Pääministeri Marinin hallitus on tehnyt toistuvasti alijäämäisiä budjetteja, eikä ensi vuosi ole poikkeus: vuoden 2023 budjettiesityksen alijäämä on huikeat 8,1 miljardia euroa. Alijäämä katetaan ottamalla uutta velkaa. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti Ylen A-Talkissa Sanna Marinille ja valtiovarainministeri Annika Saarikolle, että hallituspuolueet eivät raaski luopua yhdestäkään lempihankkeestaan edes silloin, kun ne eivät toimi kunnolla.

Ylellä budjettiesityksestä keskustelemassa eilen olivat suurimpien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Puheenaiheeksi nousi valtion velkakuorman paisuminen entisestään, johon pääministeri Sanna Marinilla ja valtiovarainministeri Annika Saarikolla (kesk) oli odotetut selitykset valmiina.

Saarikon mukaan viime vuosien kriisit, kuten korona ja Venäjän aloittama sota, ovat syy massiiviseen velkaantumiseen.

– Me pelastimme kuntia ja yrityksiä ja rakensimme siltaa korona-ajan yli. Sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota ja koimme tarvetta vahvistaa omaa itsenäisyyttämme, puolustusta ja rajaa, Saarikko sanoi ja heitti, että myös oppositio on tukenut koronatoimia ja puolustushankintoja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi, että kukaan ei syytäkään hallitusta esimerkiksi puolustusvoimien hävittäjähankinnoista, poliisin lisärahoituksesta, koronatoimista tai nyt sähkökriisiin vastaamisesta.

– Näistä ei ole kyse, vaan siitä, että hallituksessa jokainen puolue näyttää saavan budjettiin läpi kaikki omat toiveet ja tavoitteet. Lisäksi olette tehneet massiivisia hallinnon uudistuksia kuten soten, henkilöstömitoituksen ja laajennetun oppivelvollisuuden, mutta ne eivät selvästikään näytä toimivan kunnolla, Purra sanoi.

Onko todella täysin mahdotonta luopua mistään?

Hallituksen suurista hankkeista esimerkiksi hoitajamitoitus on ajamassa seinään, koska yksiköihin ei saada rekrytoitua tarvittavaa määrää lisää hoitajia.

Lisäksi ensi vuonna alkavaksi tarkoitetun soten aloitus on vaarassa kaatua rahan puutteeseen ja tietojärjestelmien ongelmiin.

Purra huomautti Saarikolle, että vaikka ei ole varmuutta kykenevätkö sotehyvinvointialueet edes aloittamaan suunnitellusti tammikuussa, hallitus ei silti kykene luopumaan mistään.

– Te ette ole priorisoineet julkisia menoja, vaikka nyt on meneillään jo hallituskauden kolmas kriisi. Samalla Suomen julkinen sektori ei kykene tuottamaan palveluja kovin hyvin, eivätkä suomalaiset saa kunnolla sairaanhoitoa tai muita palveluja. Uskoisin, että kaikilla hallinnonaloilla on leikattavaa.

Purra nosti esille perussuomalaisten keskeisen teeman eli julkisten menojen laittamisen tärkeysjärjestykseen.

– Silloin voidaan luopua toissijaisista tai jopa haitallisista menoista. Erityisesti näin on tehtävä vaikeassa tilanteessa kuten nyt.

Seuraavalla hallituskaudella on pystyttävä parempaan

Pääministeri Marinilta kysyttiin, miksi hallitus ei kykene leikkaamaan samassa suhteessa kuin alijäämä kasvaa. Marin pyrki esittämään, että olosuhteista johtuen leikkaaminen on mahdotonta.

– Ensin pandemia, sitten Eurooppaan tuli sota ja nyt elämme energiakriisin keskellä. Olosuhteet tällä hallituskaudella eivät siis ole olleet helpot. Sen vuoksi me velkaannumme ja olemme velkaantuneet, näin on käynyt muillekin Euroopan maille. Ja mikäli seuraavaksi edessä on taantuma, niin sekään ei riipu hallituksen päätöksistä vaan niissä olosuhteissa joudumme toimimaan.

Purra vastasi pääministerille, että uusia kriisejä tulee aina.

– Mitä paremmassa kunnossa talous on, sitä paremmin voimme vastata seuraavaan kriisiin. Seuraavalla hallituskaudella on pystyttävä parempaan: kestävyysvaje on kurottava umpeen, siihen voi mennä kaksikin kautta. Me voimme myös tehdä julkisesta sektorista paljon tehokkaamman kuin nyt, jolloin syntyy säästöjä ja verokiila pienenee.

Saarikko nosti taas Putin-kortin esille

Suomalaisissa kodeissa sähkön hinta on ensi talvena räjähtämässä käsiin.

Saarikon mielestä nousevien sähkön hintojen takana on Venäjän presidentti Vladimir Putin. Saarikon mukaan Putin käy sotaa myös energiamuodossa ja se sitten näkyy suomalaisissa kodeissa.

Saarikko on ennenkin pyrkinyt vierittämään syytä kohonneista elinkustannuksista ja energian hinnoista pelkästään Putinin niskoille, antaen ymmärtää, että Suomen valtiojohto ei muka voisi tehdä tilanteessa mitään.

Purra huomautti, että ongelmana ei suinkaan ole vain Venäjän aloittama sota.

– Energian hinta alkoi nousta jo vuonna 2020, erityisesti päästöoikeuksien hinta, se yli kolminkertaistui vuoden aikana vuoden 2021 loppuun. Vastaavasti kaasun ja kivihiilen hinta nousivat huomattavasti jo kesällä 2021, eli paljon ennen Venäjän hyökkäystä.

Miksei hallitus puutu sähkön hintaan?

Hallitus on päättänyt alentaa määräaikaisesti sähkön arvonlisäveroa, jota toimea myös perussuomalaiset on pitkään ajanut. Purra huomautti kuitenkin perussuomalaisten olevan pettyneitä siitä, että hallitus ei vieläkään puutu sähkön hintaan.

– Ongelma on nimenomaan hinnanmuodostuksessa. Suomen sähkö on yli 80-prosenttisesti päästötöntä, eivätkä meillä ole tuuli-, vesi- tai ydinvoiman tuotantokustannukset nousseet. Meillä siis pitäisi olla halpaa sähköä, mutta ei ole. Nyt Suomi maksaa muiden sähköä ja muiden ongelmia, ja tähän on puututtava.

– Olemme viimeksi maanantaina esittäneet uutta sähkökauppamallia, jossa päästökauppa ja sähkömarkkinat erotetaan toisistaan. Suomen on ajettava näitä asoita EU-komissiossa. Suomessa on myös kansallisia vaihtoehtoja. Sähkömarkkinalaki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta, Purra muistutti.

SUOMEN UUTISET