Koskela: Perussuomalaisten talouspoliikka nojaa realiteetteihin – ”Talouden on pyörittävä silloinkin, kun tuulimyllyt eivät pyöri”

Perussuomalaiset julkaisi maanantaina uuden talouspoliittisen ohjelmansa. Puolueen kansanedustaja Jari Koskela näkee perussuomalaisen talouslinjausten tarjoavan hyvät eväät julkisen talouden tasapainottamiselle ja kansantalouden tehostamiselle.

Jari Koskela sanoo, että Sanna Marinin punavihreä hallitus on harjoittanut holtitonta talouspolitiikkaa.

– Koronaan tai Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan liittymätöntä velkaa on otettu runsaat kymmenen miljardia. Isot rakenteelliset uudistukset – esimerkiksi koulutuspolitiikassa – ovat olleet huonosti kohdennettuja ja energiapolitiikkaa on harjoitettu enemmän unelmien kuin realiteettien mukaan.

Elinvoimainen talous etusijalle

Perussuomalaisten talouspoliittisissa linjauksissa painotetaan kohtuuhintaisen ja varman energian saatavuuden tärkeyttä teollisuudelle sekä koko kansantaloudelle. Elinvoimainen talous ja yrityskenttä ovat hyvinvointivaltion välttämätön edellytys.

Koskelan mukaan Suomi tarvitsee epärealististen vihreän siirtymän toimien sijaan perussuomalaisten ajamaa sinivalkoista siirtymää, jossa palautetaan tuotantoa Suomeen ja vähennetään riippuvuutta autoritaarisista ulkovalloista.

– Sinivalkoinen siirtymä ei luonnollisestikaan sulje pois järkeviä vihreän siirtymän toimia. Vetytalous tulee olemaan tulevaisuudessa avainasemassa kuten luonnollisesti myös lisäydinvoima. Vesivoima on äärimmäisen tärkeä säätövoima ja tarvitsemme edelleen niin haketta kuin turvettakin. Juuri tässä hetkessä on ymmärrettävä, että talouden rattaiden pitää pyöriä myös silloin, kun tuulimyllyjen lavat eivät pyöri, Koskela muistuttaa.

Työperäinen maahanmuutto ei auta

Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti harjoitettuun työperäisen maahanmuuttoon, jossa palkkaa pitää täydentää sosiaalituilla. Myös työmarkkinoiden segregoituminen altistaa yhteiskunnan lukuisille ongelmille.

Koskela kummastelee esimerkiksi elinkeinoelämän ja useiden puolueiden lukuisia vaatimuksia työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan poistamisesta. Saatavuusharkinnalla varmistetaan, onko kotimaassa saatavilla työntekijää ennen kuin rekrytoidaan Suomen ja muun EU-alueen ulkopuolelta. Viimeisimpänä saatavuusharkinnan poistoa on esittänyt oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– Olen tehnyt viime vuonna kaksi kirjallista kysymystä työperäisen maahanmuuton ongelmista. Ruotsi on ainoa EU-maa, joka on poistanut saatavuusharkinnan ja tulokset ovat olleet äärimmäisen huonot. Suomessa työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan aivan liian optimistisesti ja ”toivotaan parasta” -mentaliteetilla. Pitäisi osata ottaa oppia muiden maiden virheistä.

Työperäisen maahanmuuton sijaan perussuomalaisten talouspoliittisessa ohjelmassa esitetään esimerkiksi tiivistä taloudellista ja tieteellistä yhteistyötä Japanin kanssa. Japanissa ikääntyvän väestön luomiin haasteisiin on vastattu onnistuneesti uutta teknologiaa hyödyntämällä.

EU-tukipaketit syövät uskottavuutta

Perussuomalaiset vastustaa määrätietoisesti erilaisia Euroopan unionin taloudellisia yhteisvastuumekanismeja. Puolueen mielestä pohjoisen ja läntisen Euroopan ei pidä toimia Välimeren maiden kroonisten talousongelmien pitkittäjinä, koska tukipaketteihin perustuva politiikka vain pahentaa moraalikatoa ja lisää epäluottamusta.

– Venäjän ja Kiinan paineessa tarvitsemme vahvaa Eurooppaa, mutta nykyinen raha- ja talouspolitiikka tekee Euroopasta – tai ainakin Euroopan unionista – pikemminkin entistä heikomman. Suomen on jatkossa noudatettava eduskunnankin hyväksymää linjausta ja estettävä kaikki toimet, joilla EU:ta kehitetään tulonjakounionin suuntaan, Koskela korostaa.