

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Arja Juvonen: ”Suomalaisten saatava selkokielistä tietoa EU:ssa päätettävistä asioista”
Hoitajataustaisen kansanedustaja Arja Juvosen mielestä Euroopan parlamentissa ei puhuta riittävästi sosiaali- ja terveyspuolen asioista. Koronapandemia toi selvästi esiin sen tosiasian, miten valmistautumattomia poliittiset päättäjät olivat pandemian edessä.
– Minua hämmästytti suuresti se, miten koko Eurooppa romahti koronakriisin aikana. Jotkut EU-maat toimivat hyvin itsekkäästi neuvotellessaan joidenkin maiden kesken koronarokotteiden saamisesta osan maista jäätyä ulkopuolelle. Mielestäni Eurooppa kaipaa ”First Nurse” -tyyppiä, sotealan varautumisen edelläkävijää, sanoo kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Arja Juvonen.
Europarlamentaarikkona Juvonen nostaisi esiin vaarallisia terveyshaittoja ja varautumista uusiin terveydenhuollon kriiseihin, jotka uhkaavat meitä jatkossakin. Yksi asia, josta harvat puhuvat, on antibioottiresistenssi.
– Etelä-Euroopan tilanne on hyvin huolestuttava, ja jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät ja saavat jalansijan sairaaloista, tarkoittaa se lisääntyviä kuolemia bakteerien aiheuttamiin infektioihin. On arvioitu, että vuonna 2050 ihmisiä kuolee Euroopassa enemmän infektioihin, joihin antibiootti ei pure, kuin syöpiin, Juvonen kertoo.
Turvallisuuteen panostettava enemmän
Juvosen tärkein vaaliteema on turvallisuus, joka pitää sisällään rajapolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä terveysturvallisuuden.
Juvonen haluaa myös tutustua eurooppalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon selvittääkseen, miten soteasiat Euroopassa hoidetaan ja miten sitä tietämystä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Hän haluaisi olla mukana nostamassa esiin tarttumattomien tautien kuten syövän ja diabeteksen ennaltaehkäisyä ja hoitomuotoja sekä lisäämässä globaalisti suomalaista tutkimusta ja osaamista.
– Olemme edelläkävijöitä tutkijoina, ja tässä meillä on suuret mahdollisuudet, Juvonen toteaa.
EU:sta puhuttava selkokielellä
Juvonen haluaa saada nähdä paikan päällä, miten EU toimii ja mitä hyötyä siitä on Suomelle. Hän haluaa olla mukana kehittämässä eurooppalaista turvallisuutta ja ehkäisemässä liittovaltiokehitystä. Euroopan vakauden vahvistaminen on tärkeää, jotta vältetään suursodan mahdollisuus.
Lisäksi hän haluaa tietää, miten suomalaisten EU:lle antamia rahoja käytetään sekä miten ne jaetaan avustuksina Euroopassa ja mihin kohteisiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenyys on opettanut Juvoselle, että talousasioissa on oltava tarkkana. Rahoja on käytettävä säästeliäästi, ja jokaista käytettyä euroa on myös seurattava.
– Haluan olla vaikuttamassa niin paljon kuin mahdollista siihen, että suomalaiset saavat selkokielistä tietoa asioista ja direktiiveistä, joita on tulossa voimaan. Haluan päästä mukaan kehittämään eurooppalaista turvallisuutta, johon kuuluvat niin sisä- ja rajapolitiikka kuin myös ihmisten väliset toiminnat, Juvonen sanoo.
Hän haluaa olla mukana myös ennaltaehkäisemässä jengiytymistä ja pelastamassa Suomea Ruotsin tieltä.
Rohkeasti suomalaisten asialla
Europarlamentissa Juvonen haluaisi olla rohkeasti suomalaisten asialla ja myös äänestää siten kuin maallemme on parasta. Suomen ei pidä nöyristellä kenenkään edessä. Juvonen haluaa edistää ja parantaa suomalaisten asemaa EU:ssa entistä enemmän.
– Kaikki toimintani pyrkii oman maan ja kansan päätäntävallan lisäämiseen ja Suomen äänen esiin saamiseen.
EU:n ei Juvosen mielestä tulisi antaa kehittyä ainakaan taloudellisen yhteisvastuun suuntaan. Harmaata taloutta ja väärinkäytöksiä veronmaksajien rahojen kohdentamisessa on ennaltaehkäistävä. Vakaa talous ja hyvä työllisyystilanne johtavat parempaan hyvinvointiin.
Taakanjakoa on selkeytettävä
EU:lla tulisi olla selkeä ja yhtenäinen linja siitä, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan rajoilla ja miten heitä sijoitetaan EU:n sisällä, erityisesti laittomien maahanmuuttajien kohdalla. Taakanjakoa on selkeytettävä, ja turvapaikanhakuprosessissa palautusten on oltava nopeasti toteutettavissa.
– Maahan pyrkivien henkilöllisyys on selvitettävä. EU:n seulonta-asetukseen ja rajamenettelyyn liittyvät uudistukset ovat tärkeitä. Seulontamenettely ehkäisee ns. kadonneita turvapaikanhakijoita eli laittomasti maassa oleskelevia.
Maahanmuuttopolitiikassa on varauduttava turvallisuuden säilymiseen kaikissa tilanteissa. Se turvaa myös EU:n vakautta, Juvonen uskoo.
Työkokemus tulee tekemällä
Juvosella on pitkä työkokemus hoitotyöstä ja politiikasta. Luonteeltaan hän on sinnikäs pitkän linjan toimija, joka jaksaa puurtaa myös pitkäjänteistä työtä vaativien asioiden parissa. Ennen poliittista uraansa hän teki fyysisesti raskasta hoitotyötä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Työnteko on ollut minulla selkäytimessä jo pienestä pitäen, ja olen saavuttanut kaikki ne asiat, joista haaveilin. Vanhempien kannustuksella oli minulle siinä suuri merkitys varsinkin nuorempana. Myös isänmaallisuuteni on kotoa opittua, Juvonen sanoo.
56-vuotias Juvonen syntyi Siilinjärvellä nelilapsisen yrittäjäperheen toiseksi vanhimpana tyttärenä. Juvonen on koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Kansanedustajana hänellä on neljäs kausi menossa ja Espoon kaupunginvaltuustossa viides. Juvonen vaikuttaa myös aluevaltuustossa.
Luonto ja liikunta rauhoittavat
Juvonen asuu Espoossa rintamamiestalossa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta opiskelee ja nuorin suorittaa varusmiespalvelusta.
– Veikko on aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-Suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu 13. kesäkuuta, Juvonen kertoo.
Politiikan ohella Juvonen harrastaa liikuntaa kaikissa muodoissaan, koska tietää sen ylläpitävän tehokkaasti terveyttä. Aina kun aikaa liikenee, hän laittaa lenkkikengät jalkaan ja lähtee koiran kanssa lenkille.
– Luonnon ja lintujen tarkkailu on minulle tärkeää. Puhdas suomalainen hunaja on merkki siitä, että meillä on vielä pölyttäjiä ja että luonto voi hyvin. Rauhoitun mielelläni Savon sydämessä Kallaveden rannalla, missä minulla on talo, Juvonen sanoo.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurovaalit 2024 terveydenhuollon kriisi Ruotsin tie jengiytyminen terveysturvallisuus sosiaali- ja terveysala antibioottiresistanssi koronakriisi ulko- ja turvallisuuspolitiikka rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat hoiva-ala Maahanmuuttopolitiikka Taakanjako Turvallisuus Arja Juvonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa – Juvonen: Antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää