Viisi Tähteä -ravintolamedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki avaa sisältä käsin karun näkymän työvoimapulaksi kutsuttuun tilanteeseen ravintola-alalla, joka pyörii pitkälti halpatyöntekijöiden varassa. Yllättäen nykytilanne, jossa alalle vaaditaan työntekijöiksi vähään tyytyviä tekijöitä ulkomailta, hyödyttää sattumalta sekä keskustaa, kokoomusta että vasemmistopuolueita.
Ravintola-alaa vaivasi jo ennen koronaa työvoimapulaksi kutsuttu tilanne, jolloin alan yritykset valittelivat työvoiman saatavuuden ongelmista, mutta tilanne kriisiytyi kunnolla yhteiskunnan avautumisen jälkeen viime keväänä, kirjoittaa Viisi Tähteä -ravintolamedian päätoimittaja ja ravintola-alan asiantuntija Eeropekka Rislakki.
Hän toteaa, että ravintolat ajautuivat koronakärsijöiksi sekä hallituksen, viranomaisten ja aluehallintovirastojen toimien että viestinnän kautta, jolloin hallitus, viranomaiset ja media viestittivät, että ravintolat ovat kaiken pahan alku ja juuri Covid-19:n leviämiselle. Ravintola-ala ja sen työntekijät leimattiin hylkiöiksi ja demonisoitiin:
Lopputulos oli, että työntekijät vaihtoivat alaa, aloittivat opinnot muihin ammatteihin, palasivat kaupungeista kotikonnuilleen, lähtivät töihin maailmalle jne. Alan opintoihinkaan ei ole enää riittävästi hakijoita.
Rislakki ihmettelee, miksi työmarkkinajärjestö MaRa ajaa voimallisesti ratkaisuksi työvoiman tuontia ulkomailta. MaRa lobbaa puolueita ja hakee julkisuutta painostuskeinona:
Viestinä on, että ”hallituksen tulee panostaa työperäisen maahanmuuton kasvuun ja poistaa saatavuusharkinta”.
Saatavuusharkinta on suorittavan tason työtehtäviin kohdistuvaa työvoimapoliittista harkintaa jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa.
Työvoimapula koko Euroopassa
Rislakki katsoo, että näköpiirissä on nyt rakenteellisen halpatyövoiman luominen alalle:
Keskustelussa on unohtunut, että alan työvoimapula kiusaa koko Eurooppaa, eikä Suomi valikoidu työnhakijan kohteeksi ainakaan palkan ja ilmaston takia.
Palvelun takkuamisen olen kokenut koronan jälkeisessä maailmassa Suomen lisäksi Englannissa, Turkissa, Virossa ja Tšekissä. Ongelma on yhteinen ja keinovalikoima saman suuntainen. Sen sijaan eri maiden sosiaaliturvassa on suuret erot, jotka vaikuttavat työhalukkuuteen.
HoReCa edustaa tunnetusti matalapalkka-aloja, ja ravintolayritysten kannattavuus tiedetään heikoksi, joten palkkojen nostaminen houkuttelukeinona ei ole mahdollista. Poikkeuksiakin tietysti on ja niitä yhdistää se, että ne houkuttelevat sekä asiakkaita että työntekijöitä.
Työperäinen maahanmuutto patenttiratkaisuna
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen ministerit sekä kokoomus vähät välittävät Suomessa olevista sadoista tuhansista työttömistä työnhakijoista ja vajaatyöllistetyistä.
Ratkaisuksi työmarkkinaongelmiin sekä vihervasemmisto että kokoomus tarjoavat patenttiratkaisuna yleensä työperäistä maahanmuuttoa, jolloin työtehtävät täytettäisiin EU:n ulkopuolelta tulevilla halpatyöntekijöillä. Myös ravintola-alan työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua maahanmuutosta, mutta harva syvemmin tietää, mitä se tarkoittaa.
Rislakki huomauttaa, että nykytilanne, jossa alalle vaaditaan työntekijöiksi vähään tyytyviä tekijöitä ulkomailta, hyödyttää samaan aikaan sekä keskustaa, kokoomusta että vihervasemmistoa:
Kepun intressi on tässä: korona-aika nosti yllätyksenä esiin, kuinka Suomen maatalous ei ole enää aikoihin tullut toimeen ilman 30 000 – 40 000 kausityöläistä (lue: halpatyövoimaa). Asia kiteytyi käsitteeseen Skopjen lennot, jotka eivät lakanneet, vaikka yhdellä lennolla saattoi olla kymmeniä Covid-19-sairastavia.
Kannustinloukutkin haittaavat työllistymistä
Kokoomuksen näkökulma on saada edullista työvoimaa (suur)yrityksiin, sillä kannustinloukku estää kotimaan työttömien siirtymisen työelämään, koska toimeentulon saa helpommallakin:
Kokoomuksen putkessa näkyy tavoite, että työttömyysturvaa ja etuuksia leikkaamalla kansalaisten on otettava työ kuin työ vastaan palkalla kuin palkalla sekä tehtävä tehokkuuden nimissä pidempää työpäivää. Käytännössä intressi on sama kuin maataloudessa (lue: halpatyövoima).
Vasemmistolle maahanmuutto edustaa globalisaation internationalistista puolta, jossa valtioiden rajat liudentuvat, ja laajennetun ihmisoikeuden käsitteen voimalla kaikilla on mahdollisuus valita vapaasti, missä asuu. Lisäksi vasemmisto tietää, että kurjalisto kannattelee sen olemassaoloa (lue: halpatyövoima).
Vaivaako yrittäjiä Tukholma-syndrooma?
Kun korona siis oli tarjonnut julkiselle vallalle tilaisuuden ravintola-alan demonisointiin, Rislakki esittää kysymyksen, joka osoittaa samalla vastauksen, miksi ravintola-alalle ei juuri nyt ole tunkua:
Kuka haluaa olla töissä alalla, joka ei taannut toimeentuloa, rasittaa ihmissuhteita ja psyykettä epävarmuuden takia, ja lisäksi edusti yhteiskunnan vihollista?
Rislakki ihmettelee, miksi kaikesta huolimatta monilla ravintola- tai tapahtuma-alan työntekijöillä on ollut kova pyrky päästä puheisiin tai kimppakuviin kera pääministeri Marinin, ja Rislakki pohtii, kärsivätkö ravintoloitsijat ja tapahtumajärjestäjät kenties Tukholma-syndroomasta tai kyvyttömyydestä tunnistaa, että alan kurimuksesta päättänyt taho, poliitikko- ja kulttijulkkis-Marin ovat yksi ja sama henkilö.
Lue koko kirjoitus täältä.
SUOMEN UUTISET