

PS ARKISTO
Etlan maahanmuuttoselvityksessä pahoja puutteita – matalan osaamistason maahanmuutto rasittaa julkista taloutta
Etla julkaisi 3.2. suuren julkisuuden saattelemana selvityksen, jossa on simuloitu maahanmuuton vaikutuksia julkistalouteen tulevina vuosikymmeninä. Etlan johtopäätös on tutkimuksensa perusteella se, että myös EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen henkilöiden maahanmuutto on hyödyksi taloudelle. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith pitää Etlan ajatusta Suomen työikäisen väestön kasvattamisesta kehitysmaiden väestönsiirroilla kuolleena syntyneenä ajatuksena.
Suomessa maahanmuuton painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän EU:n sisäisestä liikkuvuudesta perheperusteiseen- ja matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta. Vuonna 2022 Suomessa myönnettiin perhesyiden vuoksi 15 457 oleskelulupaa ja matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta 9 671 oleskelulupaa. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden määrä on pysynyt pienenä, ja heille myönnettiin viime vuonna vain 2 358 oleskelulupaa.
Valtiovarainministeriö totesi vuonna 2020, että pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaa julkistaloutta vain, jos maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste ja tulotaso eivät olennaisesti eroa kantaväestöstä. Vuoden 2021 työssäkäyntitilastojen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysaste oli 74,1 %. Kaikkien vieraskielisten työllisyysaste jäi 57,7 %:iin. Monilla Euroopan ulkopuolisia kieliä puhuvilla kieliryhmillä työllisyysaste on tätäkin huomattavasti alempi. Vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain 21 960 euroa henkeä kohden.
– Maahanmuuttajaväestön alhaista keskimääräistä tulotasoa selittää korkeamman työttömyyden ohella heidän työllistymisensä usein työtehtäviin, joihin liittyy matala koulutustaso, pieni palkkataso ja työsuhteiden epäsäännöllisyys. Tämänhetkinen maahanmuutto Suomeen ja maahanmuuton laadun ja määrän nykyiset trendit tekevät väistämättömäksi sen johtopäätöksen, että maahanmuutto vain pahentaa väestön ikäkehityksen ja matalan bkt-kasvun luomia julkistalouden ongelmia, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith.
Etlan tulos ei ole lainkaan uskottava
Etla ei tutkimuspaperissaan tuo avoimesti esiin soveltamiaan oletuksia liittyen EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden työllisyysasteeseen ja siihen, miten Etla ennustaa toisen ja kolmannen maahanmuuttajasukupolven pärjäävän Suomessa. Etla on avannut jälkikäteen eräille tutkijoille, että EU-maiden ulkopuolelta tulevien työllisyysaste on simulaatiossa noin 20–30 prosenttiyksikköä suomalaisia matalampi.
– Silti Etlan käyttämässä mallinnuksessa EU:n ulkopuolelta tulevien ja kantaväestön välisellä työllisyysaste-erolla ei muka ole merkittävää vaikutusta työpanokseen, joka herättää kysymyksen, onko tulos lainkaan uskottava. Etla myös olettaa 2. ja 3. maahanmuuttajasukupolven pärjäävän yhtä hyvin kuin kantaväestö. Tälle oletukselle ei ole olemassa uskottavaa evidenssiä, jos tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pärjäämistä koulutuksessa ja työmarkkinoilla.
Suomessa on OECD-maiden suurin tasoero PISA-tutkimuksessa maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestön kuuluvien oppilaiden välillä. Suomen Perustan vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien 22-vuotiaita lapsia, jotka olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet Suomeen ennen kahdeksatta ikävuottaan.
– Tutkimuksessa käy ilmi, että syrjäytyneiden osuus ja toimeentulotuen nauttiminen on huomattavasti suurempaa maahanmuuttajataustaisilla nuorilla aikuisilla kuin suomalaistaustaisilla. Vieraskielisten työllisyysasteessa ei ole myöskään tapahtunut viime vuosina sellaista muutosta varsinkaan Euroopan ulkopuolisten maiden kieliryhmissä, joka oikeuttaisi siihen oletukseen, että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö, Lith toteaa.
Kansantaloudella edessään aitoja haasteita
Suomen kansantaloudella on edessään aitoja haasteita väestön ikääntymisen myötä. Matalasti koulutettujen ihmisten tuominen EU:n ulkopuolelta massiivisessa mittakaavassa ei kuitenkaan ole minkäänlainen ratkaisu tähän dilemmaan. EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen työntekijöiden työllisyysaste tippuu tutkitusti muutaman maassaolovuoden jälkeen alle suomalaisten työllisyysasteen, mikä lisää sosiaalimenoja.
– Tätä havaintoa tukevat myös monien Länsi-Euroopan maiden kokemukset, jotka hakivat 1960–1970-luvuilla ison määrän siirtotyövoimaa Pohjois-Afrikasta ja Turkista. Aluksi suorittaviin töihin muun muassa Benelux-maihin, Skandinaviaan ja Länsi-Saksaan tulleet siirtotyöläiset jäivät talouden rakennemuutoksen myötä työmarkkinoiden ulkopuolelle isoissa määrin, eivätkä heidän jälkeläisetkään ole kyenneet saavuttamaan kantaväestön työllisyysaste- ja tulotasoa yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa.
Kuolleena syntynyt ajatus
Ajatus siitä, että kehitysmaiden kansalaisten väestönsiirroilla pyritään pitämään Suomen työikäisen väestön koko vakiona tai kasvattamaan sitä, on täysin kuolleena syntynyt. Reaalimaailmassa ei ole mahdollista kasvattaa maamme työikäistä väestöä matalan osaamistason maahanmuutolla siten, että samalla julkinen talous hyötyisi siitä.
Suomessa on pakko miettiä työmarkkinoiden rakenteita, verotusta ja sosiaalipolitiikkaa uudella tavalla, jotta matalapalkka-aloille saataisiin enemmän työvoimaa nykyisisistä työttömistä työnhakijoista, erilaisissa työvoimapalveluissa olevista ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden joukosta. Syksyllä 2022 eduskunnalle antamassaan lausunnossaan VATT juuri painotti kotimaisen työvoiman mobilisoinnin ja työntekoon voimakkaasti vastaanottavan työvoimapolitiikan merkitystä.
– Myös digitalisaation, robotisaation ja alati kehittyvän keinoälyn tuomia mahdollisuuksia tulee käyttää paremmin hyväksi erityisesti hoivapalveluissa ja eräillä matalapalkka-aloilla. Teknologian kehittyminen koskee lähes kaikkia aloja, mutta vaikutukset ovat suurimmat monissa matalan koulutustason ammateissa. Harkittavaksi voisivat tulla lisäksi kohdennetut rekrytointikampanjat Euroopan sisällä, joista tulevien ihmisten työllisyysaste- ja tulokehitys on elinkaarellaan huomattavasti parempi kuin kehitysmaista tulevilla muuttajilla, Lith huomauttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttoselvitys matalapalkkamaahanmuutto syrjäytyneisyys Mikael Lith Etla perheperusteinen maahanmuutto EU:n ulkopuolinen maahanmuutto maahanmuuttajien työllisyysaste kansantalous Pisa-tutkimus Työmarkkinat väestönsiirto sosiaalipolitiikka Toimeentulotuki Julkinen talous Talouskasvu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kokoomuksen mielestä nyt on huutava työvoimapula – Leena Meri huomauttaa, että Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja päälle vajaatyöllistetyt: ”Mitäs heille tehdään?”

Poliisilta järkyttävä arvio ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä – hallituksen maahanmuuttopolitiikka tukee ihmiskauppaa, riistoa ja ihmisoikeuksien polkemista

Työperäistä maahanmuuttoa ajavan kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas kysyy: ”Mitä pahaa siinä, jos jonkun lapsi hankkii elannon seksityöllä?”

Kokoomuskansanedustaja Kauma puhui puuta heinää perussuomalaisten linjasta työperäiseen maahanmuuttoon ja työnsi sanat suuhun puoluejohtaja Riikka Purralle – Purra korjaa: ”Säälittävä yritys”

Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty

Maahanmuutto kasvattaa huono-osaisuutta, joka ei ratkea kotouttamisella – Purra: ”Se ei ole perussuomalaisten visio hyvästä Suomesta”

Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia

Koponen huolissaan suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta: ”Suomalaisista aikuisista joka kymmenes osaa lukea heikosti”
Viikon suosituimmat

Valtiopäiväedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.

Hollywood kääntää selkänsä transnäyttelijöille – ”Kukaan ei enää halua meitä”
Transnäyttelijöiden työtilaisuudet ovat vähentyneet, ja sukupuolivähemmistöjen edustus valkokankaalla ja televisiossa on hiipunut. GLAAD-järjestön raportin mukaan transhahmojen määrä televisiossa romahti vuodessa 79 prosenttia, eikä järjestön tutkimissa 225 elokuvassa nähty yhtäkään transhahmoa.

Järjestöpomoilla ministeritason tulot: Kärkinimen tienestit lähes 225 000 euroa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajien tulot ovat erittäin korkeita, ilmenee Verohallinnon tiedoista. Järjestöpomojen korkeimmat kokonaistulot ylittivät viime vuonna usean ministerin tulotason. Perussuomalaiset ovat arvostelleet järjestöjohtajien poliittisia hillotolppia.

Tanskan pääministeri: En kannata väestönvaihtoa – haluan tanskalaisen Tanskan
Tanskan pääministeri totesi haastattelussa, että hän ei kannata väestönvaihtoa. Mette Fredriksen haluaa Tanskan, jossa vallitsee tanskalainen kulttuuri ja joka on kristitty maa. Väestönvaihto-sanan käyttö on herättänyt paheksuntaa, mutta monet naapurimaiden poliitikot ovat myös kehuneet Fredriksenin kannanottoja ja toivoneet, että heidänkin maassaan voitaisiin puhua näistä asioista.

Purra jyrähtää rikostilastoista: ”Suomalaista yhteiskuntaa ei pidä käyttää paapomaan maahanmuuttajia, jotka ryöstävät, raiskaavat ja murhaavat”
Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee Facebookissa kovin sanoin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa sekä maamme "paapomis- ja hoivateollisuutta" tuoreiden rikostilastojen valossa. Purra nostaa esiin Maahanmuuttoviraston ja KRP:n selvityksen, jonka mukaan irakilaiset, afganistanilaiset ja syyrialaiset tehtailivat kolme neljäsosaa turvapaikan saaneiden törkeistä rikoksista, ja vaatii Suomea lopettamaan koko maailman hoivaamisen veronmaksajien rahoilla.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













