

LEHTIKUVA
Mäenpää hallitukselle: ”Tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville”
Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon esittelemä valtioneuvoston talousarvio ei nostanut hymyä kansanedustaja Juha Mäenpään huulille.
– Olemme aivan eduskunnan ydintehtävien äärellä. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Eduskunta käyttää budjettivaltaansa ennen muuta käsittelemällä valtion talousarvion, painotti Juha Mäenpää eduskuntakeskustelussa heti alkuun aiheen tärkeyttä.
Mäenpää totesi, että talouden näkymät ovat haasteelliset:
– Lainaan esityksen yleisperusteluja: ”Vuonna 2022 bkt:n kasvu yltää 1,7 prosenttiin hyvän alkuvuoden siivittämänä. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuonna 2022 ja jäävän alkuvuonna 2023 hitaammaksi kuin vielä kesällä ennakoitiin. Vuonna 23 bkt:n ennakoidaan kasvavan 0,5 prosenttia. Inflaatio on korkeimmillaan vuonna 2022 ja hidastuu keskimäärin 3,2 prosenttiin vuonna 2023. Vaikka inflaatio hidastuu vuonna 2023, heikentää se edelleen kotitalouksien ostovoiman kasvua ja yksityisen kulutuksen kasvunäkymät pysyvät heikkoina.”, Mäenpää luki talousarviota.
Rapautuva ostovoima ja nousevat korot
Mäenpää viittasi puheessaan valtiovarainministeriön ennusteeseen ja sen osastopäällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin katsaukseen taloudesta.
– Hänen mukaansa ensi vuotta kohti kuljettaessa edessä on seisahtuvan kasvun vaihe, eikä talouden ajautumista taantumaan voi sulkea pois. Julkisen talouden epätasapaino alkaa syventyä uudelleen. Näkymät taloudessa ovat alkuvuonna synkentyneet, kun inflaatio eli hintojen nousu on kiihtynyt voimakkaaksi ja talouden kasvunäkymät himmentyneet. Rapautuva ostovoima ja nousevat korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua kaikkialla, kansanedustaja luetteli.
Vaikka loppuvuonna 2023 tilanteen odotetaan parantuvan, korkealle kohonnut hintataso ja työllisyystilanteen heikentyminen jarruttavat ministeriön arvion mukaan edelleen kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuonna myös maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikommat kuin tänä vuonna, mikä hillitsee kotimaisia investointeja.
– Käsittelyssä oleva talousarvio toteaa yleisperusteluissaan julkisesta taloudesta seuraavaa: ”Nähtävissä oleva vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa ja alijäämä pysyy mittavana lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa muun muassa väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.”, Mäenpää lainasi huolestuneena.
Hallitus ei laita asioita tärkeysjärjestykseen
Puheensa aikana Mäenpää totesi, etteivät koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä niistä aiheutuvat taloudelliset haasteet ole Marin-Saarikon hallituksen vika.
– Sen sijaan se on nykyisen demarijohtoisen hallituksen vika, ettei näinkään vakavassa tilanteessa kriisistä toiseen astuessamme maamme poliittinen johto ole kyennyt laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja leikkaamaan edes toissijaisesta ja turhasta. Me perussuomalaiset olemme toistaneet näitä vaatimuksia täysistunnosta ja vuodesta toiseen, mutta tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville.
Hän huomautti puheensa aikana ymmärtävänsä, että valtiolla on tuiki tärkeitä menoja, joihin täytyy löytyä rahaa, mutta ihmetteli heti perään, miksi Suomi ottaa velkaa lähettääkseen rahaa suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin ulkomaille muun muassa kehitysyhteistyön muodossa.
Suomalaiset etusijalle
Suuri kysymys Mäenpäälle oli myös, miksi Suomen tavoite on tuoreen talousarvionkin mukaan olla hiilineutraali jo vuonna 2035, kun Euroopan unioni sitoutuu siihen vasta vuoteen 2050 mennessä. Ihmetystä sai lisäksi hallituksen haluttomuus ratkaista kaikkien tietämiä maahanmuuttopolitiikan ongelmia.
– Miksi otamme edelleen satoja turvapaikkahakemuksia vastaan kaukomaista, vaikka auttaminen lähialueilla olisi taloudellisesti paljon huokeampaa ja kannamme jo nyt kortemme kekoon tarjotessamme suojaa Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille, pääosin naisille ja lapsille?
– Me perussuomalaiset asetamme Suomen ja suomalaiset etusijalle. Nykyhallitus ja suuri osa muusta oppositiostakin taas viskelee veronmaksajien rahasäkit mielellään rajan yli saamatta mitään merkittävää paluupostia takaisin. Puolueissa ja poliitikoissa on eroja, Mäenpää muistutti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mikko Spolander hiilineutraalisuustavoite toissijaiset menokohteet pandemia tärkeysjärjestys hintojen nousu verovarat valtion talous Annika Saarikko Maahanmuuttopolitiikka Sanna Marin Juha Mäenpää Talouskasvu Ukraina Venäjä Inflaatio hallitus työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Uniper puoli-ilmaiseksi Saksalle – Suomelle rippeet

Mäkelä valtionyhtiö Fortumista: ”Kuuluuko seikkaileminen ja bisneksen tekeminen ulkomailla valtion tehtäviin – mielestäni ei”

Järkeä maahanmuuttopolitiikkaan – ”Suomessa oli elokuussa noin 33 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa”

Perussuomalaiset toivoo asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen: Budjetti on velkaa velan päälle, ideologisista syistä

Perussuomalaiset: EU kaappaamassa lisää valtaa talouspolitiikassa
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.