Perussuomalaiset haluaa tarjota suomalaisille lisää työtunteja: ”Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa”

Työllisyysasteen viimeaikainen nousu ei anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, koska kehitys johtuu pitkälti osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvusta, eli tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut. Perussuomalaiset tarjoaa nyt uusia ratkaisuja osa-aikaisten työntekijöiden työllisyyden parantamiseksi. Työhaluisia ikääntyneitä työntekijöitäkään ei ole syytä unohtaa.

Perussuomalaiset katsoo, että julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvitsemme lisää suomalaista työtä. Näennäisesti viime aikojen työllisyyskehitys vaikuttaakin positiiviselta, koska työllisyysaste on kohonnut ja työttömyys alentunut.

Työllisyysasteen nousu on kuitenkin pitkälti seurausta osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvusta, minkä vuoksi työllisyyden kokonaistuotos eli tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että perussuomalaiset ei haaveile työtuntien vähentämisestä tai nelipäiväisestä työviikosta.

– Sen sijaan haluamme suomalaisille lisää töitä, lisää työtunteja. Suomessa keskimääräiset viikoittaiset työtunnit ovat lyhimmästä päästä Euroopassa. Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa, Purra sanoo. Hän puhui tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten talouspoliittisen ohjelman julkistamistilaisuudessa.

Moni työskentelee osa-aikaisesti tahtomattaan

Työtuntien kehitys siis kulkee Suomessa eri suuntaan kuin työllisyysaste, vaikka hallitus ei tästä välitäkään eikä ole rehellinen, Purra muistuttaa.

– Kun työllisyysastetta tarkastellaan sen avulla, että työllisyysasteeseen mukaan laskemiseksi riittää työssäkäyvän ihmisen yksi työtunti viikossa, työllisyysaste saadaan sillä nousuun. Kuitenkin huomattavasti parempi tapa seurata työllisyyden kehittymistä on tarkastella tehtyjä työtunteja ja toisaalta bruttoansioita.

Purra muistuttaa, että osa-aikatyön määrä Suomessa on kasvanut viime aikoina paljon, mutta kaikille se ei ole suinkaan oma valinta, koska moni suomalainen haluaisi tehdä enemmän töitä. Osa-aikatyöllisistä moni siis tekee lyhyempää työpäivää vastentahtoisesti, vaikka motivaatiota olisi tehdä kokopäivätyötä.

– Jopa yli 200 000 suomalaista haluaisi tehdä enemmän töitä ja lisää työtunteja. Se samalla mahdollistaisi sen, että he tulisivat palkallaan toimeen eivätkä olisi enää riippuvaisia sosiaaliturvasta.

Työntekijäpooli olisi win-win-ratkaisu

Työtuntien lisäämiseen perussuomalaiset esittää ratkaisuksi työntekijäpoolimallia, jolla parannetaan osa-aikatyöntekijöiden asemaa ja samalla varmistetaan riittävä työvoiman saanti yrityksille.

Työvoimapooli on työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu vapaaehtoiseen yritysten väliseen yhteistyöhön ja johon eri työnantajien palveluksessa olevat työntekijät tai ulkopuoliset työhaluiset voivat ilmoittautua.

Helpointa malli on toteuttaa saman konsernin sisällä olevien yritysten välillä esimerkiksi siten, että kaupan kassalla vakituisesti työskentelevä henkilö saa työnantajaltaan tarjouksen tehdä tietyn määrän työtunteja siivouksessa tai muissa kunnossapitotehtävissä, mikäli kassatehtäviin ei riittävää työtuntimäärää pystytä tarjoamaan. Tulevaisuudessa työntekijäpoolimalli voisi toimia jopa kokonaisen toimialan sisällä, jolloin työntekijät voisivat helpommin yhdistellä työvuoroja eri yrityksistä.

Työntekijäpooli olisi todellinen win-win-ratkaisu, koska se myös lisää verotuloja ja vähentää toissijaisen sosiaaliturvan ja asumistuen tarvetta.

– Pooli mahdollistaa, esimerkiksi konsernin sisällä, ihmisille mahdollisuuden tehdä erityyppisiä töitä, mikä tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden nostaa omaa työtuntimäärää ja samalla parantaa omia ansioitaan, Purra kertoo.

Ruotsissa enemmän seniorityöntekijöitä

Perussuomalaiset nostaa myös esille, että käyttämätöntä työvoimareserviä Suomessa löytyy erityisesti myös ikääntyvissä työntekijöissä, joiden työllisyys Suomessa on paljon matalampi kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Kun Suomessa puhutaan työvoiman saannin vaikeuksista, myös ikääntyneet työntekijät olisi syytä huomioida sen sijaan, että Suomeen haikaillaan lisää väkeä kehitysmaista.

Purra toteaa, että Suomen tulisi ottaa asiassa mallia Ruotsista, jossa esimerkiksi 60-74-vuotiaiden työllisyys on Suomea korkeammalla tasolla.

– Kun vierailee Tukholmassa, niin tämän näkee omilla silmillään: Ruotsissa palveluammateissa työskentelee selvästi ikääntyneempiä ihmisiä kuin Suomessa yleensä. Jos Suomi saisi 60-74-vuotiaiden työllisyysasteen samalle tasolle kuin Ruotsissa, meillä olisi tässä maassa liki 100 000 uutta työllistä.