja. Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Virosta tai Ruotsista tulevilla saattaa olla jopa suomalaisia korkeammat työllisyysasteet. Useimmilla muilla ryhmillä näin ei ole.

– Toinen ääripää on esimerkiksi Irakista tai Somaliasta tulevat, joiden ryhmien työllisyysasteet ovat katastrofaalisen heikot suomalaisiin nähden.

Maahanmuuttajat siirtyvät pian Kelan rahoille

Vaikka työllisyysaste onkin työikäisten määrää parempi mittari, Grönroos huomauttaa, että sekään ei kerro koko totuutta.

– Esimerkiksi tämänhetkinen korkea yleinen työllisyys johtuu pitkälti osa-aikaisen työn kasvusta. Työllinen voi siis tehdä hyvinkin lyhyttä työpäivää. Työllisyysaste ei siten kerro henkilön vaikutusta julkiselle taloudelle, sillä moni matalapalkka-aloilla työssä käyvä maksaa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita, Grönroos sanoo.

Hän huomauttaa, että suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista työllistyy juurikin matalapalkka-aloille. Tällöin muutaman maassaolovuoden jälkeen tulijoiden työllisyysasteet laskevat nopeasti verrattuna kantasuomalaisten työllisyysasteeseen.

Toisin sanoen maahanmuuttajat eivät ole pitkään töissä Suomeen saavuttuaan. Ja kun ei olla töissä, ei kerrytetä verotulojakaan yhteiseen kassaan, vaan siirrytään saamapuolelle Kelan tulonsiirtojen varaan.

Valtaosa maahanmuutosta lisää julkisia menoja

Valtiovarainministeriö varoitti hieman ennen joulua, että julkisessa taloudessa on edelleen merkittävä kestävyysvaje, eli pitkällä aikavälillä julkisen talouden menojen ja tulojen välillä vallitsee epätasapaino.

Vuosikymmenten ajalta kerätty data kertoo, että maahanmuutto on käytännössä parhaimmillaan julkisen talouden vaikutuksiltaan kustannusneutraalia ja suurin osa maahanmuutosta on julkisen talouden vaikutuksiltaan negatiivista eli kasvattaa kestävyysvajetta.

Suomen Perusta on tutkinut maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia jo vuosikymmenen ajan. Tilastokeskuksen kautta saadut rekisteriaineistot osoittavat, että valtaosa maahanmuutosta lisää enemmän julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen käyttöä kuin kasvattaa verotuloja. Siten ei olekaan mielekästä haalia ulkomailta tänne lisää ihmisiä, joiden julkisen talouden vaikutus on negatiivinen.

Elinkeinoelämän lobbarit ovat väärässä

Grönroos painottaakin, että toisin kuin elinkeinoelämän lobbarit toistuvasti esittävät, maahanmuutolla ei voida parantaa kestävyysvajetta.

– Työikäisten määrää ja työllisyysastetta oleellisempi mittari on maahanmuuton julkisen talouden vaikutusten laskeminen. Maahanmuuton julkisen talouden vaikutukset saadaan laskemalla yhteen maahanmuuttajaryhmän jäsenten maksamat vero, saamat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut.

Maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen löydät lisää tutkimuksia Suomen Perustan sivuilta.

SUOMEN UUTISET