Suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuttoa, koska se on veronmaksajien kustantama yritystuki

Elinkeinoelämän edustajat puhuvat mediassa toistuvasti työperäisen maahanmuuton puolesta siksi, että maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden ulkoistaa osan palkanmaksusta veronmaksajien rasitukseksi. – Kun ensin on luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos sanoo.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? julkaistiin viime viikolla. Analyysissa tuodaan esille ne tahot, joilla on intressi edistää yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa.

Yksi maahanmuutosta hyötyvä taho on elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi tulee lobata ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä, jotta yritykset saavat työntekijöitä, jotka ovat valmiit tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla.

Tulijat eivät tule toimeen palkallaan

Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Jaakko Eskola esittikin eilen, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulisi haalia ulkomailta liki 1,4 miljoonaa työikäistä ihmistä muka Suomen huoltosuhdetta korjaamaan.

Grönroos näkee Eskolan ulostulon vain yhtenä esimerkkinä siitä, miten suuryritykset ja niiden etujärjestöt lobbaavat halpatyövoiman maahanmuuton puolesta.

– Kun on ensin luotu helpoksi tilanne, jossa ulkomailta muutetaan Suomeen matalapalkkaisiin töihin, mutta tulijat eivät kuitenkaan tule toimeen palkallaan, tällöin elämisen kustannuksista osa jää yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi esimerkiksi toimeentulotukina tai asumistukina, Grönroos sanoo. Hän oli eilen haastateltavana AlfaTV:n Uutisplus-ohjelmassa.

Kela maksaa asumistukia vuositasolla noin kaksi miljardia euroa. Grönroos huomauttaa, että noin kolmannes asumistukien saajista on töissä, mutta ei silti tule toimeen palkkatuloillaan.

– Käytännössä matalapalkkamaahanmuutto tarkoittaa sitä, että osa ulkomailta tulevan työntekijän elinkustannuksista siirtyy veronmaksajan rasitukseksi. Tavallaan kyseessä on siis yritystuki suuryrityksille.

Suomessa yli 43 000 työtöntä maahanmuuttajaa

Mikäli suomalaiset yritykset oikeasti tarvitsisivat nimenomaan maahanmuuttajia työvoimaksi, maahanmuuttajien rekrytoimisen voisi aloittaa vaikka heti, sillä Suomessa oli syyskuussa yli 43 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Maahanmuuttajien perään hinkuvilta yrityksiltä voisikin kysyä, mikseivät ne työllistä Suomessa jo olevia maahanmuuttajia.

Todellisuus on siis yrityspomojen maahanmuuttounelmia karumpi. Tästä huolimatta media ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki valtapuolueet toistelevat hokemaa, jonka mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

Viime viikolla maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuitenkin kaatoi täyslaidallisen työperäistä maahanmuuttoa lobbaavien tahojen niskaan. Saukkosen mukaan puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat epärealistisia ja vastuuttomia. Saukkosen mukaan puheita työperäisestä maahanmuutosta toistellaan vain siksi, että ajatusta halutaan helliä.

– Meillä ei ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta, Saukkonen sanoo HS:n haastattelussa.

Järkevää keskustelua edistettävä

Grönroos pitää Saukkosen avausta tervetulleena, mutta huomauttaa, että Suomessa on vielä paljon tehtävää, jotta maahanmuuttokeskustelua saadaan järkeistettyä.

– Yhtä maahanmuuttokriittistä kannanottoa vastaan löytyy aina tusinan verran avauksia, joissa väitetään eri verukkeilla Suomeen tarvittavan työperäistä maahanmuuttoa.

Analyysi Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? osoittaa, että varsin pieni, mutta vaikutusvaltainen vähemmistö hyötyy yhteiskunnalle haitallisesta maahanmuutosta. Vaikka kansalaisten enemmistö suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti, hiljaisen enemmistön on vaikeaa saada ääntään kuuluviin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vasemmistoon kallellaan oleva valtamedia ja johtavassa asemassa olevat yhteiskunnalliset vaikuttajat toistavat päivästä toiseen maahanmuuttoa tarvittavan, milloin työvoimapulan tai milloin huoltosuhteen takia.

Analyysi on luettavissa Suomen Perustan sivulta.