Suomi elää yli varojensa eikä velkaantumiskehitys ole enää hallinnassa, joten jonkun on otettava vastuu, kun Marinin hallitus ei ole pystynyt sitä kantamaan. Perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahden vaalikauden aikana. PS julkaisi tänään eduskunnassa vaihtoehtobudjettinsa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kaudella Suomi on velkaantunut räjähdysmäisesti. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on peräti 8,3 miljardia euroa alijäämäinen ja alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuoden lopussa arviolta jopa 146 miljardiin euroon.

Suomi siis elää yli varojensa eikä velkaantumiskehitys ole enää hallinnassa. Koska Marinin hallitus ei ole kyennyt kantamaan vastuuta, jonkun on se tehtävä. Tänään julkaistussa vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset esittää menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla ja on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla julkisen talouden kestävyysongelma ratkaistaan kahden vaalikauden aikana.

Pakolaiskiintiö nollaan, ukrainalaisia kuitenkin autettava

Perussuomalaiset esittää pakolaiskiintiön nollaamista ja huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin. Leikkaukset eivät kuitenkaan koskisi ukrainalaisia pakolaisia. Välitön vuotuinen säästö olisi 298 miljoonaa euroa ja lisäksi moninkertainen säästö tulevien vuosien sosiaalimenoissa. Lisäksi perussuomalaiset leikkaisi kehitysapumenoista noin puolet, mistä kertyisi säästöä 640 miljoonaa euroa.

Koska Suomessa useat yleishyödylliset yhteisöt nauttivat suurista verohelpotuksista ja jotkut näistä yleishyödyllisistä tahoista kilpailevat yksityisten toimijoiden kanssa, mikä vääristää markkinoiden toimintaa, perussuomalaiset esittää näiden verohelpotusten kohdennettuja leikkauksia. Näin saataisiin välitön 65 miljoonan euron vuotuinen lisäys tuloihin.

Ylen budjetista neljäsosa pois

Perussuomalaiset leikkaisi myös suurista organisaatioista, kuten Sitrasta ja Yleisradiosta. Yleisradioon perussuomalaiset esittää tehtävien ja toimintojen merkittävää 25 prosentin leikkausta, mistä välitön vuotuinen säästö olisi 144 miljoonaa euroa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran toimintoja perussuomalaiset rationalisoisi siten, että toimintoja kevennetään ja Sitran taseesta siirretään 400 miljoonaa euroa valtiolle kasvavien TKI-menojen rahoittamiseen. Tämä vastaisi alle puolta Sitran taseesta. Välitön kertaluonteinen lisäys valtion varallisuuteen olisi 400 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset myös esittää ilmastorahaston purkua ja rahaston omaisuuden palauttamista valtion omaisuudeksi. Tällöin ilmastorahastoon perustamisen jälkeen tehty 300 miljoonan pääomitus ja 2023 talousarvion täydentävässä esityksessä ehdotettu 100 miljoonan pääomitus vapautuisivat muuhun käyttöön. Rahaston Neste-omistusosuus siirtyisi samalla valtion taseeseen. Välitön kertaluonteinen lisäys valtion varallisuuteen olisi 400 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset myös esittää poliittisten tukien karsintaa, eli puoluetukiin ja ministerien erityisavustajiin suunnattujen määrärahojen leikkaamista.

Säästöt suomalaisten tahdon mukaisesti

Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan politiikkatoimia, joilla leikataan Suomen miljardiluokan menoja, mutta jotka eivät ole pois suomalaisten elintasosta. Linja on sama kuin suomalaisten enemmistöllä, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja leikkaaminen toissijaisista menoista.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen kyselyyn vastanneiden selvä enemmistö eli 65 prosenttia toivoi julkisen talouden tasapainottamisen tapahtuvan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla, eikä veronkorotuksilla.

Suomalaisten mielestä mahdolliset menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehityshteistyöhön, Yleisradioon, taiteeseen, kulttuuriin ja maahanmuuttoon.

Vastaavasti suomalaisten mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, opintotukeen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kansalaiset ovat siis laajalti samaa mieltä perussuomalaisten kanssa sekä säästöjen tarpeesta sekä menojen tärkeysjärjestyksestä.

SUOMEN UUTISET