Etla julkaisi 3.2. suuren julkisuuden saattelemana selvityksen, jossa on simuloitu maahanmuuton vaikutuksia julkistalouteen tulevina vuosikymmeninä. Etlan johtopäätös on tutkimuksensa perusteella se, että myös EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen henkilöiden maahanmuutto on hyödyksi taloudelle. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith pitää Etlan ajatusta Suomen työikäisen väestön kasvattamisesta kehitysmaiden väestönsiirroilla kuolleena syntyneenä ajatuksena.

Suomessa maahanmuuton painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän EU:n sisäisestä liikkuvuudesta perheperusteiseen- ja matalapalkka-aloille suuntautuvaan maahanmuuttoon EU:n ulkopuolelta. Vuonna 2022 Suomessa myönnettiin perhesyiden vuoksi 15 457 oleskelulupaa ja matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta 9 671 oleskelulupaa. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden määrä on pysynyt pienenä, ja heille myönnettiin viime vuonna vain 2 358 oleskelulupaa.

Valtiovarainministeriö totesi vuonna 2020, että pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto vahvistaa julkistaloutta vain, jos maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyysaste ja tulotaso eivät olennaisesti eroa kantaväestöstä. Vuoden 2021 työssäkäyntitilastojen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysaste oli 74,1 %. Kaikkien vieraskielisten työllisyysaste jäi 57,7 %:iin. Monilla Euroopan ulkopuolisia kieliä puhuvilla kieliryhmillä työllisyysaste on tätäkin huomattavasti alempi. Vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain 21 960 euroa henkeä kohden.

– Maahanmuuttajaväestön alhaista keskimääräistä tulotasoa selittää korkeamman työttömyyden ohella heidän työllistymisensä usein työtehtäviin, joihin liittyy matala koulutustaso, pieni palkkataso ja työsuhteiden epäsäännöllisyys. Tämänhetkinen maahanmuutto Suomeen ja maahanmuuton laadun ja määrän nykyiset trendit tekevät väistämättömäksi sen johtopäätöksen, että maahanmuutto vain pahentaa väestön ikäkehityksen ja matalan bkt-kasvun luomia julkistalouden ongelmia, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith.

Etlan tulos ei ole lainkaan uskottava

Etla ei tutkimuspaperissaan tuo avoimesti esiin soveltamiaan oletuksia liittyen EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden työllisyysasteeseen ja siihen, miten Etla ennustaa toisen ja kolmannen maahanmuuttajasukupolven pärjäävän Suomessa. Etla on avannut jälkikäteen eräille tutkijoille, että EU-maiden ulkopuolelta tulevien työllisyysaste on simulaatiossa noin 20–30 prosenttiyksikköä suomalaisia matalampi.

– Silti Etlan käyttämässä mallinnuksessa EU:n ulkopuolelta tulevien ja kantaväestön välisellä työllisyysaste-erolla ei muka ole merkittävää vaikutusta työpanokseen, joka herättää kysymyksen, onko tulos lainkaan uskottava. Etla myös olettaa 2. ja 3. maahanmuuttajasukupolven pärjäävän yhtä hyvin kuin kantaväestö. Tälle oletukselle ei ole olemassa uskottavaa evidenssiä, jos tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pärjäämistä koulutuksessa ja työmarkkinoilla.

Suomessa on OECD-maiden suurin tasoero PISA-tutkimuksessa maahanmuuttajaoppilaiden ja kantaväestön kuuluvien oppilaiden välillä. Suomen Perustan vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien 22-vuotiaita lapsia, jotka olivat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet Suomeen ennen kahdeksatta ikävuottaan.

– Tutkimuksessa käy ilmi, että syrjäytyneiden osuus ja toimeentulotuen nauttiminen on huomattavasti suurempaa maahanmuuttajataustaisilla nuorilla aikuisilla kuin suomalaistaustaisilla. Vieraskielisten työllisyysasteessa ei ole myöskään tapahtunut viime vuosina sellaista muutosta varsinkaan Euroopan ulkopuolisten maiden kieliryhmissä, joka oikeuttaisi siihen oletukseen, että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat pärjäävät yhtä hyvin kuin kantaväestö, Lith toteaa.

Kansantaloudella edessään aitoja haasteita

Suomen kansantaloudella on edessään aitoja haasteita väestön ikääntymisen myötä. Matalasti koulutettujen ihmisten tuominen EU:n ulkopuolelta massiivisessa mittakaavassa ei kuitenkaan ole minkäänlainen ratkaisu tähän dilemmaan. EU:n ulkopuolelta tulevien matalasti koulutettujen työntekijöiden työllisyysaste tippuu tutkitusti muutaman maassaolovuoden jälkeen alle suomalaisten työllisyysasteen, mikä lisää sosiaalimenoja.

– Tätä havaintoa tukevat myös monien Länsi-Euroopan maiden kokemukset, jotka hakivat 1960–1970-luvuilla ison määrän siirtotyövoimaa Pohjois-Afrikasta ja Turkista. Aluksi suorittaviin töihin muun muassa Benelux-maihin, Skandinaviaan ja Länsi-Saksaan tulleet siirtotyöläiset jäivät talouden rakennemuutoksen myötä työmarkkinoiden ulkopuolelle isoissa määrin, eivätkä heidän jälkeläisetkään ole kyenneet saavuttamaan kantaväestön työllisyysaste- ja tulotasoa yhdessäkään Länsi-Euroopan maassa.

Kuolleena syntynyt ajatus

Ajatus siitä, että kehitysmaiden kansalaisten väestönsiirroilla pyritään pitämään Suomen työikäisen väestön koko vakiona tai kasvattamaan sitä, on täysin kuolleena syntynyt. Reaalimaailmassa ei ole mahdollista kasvattaa maamme työikäistä väestöä matalan osaamistason maahanmuutolla siten, että samalla julkinen talous hyötyisi siitä.

Suomessa on pakko miettiä työmarkkinoiden rakenteita, verotusta ja sosiaalipolitiikkaa uudella tavalla, jotta matalapalkka-aloille saataisiin enemmän työvoimaa nykyisisistä työttömistä työnhakijoista, erilaisissa työvoimapalveluissa olevista ja työmarkkinoilta syrjäytyneiden joukosta. Syksyllä 2022 eduskunnalle antamassaan lausunnossaan VATT juuri painotti kotimaisen työvoiman mobilisoinnin ja työntekoon voimakkaasti vastaanottavan työvoimapolitiikan merkitystä.

– Myös digitalisaation, robotisaation ja alati kehittyvän keinoälyn tuomia mahdollisuuksia tulee käyttää paremmin hyväksi erityisesti hoivapalveluissa ja eräillä matalapalkka-aloilla. Teknologian kehittyminen koskee lähes kaikkia aloja, mutta vaikutukset ovat suurimmat monissa matalan koulutustason ammateissa. Harkittavaksi voisivat tulla lisäksi kohdennetut rekrytointikampanjat Euroopan sisällä, joista tulevien ihmisten työllisyysaste- ja tulokehitys on elinkaarellaan huomattavasti parempi kuin kehitysmaista tulevilla muuttajilla, Lith huomauttaa.

Suomen Uutiset