Puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa vuoden 2023 talousarviokeskustelussa hallituksen budjettia, josta on tärkeysjärjestys täysin hukassa. Ideologisten hankkeiden tukeminen jatkuu kuten ennenkin, ja budjetti on lisää velkaa velan päälle.

Hallituksen budjetista tulee puheenjohtaja Riikka Purralle mieleen sanonta, jonka mukaan kameli on komitean suunnittelema hevonen. Hallitus on tehnyt perustellut esitykset Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, mutta se on tehnyt sen muuttamatta mitään muuta. Budjetti on velkaa velan päälle.

– Pöydillemme jaetussa keltaisessa budjettikirjassa ensimmäisellä sivulla kerrotaan, että velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ja että menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, Purra totesi.

– Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö kertoi juuri miinusta olevan yhdeksän miljardia. Vetoatte siihen, että korona ja sota ovat tulleet yllätyksenä. Kyllä, mutta se selitys ei tässä salissa enää kanna.

Kaikki velka ei johdu koronasta ja sodasta

Hallitus on lisännyt koronaan tai sotaan liittymättömiä menoja tällä vaalikaudella omilla päätöksillään yli kymmenen miljardia euroa. Seuraava hallitus perii kahden miljardin euron vuotuiset lisämenot samaan aikaan, kun kriisiuutiset terveydenhuollosta, kouluista ja vanhustenhoidosta jatkuvat.

– Keltaisessa budjettikirjassa eivät edes ole mukana hallituksen kaikki saavutukset. Kun koronakriisi leimahti, lahjoititte yli miljardi euroa muiden maiden työttömyyskorvauksiin. Koronassa jaoitte satatonnisia yrityksille kevytkenkäisesti. Lahjoititte yli neljä miljardia euroa elpymispakettivedätykseen, sitoen meidät eurooppalaiseen velkakurimukseen.

– Teitte sote-uudistuksen, joka lisää menoja. Tuli lisää hallintoa, lisää johtajia, lisää strategiapapereita kaukana arjen todellisuudesta, jossa terveydenhuollon vaaratilanteet seuraavat toinen toisiaan ja hoitajat poistuvat alalta.

– Fortumissa – joka liittyy tänään jättämäämme välikysymykseen – hävitään eri arvioista riippuen kymmenen, jopa viisitoista miljardia euroa, josta yli puolet on kansalaistemme yhteistä omaisuutta, Purra sanoi.

EU:ssa maksajan rooli jatkuu

Purra totesikin nykyhallitukselta löytyvän ainakin eurooppalaista solidaarisuutta. EU tulee pian tuomaan Suomelle päätettäväksi pitkälle ulottuvia sitoumuksia niin ilmaston kuin elvyttämisen saralla. Suomalaisille lankeaa taas maksajan osa. EU näkee energiakriisissä mahdollisuuden saada lisää päätösvaltaa ja nitistää sitä Suomelta.

– Jokainen kriisi käytetään Brysselissä hyväksi, mutta Suomen keräämää goodwilliä ei koskaan käytetä. Siitä nautitaan eurooppalaisissa salongeissa, joissa vaihdetaan poskisuudelmia eurooppalaisten johtajien kesken, kaukana kotimaan kurjuuksista, Purra moitti.

Energiapolitiikasta ideologia pois

Tavalliset työssäkäyvät ihmiset ovat ajautuneet vaikeuksiin korkomenojen, ruoan ja etenkin energian kallistumisen myötä. Talvesta voi tulla hyvin vaikea, mikäli säätila pysyy pakkasella. Jos ei tuulekaan, suomalaiset ovat liian heikoksi ajetun säätövoiman ja tuonnin varassa.

– Olkiluoto kolmoseen on ladattu valtavasti toivoa. Onneksi hallituksen ydinvoiman vastustajat ovat hiljentyneet. Tapahtuisipa sama turpeen ja niiden muutaman edelleen pystyssä olevan kivihiilivoimalan käynnissä pitämisen kanssa. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan. Ei uskomiseen tai ideologiaan.

– Toiveiden ja todellisuuden välinen ero energia- ja ilmastopolitiikassa on räikeämpi kuin koskaan. Venäjän roolista ja venäläisen energian – niin fossiilisen kuin vaikkapa hakkeen – tuonnin lopettamisesta kukaan ei ole eri mieltä. Näistä muista vaikuttimista sitten enemmänkin. EU-parlamentissa enemmistö suomalaisista mepeistä oli sitä mieltä, että puu ei uusiudu, Purra ihmetteli.

Tärkeysjärjestys ja tehokkuus täysin hukassa

Perussuomalaiset sen sijaan haluaa suomalaista työtä, turvallisuutta ja sinivalkoista siirtymää.

– Kotitalouksien sähkötuet ovat huonosti kohdennettuja. Osa niistä maksetaan vasta myöhemmin, jolloin niistä ei ole apua tässä ja nyt, kun laskuja pitäisi maksaa. En tiedä, itkeäkö vaiko nauraa, kun luin uutisista, että Kela joutuu palkkaamaan satoja uusia työntekijöitä värkkäämään sähkötukienne kanssa. Selviätteköhän tästäkään pulmasta ilman työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta?

– Vetoatte tehokkaiden ja kohdennettujen kotitalouksia auttavien lakiesitysten valmistelun vaikeuteen. Tämä on teidän valintanne, Purra syytti.

Laittomasti maassa oleville palveluita, hoitajille pakkolaki

Samaan aikaan hallitus on saanut ministeriöt laatimaan eduskuntaan jatkuvasti lähetettäviä uusia maahanmuuttoesityksiä. Keskellä historiallisen pahaa sotekriisiä on esimerkiksi tarjolla laittomasti maassa olevien terveydenhuollon parantamista.

– Hallitus tarjoaa hoitajille pakkolakia ja kansalaisille ministeriä, jonka suu käy huolta ja huolestusta, mutta mitään ei tapahdu. Muistatteko te, arvon hallituspuolueet, miten ylevästi kerroitte hoitajista ja soten korjaamisesta vielä ennen tammikuun aluevaaleja? Me muistamme ja muistutamme.

– Budjettikirjan sivuilta ilmenee, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin uppoaa 183 miljoonaa, mistä kotoutumiskoulutukseen lähes kolmannes. Maahanmuuton menoeriä voi budjettikirjan luvuista ja lukujen ulkopuolelta ynnäillä toivottomuuteen saakka. SAK ja Rakennusliitto ovat kovin eri mieltä demarihallituksen työperäisen maahanmuuton esityksistä. Miksi ette kuuntele niitä? Purra kysyi.

”Ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä kommunisteja”

Jos hallitus laittaisi virkakoneiston hoitamaan huoltovarmuuden ja kohtuuhintaisen energian tapaisia kysymyksiä, asiat olisivat paremmin. Eräässäkin ministeriössä on energiaosastolla viitisenkymmentä virkamiestä. Purra toivoi hallituksen kuuntelevan energiapolitiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoita eikä vain ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä vanhoja kommunisteja.

– Mikäli jo viime syksynä nähtyihin päästökaupan hinnannousuihin ja energiakriisin merkkeihin olisi herätty, ette nyt talven tullen hermostuisi oppositiolle ministeriaitiosta, kun me kysymme, mitä aiotte tehdä ja miksi se kestää niin kauan. Me perussuomalaiset olemme peräänkuuluttaneet energiatoimia ainakin viime syksystä lähtien, Purra muistutti.

Tilannekuvan on oltava yhteinen ja realistinen

Suomen taloudelliset vaikeudet ovat syventyneet. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja se saa monet puolueet entistäkin enemmän sivuuttamaan nämä madonluvut. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin tarvitsee terveen julkisen talouden. Rikkaat selviävät aina, ehkä rikastuvatkin lisää, mutta entä muut? Suomen talous on saatava kuntoon.

– Perussuomalaiset toivoo, että kaikki puolueet jakaisivat saman tilannekuvan – sen, minkä valtiovarainministeriön budjettipäällikkökin kertoi – ja sitten yhdessä sitoutuisimme siihen, että julkinen talous pannaan kuntoon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Se on mahdollista, mikäli tahtoa löytyy. Mutta asiat pitää oikeasti panna tärkeysjärjestykseen, sanoi Purra puheenvuoronsa päätteeksi.

Suomen Uutiset