Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

terveydenhuollon kriisi

Hoitajataustaisen kansanedustaja Arja Juvosen mielestä Euroopan parlamentissa ei puhuta riittävästi sosiaali- ja terveyspuolen asioista. Koronapandemia toi selvästi esiin sen tosiasian, miten valmistautumattomia poliittiset päättäjät olivat pandemian edessä.

&#8211; Minua hämmästytti suuresti se, miten koko Eurooppa romahti koronakriisin aikana. Jotkut EU-maat toimivat hyvin itsekkäästi neuvotellessaan joidenkin maiden kesken koronarokotteiden saamisesta osan maista jäätyä ulkopuolelle. Mielestäni Eurooppa kaipaa ”First Nurse” -tyyppiä, sotealan varautumisen edelläkävijää, sanoo kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Arja Juvonen.
Europarlamentaarikkona Juvonen nostaisi esiin vaarallisia terveyshaittoja ja varautumista uusiin terveydenhuollon kriiseihin, jotka uhkaavat meitä jatkossakin. Yksi asia, josta harvat puhuvat, on antibioottiresistenssi.
&#8211; Etelä-Euroopan tilanne on hyvin huolestuttava, ja jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät ja saavat jalansijan sairaaloista, tarkoittaa se lisääntyviä kuolemia bakteerien aiheuttamiin infektioihin. On arvioitu, että vuonna 2050 ihmisiä kuolee Euroopassa enemmän infektioihin, joihin antibiootti ei pure, kuin syöpiin, Juvonen kertoo.
Turvallisuuteen panostettava enemmän
Juvosen tärkein vaaliteema on turvallisuus, joka pitää sisällään rajapolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä terveysturvallisuuden.
Juvonen haluaa myös tutustua eurooppalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon selvittääkseen, miten soteasiat Euroopassa hoidetaan ja miten sitä tietämystä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Hän haluaisi olla mukana nostamassa esiin tarttumattomien tautien kuten syövän ja diabeteksen ennaltaehkäisyä ja hoitomuotoja sekä lisäämässä globaalisti suomalaista tutkimusta ja osaamista.
&#8211; Olemme edelläkävijöitä tutkijoina, ja tässä meillä on suuret mahdollisuudet, Juvonen toteaa.
EU:sta puhuttava selkokielellä
Juvonen haluaa saada nähdä paikan päällä, miten EU toimii ja mitä hyötyä siitä on Suomelle. Hän haluaa olla mukana kehittämässä eurooppalaista turvallisuutta ja ehkäisemässä liittovaltiokehitystä. Euroopan vakauden vahvistaminen on tärkeää, jotta vältetään suursodan mahdollisuus.
Lisäksi hän haluaa tietää, miten suomalaisten EU:lle antamia rahoja käytetään sekä miten ne jaetaan avustuksina Euroopassa ja mihin kohteisiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenyys on opettanut Juvoselle, että talousasioissa on oltava tarkkana. Rahoja on käytettävä säästeliäästi, ja jokaista käytettyä euroa on myös seurattava.
&#8211; Haluan olla vaikuttamassa niin paljon kuin mahdollista siihen, että suomalaiset saavat selkokielistä tietoa asioista ja direktiiveistä, joita on tulossa voimaan. Haluan päästä mukaan kehittämään eurooppalaista turvallisuutta, johon kuuluvat niin sisä- ja rajapolitiikka kuin myös ihmisten väliset toiminnat, Juvonen sanoo.
Hän haluaa olla mukana myös ennaltaehkäisemässä jengiytymistä ja pelastamassa Suomea Ruotsin tieltä.
Rohkeasti suomalaisten asialla
Europarlamentissa Juvonen haluaisi olla rohkeasti suomalaisten asialla ja myös äänestää siten kuin maallemme on parasta. Suomen ei pidä nöyristellä kenenkään edessä. Juvonen haluaa edistää ja parantaa suomalaisten asemaa EU:ssa entistä enemmän.
&#8211; Kaikki toimintani pyrkii oman maan ja kansan päätäntävallan lisäämiseen ja Suomen äänen esiin saamiseen.
EU:n ei Juvosen mielestä tulisi antaa kehittyä ainakaan taloudellisen yhteisvastuun suuntaan. Harmaata taloutta ja väärinkäytöksiä veronmaksajien rahojen kohdentamisessa on ennaltaehkäistävä. Vakaa talous ja hyvä työllisyystilanne johtavat parempaan hyvinvointiin.
Taakanjakoa on selkeytettävä
EU:lla tulisi olla selkeä ja yhtenäinen linja siitä, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan rajoilla ja miten heitä sijoitetaan EU:n sisällä, erityisesti laittomien maahanmuuttajien kohdalla. Taakanjakoa on selkeytettävä, ja turvapaikanhakuprosessissa palautusten on oltava nopeasti toteutettavissa.
&#8211; Maahan pyrkivien henkilöllisyys on selvitettävä. EU:n seulonta-asetukseen ja rajamenettelyyn liittyvät uudistukset ovat tärkeitä. Seulontamenettely ehkäisee ns. kadonneita turvapaikanhakijoita eli laittomasti maassa oleskelevia.
Maahanmuuttopolitiikassa on varauduttava turvallisuuden säilymiseen kaikissa tilanteissa. Se turvaa myös EU:n vakautta, Juvonen uskoo.
Työkokemus tulee tekemällä
Juvosella on pitkä työkokemus hoitotyöstä ja politiikasta. Luonteeltaan hän on sinnikäs pitkän linjan toimija, joka jaksaa puurtaa myös pitkäjänteistä työtä vaativien asioiden parissa. Ennen poliittista uraansa hän teki fyysisesti raskasta hoitotyötä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
&#8211; Työnteko on ollut minulla selkäytimessä jo pienestä pitäen, ja olen saavuttanut kaikki ne asiat, joista haaveilin. Vanhempien kannustuksella oli minulle siinä suuri merkitys varsinkin nuorempana. Myös isänmaallisuuteni on kotoa opittua, Juvonen sanoo.
56-vuotias Juvonen syntyi Siilinjärvellä nelilapsisen yrittäjäperheen toiseksi vanhimpana tyttärenä. Juvonen on koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Kansanedustajana hänellä on neljäs kausi menossa ja Espoon kaupunginvaltuustossa viides. Juvonen vaikuttaa myös aluevaltuustossa.
Luonto ja liikunta rauhoittavat
Juvonen asuu Espoossa rintamamiestalossa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta opiskelee ja nuorin suorittaa varusmiespalvelusta.
&#8211; Veikko on aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-Suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu 13. kesäkuuta, Juvonen kertoo.
Politiikan ohella Juvonen harrastaa liikuntaa kaikissa muodoissaan, koska tietää sen ylläpitävän tehokkaasti terveyttä. Aina kun aikaa liikenee, hän laittaa lenkkikengät jalkaan ja lähtee koiran kanssa lenkille.
&#8211; Luonnon ja lintujen tarkkailu on minulle tärkeää. Puhdas suomalainen hunaja on merkki siitä, että meillä on vielä pölyttäjiä ja että luonto voi hyvin. Rauhoitun mielelläni Savon sydämessä Kallaveden rannalla, missä minulla on talo, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Arja Juvonen: ”Suomalaisten saatava selkokielistä tietoa EU:ssa päätettävistä asioista”

Hallitustunnustelija Petteri Orpon mukaan tällä hallituskaudella sotessa pitäisi ottaa enemmän mukaan yksityissektoria julkisten palvelujen tuottamiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on samoilla linjoilla. &#8211; Sote on tällä hetkellä sellaisessa kriisissä, että tarvitsemme nyt kaikki keinot, että pääsemme eteenpäin.

Hallituksenmuodostaja Petteri Orpon (kok.) mukaan jatkossa sotessa tullaan ottamaan enemmän yksityisiä yrityksiä mukaan lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot ovat kuitenkin vielä auki.
PS ei suhtaudu soteen ideologisesti
Säätytalolla tänään hallitusneuvotteluja kommentoinut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on samoilla linjoilla.
&#8211; Tässä tilanteessa hoitojonojen, hoitovelan, purkamiseen ei taida olla mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että kaikki toimijat otetaan mukaan.
&#8211; Perussuomalaiset ei suhtaudu ideologisesti soten toimijoihin. Meillä ei ole mitään pakkoa lisätä julkisen puolen vastuita eikä toisaalta yksityisen puolen valtaa. Sote on tällä hetkellä sellaisessa kriisissä, että me tarvitsemme kaikki keinot, että pääsemme eteenpäin.
&nbsp;

Purra: Hoitovelan purkamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että kaikki soten toimijat otetaan mukaan

Suomea vaivaa krooninen, kotihoitoon ulottuva vanhustenhoidon kriisi sekä terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin, joita perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen pitää kansallisena häpeätilana, ei Marinin hallitus ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta.

Hallitus on pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen halusi tänään eduskunnassa tietää myös sen, mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt.
&#8211; Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja ja hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja, Juvonen sanoi.
&#8211; Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Alueuudistukselta loppuvat rahat jo nyt
Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje, ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Juvonen uskoo sote-uudistuksen olevan menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa.
&#8211; Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan.
Hallitus tarjoaa vain keppiä
Juvosen mielestä hallitus on tarjonnut hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Hoitajat eivät ole saaneet palautetta hyvin tehdystä työstä koronakriisissä. Jyvonen kysyi, onko hallitus saanut hoitajilta palautetta omasta työstään.
&#8211; Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta.
&#8211; Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus, Juvonen syytti.
Toimenpiteitä on esitetty pitkään
Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä.
&#8211; Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.
&#8211; Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.
&#8211; Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? Juvonen kysyi.
”Selvittelyn” aika on ohi
Juvonen vaati hallitusta kuuntelemaan edes hoitotyön ammattilaisia sen sijaan, että se perustaa komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä.
&#8211; Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä, Juvonen totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa vuoden 2023 talousarviokeskustelussa hallituksen budjettia, josta on tärkeysjärjestys täysin hukassa. Ideologisten hankkeiden tukeminen jatkuu kuten ennenkin, ja budjetti on lisää velkaa velan päälle.

Hallituksen budjetista tulee puheenjohtaja Riikka Purralle mieleen sanonta, jonka mukaan kameli on komitean suunnittelema hevonen. Hallitus on tehnyt perustellut esitykset Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, mutta se on tehnyt sen muuttamatta mitään muuta. Budjetti on velkaa velan päälle.
&#8211; Pöydillemme jaetussa keltaisessa budjettikirjassa ensimmäisellä sivulla kerrotaan, että velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ja että menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, Purra totesi.
&#8211; Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö kertoi juuri miinusta olevan yhdeksän miljardia. Vetoatte siihen, että korona ja sota ovat tulleet yllätyksenä. Kyllä, mutta se selitys ei tässä salissa enää kanna.
Kaikki velka ei johdu koronasta ja sodasta
Hallitus on lisännyt koronaan tai sotaan liittymättömiä menoja tällä vaalikaudella omilla päätöksillään yli kymmenen miljardia euroa. Seuraava hallitus perii kahden miljardin euron vuotuiset lisämenot samaan aikaan, kun kriisiuutiset terveydenhuollosta, kouluista ja vanhustenhoidosta jatkuvat.
&#8211; Keltaisessa budjettikirjassa eivät edes ole mukana hallituksen kaikki saavutukset. Kun koronakriisi leimahti, lahjoititte yli miljardi euroa muiden maiden työttömyyskorvauksiin. Koronassa jaoitte satatonnisia yrityksille kevytkenkäisesti. Lahjoititte yli neljä miljardia euroa elpymispakettivedätykseen, sitoen meidät eurooppalaiseen velkakurimukseen.
&#8211; Teitte sote-uudistuksen, joka lisää menoja. Tuli lisää hallintoa, lisää johtajia, lisää strategiapapereita kaukana arjen todellisuudesta, jossa terveydenhuollon vaaratilanteet seuraavat toinen toisiaan ja hoitajat poistuvat alalta.
&#8211; Fortumissa – joka liittyy tänään jättämäämme välikysymykseen – hävitään eri arvioista riippuen kymmenen, jopa viisitoista miljardia euroa, josta yli puolet on kansalaistemme yhteistä omaisuutta, Purra sanoi.
EU:ssa maksajan rooli jatkuu
Purra totesikin nykyhallitukselta löytyvän ainakin eurooppalaista solidaarisuutta. EU tulee pian tuomaan Suomelle päätettäväksi pitkälle ulottuvia sitoumuksia niin ilmaston kuin elvyttämisen saralla. Suomalaisille lankeaa taas maksajan osa. EU näkee energiakriisissä mahdollisuuden saada lisää päätösvaltaa ja nitistää sitä Suomelta.
&#8211; Jokainen kriisi käytetään Brysselissä hyväksi, mutta Suomen keräämää goodwilliä ei koskaan käytetä. Siitä nautitaan eurooppalaisissa salongeissa, joissa vaihdetaan poskisuudelmia eurooppalaisten johtajien kesken, kaukana kotimaan kurjuuksista, Purra moitti.
Energiapolitiikasta ideologia pois
Tavalliset työssäkäyvät ihmiset ovat ajautuneet vaikeuksiin korkomenojen, ruoan ja etenkin energian kallistumisen myötä. Talvesta voi tulla hyvin vaikea, mikäli säätila pysyy pakkasella. Jos ei tuulekaan, suomalaiset ovat liian heikoksi ajetun säätövoiman ja tuonnin varassa.
&#8211; Olkiluoto kolmoseen on ladattu valtavasti toivoa. Onneksi hallituksen ydinvoiman vastustajat ovat hiljentyneet. Tapahtuisipa sama turpeen ja niiden muutaman edelleen pystyssä olevan kivihiilivoimalan käynnissä pitämisen kanssa. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan. Ei uskomiseen tai ideologiaan.
&#8211; Toiveiden ja todellisuuden välinen ero energia- ja ilmastopolitiikassa on räikeämpi kuin koskaan. Venäjän roolista ja venäläisen energian – niin fossiilisen kuin vaikkapa hakkeen – tuonnin lopettamisesta kukaan ei ole eri mieltä. Näistä muista vaikuttimista sitten enemmänkin. EU-parlamentissa enemmistö suomalaisista mepeistä oli sitä mieltä, että puu ei uusiudu, Purra ihmetteli.
Tärkeysjärjestys ja tehokkuus täysin hukassa
Perussuomalaiset sen sijaan haluaa suomalaista työtä, turvallisuutta ja sinivalkoista siirtymää.
&#8211; Kotitalouksien sähkötuet ovat huonosti kohdennettuja. Osa niistä maksetaan vasta myöhemmin, jolloin niistä ei ole apua tässä ja nyt, kun laskuja pitäisi maksaa. En tiedä, itkeäkö vaiko nauraa, kun luin uutisista, että Kela joutuu palkkaamaan satoja uusia työntekijöitä värkkäämään sähkötukienne kanssa. Selviätteköhän tästäkään pulmasta ilman työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta?
&#8211; Vetoatte tehokkaiden ja kohdennettujen kotitalouksia auttavien lakiesitysten valmistelun vaikeuteen. Tämä on teidän valintanne, Purra syytti.
Laittomasti maassa oleville palveluita, hoitajille pakkolaki
Samaan aikaan hallitus on saanut ministeriöt laatimaan eduskuntaan jatkuvasti lähetettäviä uusia maahanmuuttoesityksiä. Keskellä historiallisen pahaa sotekriisiä on esimerkiksi tarjolla laittomasti maassa olevien terveydenhuollon parantamista.
&#8211; Hallitus tarjoaa hoitajille pakkolakia ja kansalaisille ministeriä, jonka suu käy huolta ja huolestusta, mutta mitään ei tapahdu. Muistatteko te, arvon hallituspuolueet, miten ylevästi kerroitte hoitajista ja soten korjaamisesta vielä ennen tammikuun aluevaaleja? Me muistamme ja muistutamme.
&#8211; Budjettikirjan sivuilta ilmenee, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin uppoaa 183 miljoonaa, mistä kotoutumiskoulutukseen lähes kolmannes. Maahanmuuton menoeriä voi budjettikirjan luvuista ja lukujen ulkopuolelta ynnäillä toivottomuuteen saakka. SAK ja Rakennusliitto ovat kovin eri mieltä demarihallituksen työperäisen maahanmuuton esityksistä. Miksi ette kuuntele niitä? Purra kysyi.
”Ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä kommunisteja”
Jos hallitus laittaisi virkakoneiston hoitamaan huoltovarmuuden ja kohtuuhintaisen energian tapaisia kysymyksiä, asiat olisivat paremmin. Eräässäkin ministeriössä on energiaosastolla viitisenkymmentä virkamiestä. Purra toivoi hallituksen kuuntelevan energiapolitiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoita eikä vain ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä vanhoja kommunisteja.
&#8211; Mikäli jo viime syksynä nähtyihin päästökaupan hinnannousuihin ja energiakriisin merkkeihin olisi herätty, ette nyt talven tullen hermostuisi oppositiolle ministeriaitiosta, kun me kysymme, mitä aiotte tehdä ja miksi se kestää niin kauan. Me perussuomalaiset olemme peräänkuuluttaneet energiatoimia ainakin viime syksystä lähtien, Purra muistutti.
Tilannekuvan on oltava yhteinen ja realistinen
Suomen taloudelliset vaikeudet ovat syventyneet. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja se saa monet puolueet entistäkin enemmän sivuuttamaan nämä madonluvut. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin tarvitsee terveen julkisen talouden. Rikkaat selviävät aina, ehkä rikastuvatkin lisää, mutta entä muut? Suomen talous on saatava kuntoon.
&#8211; Perussuomalaiset toivoo, että kaikki puolueet jakaisivat saman tilannekuvan – sen, minkä valtiovarainministeriön budjettipäällikkökin kertoi – ja sitten yhdessä sitoutuisimme siihen, että julkinen talous pannaan kuntoon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Se on mahdollista, mikäli tahtoa löytyy. Mutta asiat pitää oikeasti panna tärkeysjärjestykseen, sanoi Purra puheenvuoronsa päätteeksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset toivoo asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen: Budjetti on velkaa velan päälle, ideologisista syistä

HUS:n hoitojonot ovat historiallisen pitkät, ja hoitotakuulain rikkovia potilaita on tuhansia. Tilanne on kriisiytynyt niin pahaksi, että sairaanhoitopiirit ja vastuuministeri Aki Lindén kokoustavat kiireellisesti hoitajapulan vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee, miten hyvinvointivaltiossa potilasturvallisuus ja ihmishenget voivat vaarantua tällä tavoin.

&#8211; Voidaan oikeutetusti kysyä, miten tämä voi olla mahdollista valtiossa, jossa on maailman korkeimpiin kuuluva verotus, jonka lisäksi hallituksemme on viime vuosina ottanut miljardeilla lisävelkaa, hämmästelee kansanedustaja Ari Koponen.
Suomalaisten asiat retuperällä
Koposen mukaan Sanna Marinin punavihreän hallituksen priorisointi on aivan metsässä.
&#8211; Muut kuin Suomen ja suomalaisten ongelmat kiinnostavat. Kun hoitoon ei pääse ajoissa, ongelmat pahenevat, jolloin ne käyvät jatkuvasti yhteiskunnalle taloudellisesti kalliimmaksi ja, mikä pahempaa, inhimillisesti todella raskaaksi sairastavalle ihmiselle.
Osoitus hallituksen välinpitämättömyydestä
Terveydenhuollon kriisi osoittaa Koposen mielestä välinpitämättömyyttä Marinin hallitukselta, joka ei ole valmistautunut ja kyennyt ratkaisemaan ongelmaa ennaltaehkäisevästi.
&#8211; Nyt ratkaisukeskeiseen työhön on välittömästi otettava mukaan kaikki puolueet sekä alan ihmiset, jotka tietävät kokemuksensa ansiosta ratkaisuja ongelmaan. Tämän työn täytyy olla yhteinen ja päämääränä ainoastaan Suomen ja suomalaisten hyvinvointi, vaatii Koponen.
&nbsp;

Terveydenhuoltojärjestelmän romahdus on tosiasia – Ari Koponen vaatii eduskuntaa koolle välittömästi

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii pääministeri Sanna Marinia (sd.) antamaan heti ilmoituksen eduskunnalle siitä, miten hallitus aikoo ratkaista terveydenhuollon kriisin. Juvosen mukaan kysymys on potilasturvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan peruspilareiden ja kantavien rakenteiden ylläpidosta.

&#8211; Koko terveydenhoidon sektori on romahtamassa, sillä jos ihminen ei pääse hoitoon tai hänen hoitonsa viivästyy kohtuuttomasti, siitä syntyy myös potilasvahinko ja velvollisuus rahallisiin korvauksiin potilaalle. Kyseessä on inhimillinen, mutta myös taloudellinen näkökulma, varoittaa kansanedustaja Arja Juvonen.
Huonokuntoiset vanhukset makaavat kodeissaan
Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissäkin kovan hoitajapulan johdosta. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022)
&#8211; Vanhukset odottavat huonokuntoisina kodeissaan tai ylitäydessä erikoissairaanhoidossa hoivapaikkaa vanhustenhoivan yksiköstä. Laitospaikat on ajettu alas ja lakkautettu. Epärealistinen unelma siitä, että koti on paras paikka vanhukselle, on poksahtanut saippuakuplana ilmaan, Juvonen kertoo.
Maailman onnellisimman maan varjokuva
&#8211; Tämänkö pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomi tarjoaa vanhuksilleen? Tämä on katastrofi, joka on myös maailman onnellisimmaksi maaksi nimetyn Suomen varjokuva, Juvonen moittii.
Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilöstömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua. Hallitus ei ole onnistunut ratkaisemaan kriisiä, joka ei ole yllätys ja johon yhteiskunta ja hallitus olisivat voineet valmistautua ja reagoida ajoissa.
&#8211; Pääministerin on kerrottava, aikooko hallitus perua henkilöstömitoituksen voimaantulon, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Koko terveydenhoidon sektori romahtamassa – Arja Juvonen vaatii eduskuntaa koolle: “Pääministeri Marinin on annettava ilmoitus terveydenhuollon kriisiytymisestä ja kantokyvystä”

Hoitajapula on niin kova, että ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65 (HS 10.8.2022). Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää lupausta henkilömitoituksesta tämän hallituskauden suurimpana puhalluksena.

&#8211; Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa sekä vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua.
&#8211; Kriisiä, joka ei ole yllätys ja johon yhteiskunta ja hallitus olisivat voineet valmistautua ja reagoida ajoissa, tullaan käyttämään myös aasinsiltana sille, että henkilöstömitoituksen voimaantuloa ei voida toteuttaa, toteaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Arja Juvonen.
<h4>Suuri puhallus</h4>
Juvonen pitää henkilömitoitusta tämän hallituskauden suurimpana puhalluksena, joka nyt paljastuu. Mitoituksen nostoon annettiin pitkä siima ja monen vuoden siirtymä. Kuitenkaan hallitus ei ole onnistunut eikä edes yrittänyt ratkaista kysymystä siitä, miten nuo henkilöstömitoituksen vaatimat hoitajat löydetään, koulutetaan sekä saadaan palaamaan ja myös pysymään alalla.
&#8211; Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta mihinkään tällaiseen ei valtion kassasta löytynyt rahaa. Yhteiskunnan pyörien pysähtymisen ennaltaehkäisy oli kuitenkin täysin terveydenhuollon ja pelastustoimen hyvän toiminnan ansiota. Nämä alat olisivat ansainneet edes jonkinlaisen signaalin hallitukselta kiitokseksi. Sitä kiitosta sai lypsää, Juvonen moittii.
<h4>Hallitus niittää mitä kylvää</h4>
Hallitus niittää nyt sitä mitä kylvää. Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosiksi eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös se ajanut pois alan osaajia.
&#8211; Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällä hetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan, Juvonen vaatii.
<h4>Digitalisaatio terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle</h4>
Henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen nostoon tähtäävän esityksen rahoitus oli tarkoitus hoitaa yksityisten lääkärikäyntien korvauksista. Toiseksi aiottiin ’tehostaa’ ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluhankintoja. Kolmas keino oli digitalisaation lisääminen ja neljäs lääkehuollon kustannukset.
Kaikki nuo silloin esitetyt säästökohteet ovat kuitenkin sellaisia, joista on todella vaikea saada säästöjä ilman, että hoitoonpääsy tai hoidon laatu vaarantuvat. Digitalisaatio vanhustenhoivassa ja terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle, vaan sen kanssa on oltava tarkkana.
&#8211; Huonokuntoisen ikääntyneen luokse tehtävän kotikäynnin on oltava myös tulevaisuudessa henkilökohtainen. Sähköisen asioinnin lisääminen etenkään huonokuntoisten, toimintarajoitteisten tai muistisairaiden vanhusten kohdalla ei ole realismia, Juvonen moittii.
<h4>Hoitajamitoituksesta muodostumassa aprillipila</h4>
Henkilöstömitoitus haluttiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja huonoa vanhustenhoitoa. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt täsmätoimia. Hallituksen perustama työryhmä ei ole saanut mitään aikaan.
Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella. (HS 10.8.2022)
&#8211; 0,7 hoitajamitoituksen tulee olla voimassa siirtymäajan mukaan 1.4.2023 eli aprillipäivänä. Aprillipilaksi se todellakin on muodostumassa. Vastuu sen toteuttamisesta ja rahoituksesta jää seuraavalle hallitukselle. Hallitus juottaa kuravettä vanhuksille, ja hoivakriisi sen kun vaan kasvaa, Juvonen kritisoi.
&nbsp;