

LEHTIKUVA
Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta
Kevään eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi on nousemassa julkisen talouden tasapainottaminen. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja leikkaaminen toissijaisista menoista, saa nyt myös tutkimusperusteisesti tukea kansan enemmistöltä.
Suurin osa suomalaisista leikkaisi menoja tasapainottaakseen julkista taloutta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta. Tätä mieltä on selvä enemmistö eli 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Ensi kevään eduskuntavaalien alla äänestäjien enemmistö odottaa ja haluaa, että seuraava hallitus ryhtyy tarmokkaasti tasapainottamaan julkista taloutta ja hillitsemään velkaantumista.
Kansalla on yhtenäinen viesti siitä, miten tasapainotus tulee suorittaa, eli leikkaamalla menoja – ei veronkiristyksillä. Evan tuoreehko arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että kansalaiset osoittavat valmiutta kipeisiinkin leikkauksiin, jos on pakko, ja enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin useimpien mahdollisten leikkauskohteiden kohdalla.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 on peräti 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Samaan aikaan kun velkavuori kasvaa, myös inflaatio laukkaa ja talouskasvu hidastuu. Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuoden lopussa arviolta jopa 146 miljardiin euroon.
Hyvinvointipalveluista ei haluta leikata
Ensi kevään eduskuntavaalien alla Suomessa alkaakin nyt olla yhteinen näkemys siitä, että taloutta on pakko alkaa tasapainottamaan – joskin puolueilla on melko erilaisia viestejä siitä, miten sen tulisi tapahtua.
Evan tutkimuksen perusteella jopa kaksi kolmesta (65 %) huolehtisi tasapainottamisesta julkisia menoja leikkaamalla ja vain neljäsosa (26 %) turvautuisi asiassa veronkiristyksiin. Tutkimuksen tuloksia voi luonnehtia toteamalla, että suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion nimenomaan leikkaamalla toissijaisista kohteista. Sen sijaan hyvinvointivaltion ytimeen, kuten koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kansalaiset eivät halua kohdistaa leikkauksia. Yhtä tärkeää suomalaisille on suojella leikkauksilta myös poliisia ja puolustusvoimia.
Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 2 088 äänestysikäistä ihmistä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Vähemmän virkamiehiä ja puoluetukea
Tutkimuksen mukaan suomalaisten leikkauslistan kärjessä on puoluetuki, jota leikkaisi 85 prosenttia suomalaisista. Kyse ei ehkä ole niinkään epäluottamuksesta demokratiaan, vaan kenties enemmänkin tyytymättömyydestä puoluepolitikointiin.
Julkisesta hallinnosta voisi kansalaisten mielestä myös leikata, sillä 82 prosenttia leikkaisi rahoitusta ministereiltä ja heidän avustajiltaan. Lisäksi 75 prosenttia leikkaisi valtion virkamiehistöltä.
Heti valtion keskushallinnon jälkeen kansalaisten leikkauslistalla on seuraavana kehitysyhteistyö, josta leikkaisi 60 prosenttia. Huomionarvoista on, että kolmasosa (34 %) olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä paljon. Leikattavaa todella olisi, sillä valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 343 miljoonaa euroa. Summasta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 772 miljoonaa euroa.
Huomionarvoista on, että Marinin hallitus on koronapandemiankin aikana pyrkinyt paisuttamaan koronaan täysin liittymättömiä kehitysapumenoja. Samaan aikaan kun Suomi koronan vuoksi velkaantuu, Marinin hallitus lapioi kehitysapuun runsaat 3,4 miljoonaa euroa joka ikinen päivä vuodessa, ja niinpä suomalaiset maksavat esimerkiksi myös Etiopian sääennustukset.
Hallinnon ja kehitysavun jälkeen selvä enemmistö, 53 prosenttia, leikkaisi Yleisradiosta. Tulos heijastelee selvästi kansalaisten tyytymättömyyttä Yleisradion tarjontaan. Aiemmin myös esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä 40 prosenttia suomalaisista kertoo jäävänsä ilman vastinetta Yle-maksulle.
Perussuomalaiset vaalii tarkkaa julkisten varojen käyttöä
Evan tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että leikkauskohteiden osalta kansa on varsin perussuomalaisilla linjoilla. Perussuomalaisten talouspolitiikan kantava linja on asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen, jolloin leikkaukset kohdistuvat rönsyihin ja toissijaisiin menoihin. Periaate on kirjattu jo ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja julkaistuun perussuomalaisten talouspoliittiseen ohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että leikkauslistan kärkeen on laitettava menot, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, tai joiden vaikutukset ovat suorastaan haitallisia. Esimerkkeinä leikkauksista mainitaan maahanmuuton kulut ja EU-tulonsiirrot.
Perussuomalaisten pidättyvä suhtautuminen verotuksen kiristämiseen ilmenee myös ohjelmasta: sivistysvaltioon kuuluu yksityisen omistuksen kunnioittaminen ja verovarojen tarkka käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että verotus on pyrittävä pitämään mahdollisimman kohtuullisena, kannustavana ja oikeudenmukaisena.
Sosiaaliturvaperusteisesta maahanmuutosta miljardien säästöt
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa tälle vuodelle esitetään sosiaaliturvaperusteisen maahanmuuton lopettamista, joka säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain jopa miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhden tähän ryhmään kuuluvan elinkaarikustannukset.
Perussuomalaiset myös esittää leikkauksia Yleisradion rahoitukseen osana valtiontalouden tasapainotusta. Hyväksyttävä kustannustaso on perussuomalaisten mielestä määritettävä sen mukaan, että Yle pystyy suoriutumaan tiedonvälitystehtävistään uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon suhteen. Perussuomalaisten mallissa tehdään neljänneksen eli 139 miljoonan euron leikkaus Ylen budjettiin, joka toteutettaisiin suoraan kansalaisilta perittävän Yle-veron kevennyksenä.
Kehitysavusta perussuomalaiset leikkaisi 520 miljoonaa euroa sekä asettaisi kehitysavun ehdoksi tulevaisuudessa, että kehitysapua voitaisiin jakaa vain ja ainoastaan valtion budjetin ylijäämästä. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Lisäksi perussuomalaiset muun muassa leikkaisi puoluetukia ja poliittisten nuorisojärjestöjen tukia sekä vähentäisi hyväpalkkaisten poliittisten erityisavustajien ja valtiosihteerien määrää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyvinvointipalvelut arvo- ja asennetutkimus Sanna Marinin hallitus julkiset varat sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto veronkiristykset Yleisradio hyvinvointivaltio Vaihtoehtobudjetti Yle-vero Puolustusvoimat Julkinen talous Puoluetuki Eva Velkaantuminen Poliisi työllisyys kehitysapu Kilpailukyky eduskuntavaalit
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin yleisradio joutumassa laihdutuskuurille – oikeistopuolueet haluavat leikata SVT:n menoja

Miltä kuulostaisi, jos saisit sanoa ”kiitos ei” ylimääräisten asioiden maksamiselle verotuksessa?

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Ranne: Uusi himmeli ja vanhat kujeet eivät sotea pelasta – ”Ongelmia ei ratkaista lisäämällä loputtomasti hallintoa ja rahaa, vaan muuttamalla tekemistä”

Perussuomalaiset toivoo asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen: Budjetti on velkaa velan päälle, ideologisista syistä

Suomalaisten leikkauslistalla perussuomalaisten kannattamat kohteet – Meri: Kunpa muutkin puolueet kuuntelisivat suomalaisia

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti säästäisi haittamaahanmuutosta, ilmastotoimista ja kehitysyhteistyöstä

Perussuomalaiset: Velanotolle miljardijarru ja säästöt kansan enemmistön tahdon mukaisesti

Perussuomalaiset haluaa leikata Yleisradion toimintoja 144 miljoonalla eurolla
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.