Julkisen sektorin säästöohjelma on käynnistettävä välittömästi – Ranne: ”Pelastetaan Suomen talous!”

Eduskunnassa keskusteltiin tänään vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi kaikkien tietävän, ettei Suomen raunioina olevaa taloutta ja suomalaisten hyvinvointia ja tulevaisuutta pelasteta yhdellä vaihtoehtobudjetilla, mutta operaatio Suomen talouden pelastamiseksi on aloitettava välittömästi.

Myöskään pelastavan kasvun varaan ei voi laskea, sillä sitä ei ole ollut finanssikriisin jälkeen eikä sitä ole vieläkään näköpiirissä. Vihreästä kasvusta puhumattakaan. Lisäksi valtava velkavuori, paisunut julkinen sektori ja korkea kokonaisveroaste estävät kasvun tehokkaasti.

– Suomen talouden pelastusoperaatio pitää kuitenkin aloittaa heti, Lulu Ranne vaatii.

Menot ja toiminnot tärkeysjärjestykseen

Ranne listasi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin vuodelle 2023 sisältävän isoja ja selkeitä leikkauksia, joille on suomalaisten vankka tuki. Leikkauslistalla ovat erityisesti ylikireä ilmastopolitiikka, kehitysapu ja maahanmuutto. Nämä tasapainottavat julkista taloutta heti ja erityisesti pitkällä tähtäimellä. Lisäksi on välittömästi käynnistettävä valtavaksi paisuneen julkisen sektorin säästöohjelma.

– Julkiset menot ja toiminnot on pistettävä tärkeysjärjestykseen. Sen myötä voidaan turvata suomalaisten ydinpalvelut sekä kohtuuhintainen ja sujuva arki, kasvattaa ostovoimaa sekä löytää veronlaskuvara ja verokiilan pienentämisen eväät.

Ekonomistit, poliitikot tai etenkään virkamiehet eivät Ranteen mukaan kuitenkaan halua puhua siitä, miten mielettömäksi julkinen sektori on paisunut. He puhuvat palvelujen ja heikoimpien tuen leikkaamisesta ja veronkorotuksista. He ovatkin usein osa turvonnutta julkista sektoria.

– Me tarvitsemme lisää hoitajia, opettajia, varhaiskasvatuksen työntekijöitä, poliiseja, mutta näiden ydintehtäviä hoitavien tärkeiden ammattilaisten rinnalla tehdään valtavasti sellaista, joka ei hyödytä kansalaisia millään tavalla. Palkansaajista jo yli 700 000 eli vähintään joka kolmas saa palkkansa suoraan tai epäsuorasti julkisista varoista. Julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen on vinksallaan ja tuottavuus heikkoa.

Julkinen sektori paisunut mielettömäksi

Ranne kuvaili, miten jokaista kahta yksityisen sektorin palkansaajaa kohden on yksi julkisista varoista palkkansa saava ja 4,5 työvoiman ulkopuolella olevaa. On siinä kahteen pekkaan talkoot!

Julkisella sektorilla on tällä hetkellä lähes 6 600 aktiivista virka- ja tehtävänimikettä. Yli 530 erilaista johtaja- ja 920 päällikkönimikettä katsovat päältä, kun 240 suunnittelijanimikettä, 607 asiantuntijanimikettä ja 198 koordinaattorinimikettä suunnittelevat, tuntevat asioita ja koordinoivat tehtäviä. Kaikkea tätä ja kansalaisten ja yrittäjien toimintaa vahtii 200 tarkastajanimikettä.

– Pahinta on tehdä julkisin varoin ja tehottomasti asioita, joita ei pitäisi tehdä ollenkaan. Niillä se Suomen julkinen sektori kuormittuu.

Enemmän yksityisiä työpaikkoja ja ostovoimaa

Ranne kertoi OECD-maiden vertailujen vuosilta 1990-2017 osoittavan, että Suomen julkiset palvelut voitaisiin tuottaa 30–40 prosenttiyksikköä pienemmillä kustannuksilla. Suomen julkisten palveluiden suhteelliset tuotantomenot ovatkin OECD:n korkeimmat.

Priorisoimalla ja nostamalla tehokkuutta jatkuvan parantamisen keinoin voidaan julkisia menoja laskea huomattavasti suomalaisten hyvinvoinnin kärsimättä. Veronlaskuvara löytyy ja verokiila pienenee priorisoinnilla vähintään miljardilla ja jatkuvalla parantamisella 0,5-1 miljardilla vuodessa.

– Me kaipaamme enemmän yksityisiä työpaikkoja ja ostovoimaa. Paisunut julkinen sektori sekä sen seurauksena korkeat kokonaisverotus ja verokiila estävät kuitenkin työpaikkoja syntymästä ja aiheuttavat kannustinongelmia kaikissa tuloluokissa.

Suomalaisista huolehtiminen kaiken muun edelle

Ranteen mukaan on rehellisyyden nimissä todettava, ettei pikaista ja suurta veronlaskuvaraa ole. Perussuomalaiset esitti 0,5 miljardin kriisivaran, joka voidaan käyttää esimerkiksi polttoaineveron alentamiseen ja maatalouden kiinteistöveron poistoon. Lisäksi verojen nousu ja velkataakan paisuminen on mahdollista ja välttämätöntä estää.

Ranteen mukaan julkisia menoja supistamalla ja veroja laskemalla suomalainen tulee palkallaan toimeen ja yritystemme kustannuskilpailukyky kohentuu. Muutosta ei kuitenkaan saada aikaiseksi yhden vaihtoehtobudjetin myötä, vaan siihen tarvitaan lähes kaksi vaalikautta viisasta ja vastuullista taloudenpitoa, jossa suomalaisista huolehtiminen menee kaiken muun edelle.

– Pelastetaan Suomen talous! Ranne vetoaa.