Mäenpää hallitukselle: ”Tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville”

Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon esittelemä valtioneuvoston talousarvio ei nostanut hymyä kansanedustaja Juha Mäenpään huulille.

– Olemme aivan eduskunnan ydintehtävien äärellä. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Eduskunta käyttää budjettivaltaansa ennen muuta käsittelemällä valtion talousarvion, painotti Juha Mäenpää eduskuntakeskustelussa heti alkuun aiheen tärkeyttä.

Mäenpää totesi, että talouden näkymät ovat haasteelliset:

– Lainaan esityksen yleisperusteluja: ”Vuonna 2022 bkt:n kasvu yltää 1,7 prosenttiin hyvän alkuvuoden siivittämänä. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuonna 2022 ja jäävän alkuvuonna 2023 hitaammaksi kuin vielä kesällä ennakoitiin. Vuonna 23 bkt:n ennakoidaan kasvavan 0,5 prosenttia. Inflaatio on korkeimmillaan vuonna 2022 ja hidastuu keskimäärin 3,2 prosenttiin vuonna 2023. Vaikka inflaatio hidastuu vuonna 2023, heikentää se edelleen kotitalouksien ostovoiman kasvua ja yksityisen kulutuksen kasvunäkymät pysyvät heikkoina.”, Mäenpää luki talousarviota.

Rapautuva ostovoima ja nousevat korot

Mäenpää viittasi puheessaan valtiovarainministeriön ennusteeseen ja sen osastopäällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin katsaukseen taloudesta.

– Hänen mukaansa ensi vuotta kohti kuljettaessa edessä on seisahtuvan kasvun vaihe, eikä talouden ajautumista taantumaan voi sulkea pois. Julkisen talouden epätasapaino alkaa syventyä uudelleen. Näkymät taloudessa ovat alkuvuonna synkentyneet, kun inflaatio eli hintojen nousu on kiihtynyt voimakkaaksi ja talouden kasvunäkymät himmentyneet. Rapautuva ostovoima ja nousevat korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua kaikkialla, kansanedustaja luetteli.

Vaikka loppuvuonna 2023 tilanteen odotetaan parantuvan, korkealle kohonnut hintataso ja työllisyystilanteen heikentyminen jarruttavat ministeriön arvion mukaan edelleen kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuonna myös maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikommat kuin tänä vuonna, mikä hillitsee kotimaisia investointeja.

– Käsittelyssä oleva talousarvio toteaa yleisperusteluissaan julkisesta taloudesta seuraavaa: ”Nähtävissä oleva vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa ja alijäämä pysyy mittavana lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa muun muassa väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.”, Mäenpää lainasi huolestuneena.

Hallitus ei laita asioita tärkeysjärjestykseen

Puheensa aikana Mäenpää totesi, etteivät koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä niistä aiheutuvat taloudelliset haasteet ole Marin-Saarikon hallituksen vika.

– Sen sijaan se on nykyisen demarijohtoisen hallituksen vika, ettei näinkään vakavassa tilanteessa kriisistä toiseen astuessamme maamme poliittinen johto ole kyennyt laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja leikkaamaan edes toissijaisesta ja turhasta. Me perussuomalaiset olemme toistaneet näitä vaatimuksia täysistunnosta ja vuodesta toiseen, mutta tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville.

Hän huomautti puheensa aikana ymmärtävänsä, että valtiolla on tuiki tärkeitä menoja, joihin täytyy löytyä rahaa, mutta ihmetteli heti perään, miksi Suomi ottaa velkaa lähettääkseen rahaa suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin ulkomaille muun muassa kehitysyhteistyön muodossa.

Suomalaiset etusijalle

Suuri kysymys Mäenpäälle oli myös, miksi Suomen tavoite on tuoreen talousarvionkin mukaan olla hiilineutraali jo vuonna 2035, kun Euroopan unioni sitoutuu siihen vasta vuoteen 2050 mennessä. Ihmetystä sai lisäksi hallituksen haluttomuus ratkaista kaikkien tietämiä maahanmuuttopolitiikan ongelmia.

– Miksi otamme edelleen satoja turvapaikkahakemuksia vastaan kaukomaista, vaikka auttaminen lähialueilla olisi taloudellisesti paljon huokeampaa ja kannamme jo nyt kortemme kekoon tarjotessamme suojaa Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille, pääosin naisille ja lapsille?

– Me perussuomalaiset asetamme Suomen ja suomalaiset etusijalle. Nykyhallitus ja suuri osa muusta oppositiostakin taas viskelee veronmaksajien rahasäkit mielellään rajan yli saamatta mitään merkittävää paluupostia takaisin. Puolueissa ja poliitikoissa on eroja, Mäenpää muistutti.