Erityisesti suorasähkölämmitteisissä taloissa asuvat suomalaiset ovat ensi talvena kovilla, kun sähkölaskut uhkaavat jopa moninkertaistua. AlfaTV:lla vieraillut eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen pyrki keventämään tunnelmaa, kun puheeksi nousivat varautumistoimet seuraavaan talveen.

Ensi talvena Suomi on tilanteessa, jossa sähkön hinta voi moninkertaistua, ja useat kodit uhkaavat kylmentyä.

Jos suomalaisen duunarin rahat eivät talvella riitä sähkölaskuun tai työmatkabensoihin, pääministeripuolue SDP:n riveistä on aiemmin kehotettu muun muassa kaupittelemaan omaisuutta ja tyhjentämään kodin säästöpossut laskujen maksamiseksi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolestaan on patistellut kansalaisia hakemaan Kelan luukulta toimeentulotukea, jos verojen jälkeen palkasta käteen jäävä raha ei riitä sähkölaskun maksamiseen.

Perussuomalaiset vaatii hallitusta puuttumaan energian hintaan ja samalla vahvistamaan kansalaisten ostovoimaa. Jo viime syksynä perussuomalaiset esitti sähkön ja polttoaineiden verojen alentamista 25 prosentilla. Lisäksi perussuomalaiset haluaa alentaa työn verotusta.

Säästöä kertyy pienistä puroista

Erityisesti suorasähkölämmitteisissä taloissa asuvat suomalaiset ovat kovilla ensi talvena.

AlfaTV:lla äskettäin vieraillut eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) pyrki kuitenkin keventämään tunnelmaa, kun haastattelussa puheeksi nousivat varautumistoimet seuraavaan talveen.

Tuppurainen sanoi, että sähköä kannattaa pyrkiä säästämään, ja esitti erityisesti naisille soveltuvan konstin.

– Naisilla käytössä on aika paljon kuivaus- ja kiharruslaitteita. Miten olisi niiden tilalle vanhan ajan papiljotit? Niitä olen käyttänyt, ja ne eivät vaadi sähköä. Säästöä kertyy pienistä puroista, Tuppurainen lausui ”vinkkivitosen”.

AlfaTV:lla studioon oli kutsuttu myös Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen ja Helsingin Sanomien politiikan toimituksen Paavo Teittinen, jotka esittivät omiksi sähkönsäästökeinoikseen kylmiä suihkuja ja saunomiskertojen vähentämistä.

Sosiaalisessa mediassa Tuppuraisen ehdotus on katsottu kehotuksena palata takaisin vuosikymmenien takaiseen Suomeen.

Valtiolla velkaa ensi vuonna 146 miljardia

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen alijäämä on yli 8 miljardia euroa. Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa, minkä johdosta valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa liki 146 miljardiin euroon.

Hallituksen budjettiriihen päätöksiä – erityisesti holtitonta velanottoa – on viime aikoina kauhisteltu eri puolilla. Esimerkiksi Kauppalehti muistuttaa, että ennen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2008 velkaa oli 54 miljardia, eli tällaista velkaantumista ei ole Suomessa nähty sitten sotavuosien. Huiman velkavuoren päälle maksettaviksi tulevat vielä korot, jotka ovat nousussa.

Tuppuraisen mukaan velanotto ei kuitenkaan ole ollut holtitonta. Kuten muutkin ministerit, myös Tuppurainen katsoo, että syynä ovat koronapandemia sekä Venäjän aloittama sota Ukrainassa.

Tuppuraisen perustelussa on hieman selittelyn makua, sillä alijäämän kasvaessa Sanna Marinin hallitus tunnetusti ei ole kyennyt tekemään leikkauksia edes toissijaisiin ja valtion ydintehtävien ulkopuolisiin menoihin.

Suomen Uutiset

Tulosta

Tagit