Ylen A-Talkissa eilen suurimpien puolueiden puheenjohtajia oli kutsuttu keskustelemaan Suomen valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista, jotka väistämättä ovat edessä seuraavalla vaalikaudella. SDP:ltä ja vihreiltä ei saatu vastauksia kysymykseen leikkauksista, mistä voi päätellä, että puolueet ovat valmiit jatkamaan velkarallia ja veronmaksajien rahojen lappamista maailmalle.

Pääministeri Sanna Marinin saapumista itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan seurattiin mediassa kuin jännitysnäytelmää, sillä Marinilla oli samalle päivälle sovittuna myös kansainvälinen huippukokous Albaniassa.

Yksityiskoneella liikkeellä ollut Marin lopulta ehti kuin ehtikin Euroopan toiselta laidalta illaksi Suomeen presidenttiparin isännöimään juhlaan.

Marin löytää usein kalenteristaan tilaa ja onnistuu saapumaan paikalle, kun kutsu tulee mukavaan tilaisuuteen, kuten vaikka esimerkiksi Flow-festivaalin paneeliin, jossa keskustellaan musiikkialan edistämisestä. Sen sijaan poliittiset keskustelut opposition kanssa mahtuvat harvemmin pääministerin aikatauluun – vaikka juuri niitä äänestäjät haluaisivat nähdä. Varsinkaan taloudesta Marin ei mielellään keskustele.

Johtavilta ministereiltä olisi kaivattu näkemyksiä

Eilisessä Ylen A-Talkissa suurimpien puolueiden puheenjohtajia oli kutsuttu keskustelemaan Suomen valtiontalouden tilanteesta, sopeutustoimista ja leikkauksista, jotka väistämättä ovat edessä seuraavalla vaalikaudella.

Pohjustuksena toimi valtiovarainministeriön virkamiesten uusi raportti, joka povaa suomalaisille niukkoja vuosia. Raportin mukaan Suomen talouskehityksen ja julkisen talouden pitkäaikainen heikkous asettaa päätöksentekijät vaikeiden valintojen eteen.

Virkamiehet esittävät raportissa, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, joihin sisältyisi sekä leikkauksia että veronkorotuksia.

Marinin johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on yli 8 miljardia euroa alijäämäinen, ja alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Olisi siis ollut paikallaan, että Marin itse olisi ollut keskustelemassa muiden puoluejohtajien kanssa valtiontaloudesta ja velasta, mutta Marinia ei siis tv-ruudussa nähty. Myöskään valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei ehtinyt mukaan.

PS:llä valmiina leikkaukset ja lainsäädäntömuutokset

A-Talkiin oli saatu paikalle perussuomalaisten Riikka Purra, Sari Essayah (kd.), vihreiden Maria Ohisalo sekä demarien varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

Poliitikoille esitettiin kysymys, mistä valtion menoista ensi kaudella pitäisi leikata ja kuinka paljon.

Purra viittasi vastauksessaan perussuomalaisten äskettäin julkaistuun vaihtoehtobudjettiin, jossa otetaan huomattavasti hallitusta vähemmän velkaa muun muassa leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten maahanmuutosta ja kehitysapumenoista.

– Lisäksi meillä on sopeutuksia esimerkiksi Yleisradioon, Sitraan, julkishallintoon ja ilmastorahastoon. Meillä on ohjelmassamme myös lainsäädäntömuutoksia, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan, josta seuraa se, että Suomi vastaanottaa vähemmän haitallista maahanmuuttoa, mikä puolestaan vähentää julkisten palvelujen käyttöä ja sosiaaliturvamenoja, Purra sanoi.

Kristillisdemokraattien Essayah mainitsi leikkauksiksi esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastamisen ja asumistukimenojen alentamisen. Kristillisdemokraatit myös ovat valmiita ulottamaan ansiosidonnaisen kaikille.

– Kaikki maksavat ansiosidonnaisesta, mutta sen saavat vain kassan jäsenet. Olisi reilua ulottaa se kaikille.

Vihreillä ja demareilla ei tiedossa yhtään leikkauskohdetta

Hallituspuolueita edustavilta Mäkyseltä ja Ohisalolta ei saatu konkreettisia vastauksia leikkauskysymykseen. Asian ohi puhumisesta voi päätellä, että sekä demarit että vihreät ovat valmiit jatkamaan velkarallia ja suomalaisilta veronmaksajilta kerättyjen rahojen lappamista Afrikkaan tai milloin minnekin, vaikka tupakoinnin lopettamisen vierotusoireiden lievittämiseen Kirgisiassa.

Demarien Mäkynen ei esittänyt ainuttakaan leikkauskohdetta, vaan viittasi epämääräisesti, että julkisista hankinnoista ja toimitilakuluista voitaisiin säästää joitakin kymmeniä tai ehkä satoja miljoonia euroja. Lisäksi Mäkynen vihjaili, että erikoissairaanhoidon sotekulut pitäisi saada pysäytettyä, koska esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen hoitaminen kasaa kuormaa julkiselle taloudelle.

Ympäristöministeri Ohisalo yleensä väistää kysymykset leikkauksista ja alkaa puhua ohi aiheen. Niin tälläkin kertaa. Ohisalolta ei kuultu leikkauskohteita, vaan sen sijaan puhetta ”kokonaisuudesta” ja ”kasvutoimista”.

Ohisalolta tivattiin vastausta kysymykseen leikkauksista – turhaan.

– Tämä kokonaisuus on sellainen, mikä tulevan hallituksen täytyy ottaa, eli siellä tulee olla kaikkia näistä. Jos täytyy nimetä säästökohteita, niin niitä voivat olla ympäristölle haitalliset tuet, fossiilisen energian käyttö, Ohisalo lausui.

Ohisalon puhe ympäristölle haitallisista tuista oli käytännössä sama, minkä hän esitti jo lähes kaksi vuotta sitten – silloinkin vastauksena kysymykseen leikkauksista. Ohisalolle huomautettiin jo tuolloin, että hän puhuu verotusratkaisuista eikä leikkauksista.

Perussuomalaiset haluaa säilyttää teollisuuden kilpailukyvyn

Ohisalo päästeli, että ”ihmistoiminta aiheuttaa ympäristölle haittaa”.

– Sitä haittaa pitäisi tällaisella aiheuttaja maksaa -periaatteella kyetä torppaamaan.

Purra huomautti Ohisalolle tämän puheista ympäristölle haitallisista tuista.

– Tässä maassa ei tahallaan tueta saastuttamista. Kyse on siitä, että teollisuutta tuetaan siksi, että kilpailukykyä on laskettu liian kunnianhimoisilla toimilla suhteessa kilpailijamaihin. Pitää siis jakaa tukea siksi, että suomalainen teollisuus kykenisi kilpailemaan esimerkiksi Saksan kanssa. Teidän (vihreiden) mallinne käytännössä on tuhoamassa Suomesta perinteisen teollisuuden, johon myös verotulot ja hyvinvointi nojaavat, Purra sanoi.

Ohisalo sanoi, että Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka nojalla rahavirtojen tulee Ohisalon mukaan kohdistua ilmastokriisin torjumiseen.

– Nyt pitää auttaa kansalaisia selviytymään tässä tilanteessa. Älkää nyt ainakaan lisätkö heidän kustannuksiaan, Purra vastasi ja huomautti, että tällä hetkellä monilla suomalaisilla, jopa työssäkäyvillä, on rahat lopussa.

– Kyse on sähkön, liikkumisen ja ruuan hinnasta. Ruuan hintaa ei ainakaan voi nostaa korottamalla veroja.

Tarvitaanko Suomeen töihin lisää kielitaidottomia ihmisiä?

A-Talkissa Mäkyselle ja Ohisalolle tarjoutui myös tilaisuus palata yhteen lempiaiheistaan eli esittää työvoimapulapuhetta, jonka perusteella Suomeen tulisi haalia lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta.

A-Talkin juontaja ei kysynyt Mäkyseltä ja Ohisalolta, miksi heille ei kelpaa Suomessa olevien ja suomen kieltä puhuvien työnhakijoiden työllistäminen vaan sen sijaan työpaikat pitäisi täyttää kaukomailta haalitulla väellä.

Mäkysen mukaan Suomessa muka olisi ”valtava pula osaajista”, ja siksi tarvittaisiin työperäistä maahanmuuttoa. Ohisalo jatkoi valittelua, kuinka erityisesti pääkaupunkiseudulla on ajauduttu kriisiin, koska osaajista on pulaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja sote-palveluissa. Ohisalo olisi myös valmis lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja, joista sitten valmistuisi lisää ammattilaisia.

Purra huomautti, että aloituspaikkojen lisääminen ei auta siihen ongelmaan, että pääkaupunkiseudulla työskentelevä ihminen ei välttämättä tule toimeen palkallaan.

– On siis pakko huolehtia siitä, että ihmiset tulevat toimeen. Työperäistä maahanmuuttoa ei voi huutaa apuun kaikkeen. Emme kai me halua töihin lisää kielitaidottomia ihmisiä, Purra sanoi.

Hän jatkoi, että keskeistä olisi puuttua työn heikkoon kannustavuuteen.

– Suurin ongelma on se, että etenkin kalliin asumisen alueilla sellainen palkka, jolla kannattaa mennä töihin, on hyvin korkea verrattuna sosiaaliturvaan. Tämä koskee myös keskituloisia. Valtava verokiila heikentää ostovoimaa. Seuraavan hallituksen onkin välttämättä korjattava tämä ongelma.

Suomen Uutiset