Perussuomalaisten Purra esitti tylyn huomion hallituksen talouspolitiikasta – Marin menetti hermonsa

Pääministeri Sanna Marinilta ei vielä tänäänkään kuultu vastauksia SDP:n julkisen talouden leikkauskohteista. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajatentissä Marin sen sijaan väläytti uusia veroja ja pyrki tukahduttamaan oppositiopuolueiden johtajat puheryöpytyksellä johon oli lähes mahdotonta tarttua.

Talous on odotetusti nousemassa kevään eduskuntavaalien yhdeksi kärkiteemaksi. Tänään talouskeskustelua pohjusti osaltaan valtiovarainministeriön virkamiesten arvio, jonka mukaan valtionvelan korkomenot ovat tänä vuonna nousemassa edellisestä arviosta lähes miljardilla eurolla.

Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen viime vuosien budjetit ovat olleet useita miljardeja alijäämäisiä – ja alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät jo aiemmassa raportissaan, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, joihin sisältyisi sekä leikkauksia että veronkorotuksia.

Marin välttelee konkretiaa

Pääministeri Marinilta ei toistaiseksi ole saatu vastauksia talouden sopeutustoimista tai leikkauskohteista. Tilaisuus kertoa leikkauksista tarjoutui jälleen tänään Ilta-Sanomien järjestämässä kuuden suurimman puolueen puheenjohtajatentissä, jossa Marinilta kysyttiin, miten hän vähentäisi Suomen velkaantumista ja mitkä olisivat realistiset leikkaustoimenpiteet julkisista menoista.

Leikkauskohteiden sijaan Marin alkoi puhua pyöreämmin talouden tasapainottamistoimista, joita SDP olisi hänen mukaansa lähiaikoina julkistamassa.

– Me haluamme nostaa työllisyysasteen 80 prosenttiin. Me myös haluamme vahvistaa (talouden) kasvua kahden prosentin kasvutavoitteella. Keinovalikoimassa ovat myöskin tulo- ja menosopeutus, Marin sanoi.

Seuraavaksi Marin alkoi puhua verotuksen kiristämisestä.

– Esimerkiksi tilkitsemällä verotuksen porsaanreikiä meillä on mahdollisuus kerätä valtion kassaan paljonkin rahaa. Peruspilareista, kuten koulutuksesta ja sotesta, emme ole valmiita sopeutuksiin.

Tutut selitykset ylivelkaantumiselle

Marinin mielestä valtion talous siis saadaan tasapainoon hakemalla kasvua ja vahvistamalla työllisyyttä. Marin myös puolusteli velkaantumista tutuilla selityksillä, kuten koronalla, Venäjän aloittamalla sodalla ja energiakriisillä.

Oppositiolle Marinin selitykset eivät kelvanneet. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo huomautti Marinia muun muassa valtionvelan korkojen huimasta noususta ja tekemättä jääneistä työllisyystoimista.

– Jos teillä on halu tasapainottaa taloutta, niin te olette hallituksessa ja sinä olet pääministeri. Sopeuttakaa siis taloutta jo nyt, älkää jättäkö seuraavalle hallitukselle, Orpo evästi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra moitti Marinin hallitusta koronaan ja muihin kriiseihin täysin liittymättömistä menojen kasvattamisesta velaksi.

– Hallitusta on kehuttu siitä, että se on toteuttanut kaikki hallitusohjelman vaatimukset. Ongelma on juuri tässä: koko hallituskausi on eletty poikkeusoloissa, mutta viisikko ei ole kyennyt joustamaan yhdestäkään omasta tavoitteestaan. Miljardeja on laitettu juuri sinne, minne viisi puoluetta halusivat. On ollut lehmänkauppoja ja jatkuvaa velkaantumista paljon yli sen, mitä koronatoimien ja sodan vuoksi olisi tarvittu, Purra sanoi.

Hän myös moitti Marinia toiveikkaasta talouskasvupuheesta.

– Se ei tarkoita yhtään mitään. Suomessa ei ole ollut talouskasvua enää aikoihin. Päinvastoin Suomessa on näivetytty. Sopeutukset, joista puhutte, ilmeisesti tarkoittavat vain lisää veroja. Pääministeriltä pitäisi kyetä vaatiman hieman täsmällisempiä vastauksia, Purra ojensi tentin juontanutta Ilta-Sanomien Timo Haapalaa.

Oppositio ottaisi hallitusta vähemmän velkaa

Pääministeri Marinin kasetti alkoi tentissä hajoilemaan opposition tylyn rehellisistä talouspoliittisista huomioista. Vastaukseksi Marinilta saatiin poukkoilevaa poliittista puhetta, joka liikkui osin hänelle esitettyjen talouspoliittisten moitteiden rajapinnoilla, mutta oli osaksi lähes tajunnanvirtaa.

– Opposition retoriikka on mielenkiintoista, kun me katsomme tällä kaudella tehtyjä päätöksiä, esimerkiksi velkaantumista, mikä on totta, siksi että olemme eläneet historiallisia kriisejä. Jos me katsotaan oppositiopuolueiden vaihtoehtoja, niin isossa mittakaavassa velkaantumisen aste on sama.

Purra huomautti Marinille, että väite ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa otetaan velkaa 1162 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen talousarviossa.

Marin jatkoi:

– Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tukeneet kaikkia hallituksen koronatukia ja vaatineet vielä lisää, eli olisivat ottaneet enemmän velkaa. Ukrainan sodan myötä en ole kuullut myöskään poikkipuolisia sanoja puolustusmäärärahojen korotuksesta.

– Kukaan ei niitä vastustakaan, Purra huomautti.

Puhuu sanomatta mitään

Marinin kasetti ei siis kestänyt huomauttamista siitä, että hurjat alijäämät johtuvat myös menoista, joilla ei ole mitään kytkentää koronaan, Venäjän aloittamaan sotaan eikä energiakriisiin. Esimerkiksi pelkät kehitysapumenot ovat vuositasolla 1,3 miljardia puhumattakaan monista erilaisista kustannuksista, joita ei edes huomioida menokehysten sisällä, kuten valtion takauksia EU-tasolla.

Vastauksissaan Marin ei oikeastaan kiihtyessään kommentoinut sitä, mistä hänelle oli sanottu, eikä ottanut kiinni mistään hänelle esitetystä, vaan hän tykitti sarjassa useita läheltä liippaavia väitteitä, vihjauksia ja argumentteja, joista osa oli enemmän tai vähemmän totta. Hän siis totuttuun tyyliinsä korvasi argumenttien vahvuuden ja laadun argumenttien määrällä.

Marinin hyödyntämä retorinen tyylikeino, jossa hän vyöryttää kuulijan päälle niin paljon kaikkea, ettei toinen voi juuri enää tarttua mihinkään, tunnetaan niin sanottuna Gish gallop -tekniikkana, jossa keskustelija yrittää tukahduttaa toisen puhetulvalla.