

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki
Elinkeinoelämän edustajat puhuvat mediassa toistuvasti työperäisen maahanmuuton puolesta siksi, että maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden ulkoistaa osan palkanmaksusta veronmaksajien rasitukseksi. – Kun ensin on luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos sanoo.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? julkaistiin viime viikolla. Analyysissa tuodaan esille ne tahot, joilla on intressi edistää yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa.
Yksi maahanmuutosta hyötyvä taho on elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi tulee lobata ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä, jotta yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiit tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.
Tulijat eivät tule toimeen palkallaan
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Jaakko Eskola esittikin eilen, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulisi haalia ulkomailta liki 1,4 miljoonaa työikäistä ihmistä muka Suomen huoltosuhdetta korjaamaan.
Grönroos näkee Eskolan ulostulon vain yhtenä esimerkkinä siitä, miten suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuton puolesta.
– Kun on ensin luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, Grönroos sanoo. Hän oli eilen haastateltavana AlfaTV:n Uutisplus-ohjelmassa.
Kela maksaa asumistukia vuositasolla noin kaksi miljardia euroa. Grönroos huomauttaa, että noin kolmannes asumistukien saajista on töissä, mutta ei silti tule toimeen palkkatuloillaan.
– Käytännössä matalapalkkamaahanmuutto tarkoittaa sitä, että osa ulkomailta tulevan työntekijän elinkustannuksista siirtyy veronmaksajan rasitukseksi. Tavallaan kyseessä on siis yritystuki suuryrityksille.
Suomessa yli 43 000 työtöntä maahanmuuttajaa
Mikäli suomalaiset yritykset oikeasti tarvitsisivat nimenomaan maahanmuuttajia työvoimaksi, maahanmuuttajien rekrytoimisen voisi aloittaa vaikka heti, sillä Suomessa oli syyskuussa yli 43 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Maahanmuuttajien perään hinkuvilta yrityksiltä voisikin kysyä, mikseivät ne työllistä Suomessa jo olevia maahanmuuttajia.
Todellisuus on siis yrityspomojen maahanmuuttounelmia karumpi. Tästä huolimatta media ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki valtapuolueet toistelevat hokemaa, jonka mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
Viime viikolla maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuitenkin kaatoi täyslaidallisen työperäistä maahanmuuttoa lobbaavien tahojen niskaan. Saukkosen mukaan puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat epärealistisia ja vastuuttomia. Saukkosen mukaan puheita työperäisestä maahanmuutosta toistellaan vain siksi, että ajatusta halutaan helliä.
– Meillä ei ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta, Saukkonen sanoo HS:n haastattelussa.
Järkevää keskustelua edistettävä
Grönroos pitää Saukkosen avausta tervetulleena, mutta huomauttaa, että Suomessa on vielä paljon tehtävää, jotta maahanmuuttokeskustelua saadaan järkeistettyä.
– Yhtä maahanmuuttokriittistä kannanottoa vastaan löytyy aina tusinan verran avauksia, joissa väitetään eri verukkeilla Suomeen tarvittavan työperäistä maahanmuuttoa.
Analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? osoittaa, että varsin pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta. Vaikka kansalaisten enemmistö suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti, hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vasemmistoon kallellaan oleva valtamedia ja johtavassa asemassa olevat yhteiskunnalliset vaikuttajat toistavat päivästä toiseen maahanmuuttoa tarvittavan, milloin työvoimapulan tai milloin huoltosuhteen takia.
Analyysi on luettavissa Suomen Perustan sivulta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jaakko Eskola Pasi Saukkonen elinkeinoelämä Matalapalkkainen työ asumistuet valtamedia huoltosuhde veronmaksajat Suuryritykset halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Toimeentulotuki Suomen Perusta Vasemmisto Simo Grönroos Työvoimapula maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viisi tähteä: Ravintola-ala siirtää työvoimakustannuksia yhteiskunnalle – näköpiirissä rakenteellisen halpatyövoiman luominen

Pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta – kriittisesti suhtautuvan hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin

Teknologiateollisuuden pomon mielestä Suomi tarvitsee liki 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa muka töitä tekemään – Purra: ”Todellisuudesta irronnutta ja vastuutonta puhetta”

Järkeä maahanmuuttopolitiikkaan – ”Suomessa oli elokuussa noin 33 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa”

Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi

Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”

Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen

Massamaahanmuutto ei ole tuonut Saksaan kaivattua työvoimaa – Wall Street Journal kummastelee Saksan maahanmuuttopolitiikkaa

Ruotsin hallitus nostamassa työperäisen maahanmuuton minimipalkkaa – elinkeinoelämä ja keskusta haluaisivat jatkaa palkkojen polkemista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää