Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään tiistaina hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen otti puheenvuorossaan kantaa nykyhallituksen holtittomaan velanottoon ja kyvyttömyyteen priorisoida menoja.

– Neljässä vuodessa hallitus on ottanut velkaa yli 40 miljardia euroa. Hallitus on nostamassa valtion velkasaldon yli 150 miljardiin euroon, ja valtion korkomenot nousevat tappiin. Hallituksen olisi pitänyt etsiä säästökohteita ja priorisoida menoja. Vaikeat päätökset tämä hallitus jättää härskisti seuraavan hallituksen toteutettavaksi, Olli Immonen totesi.

Immosen mukaan perussuomalaiset haluaa veronalennuksilla vahvistaa suomalaisen palkansaajan ostovoimaa ja luopua turhista menokohteista.

– Perussuomalaiset leikkaisivat muun muassa haitallisesta maahanmuutosta, kehitysavusta ja Yle-verosta, emmekä kaataisi rahaa tukipaketteihin EU:n kautta ylivelkaantuneille maille. Erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että rahavirrat ulkomaille pysäytetään.

Talousarvioennuste on liian optimistinen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, pakotteet sekä energia-, ruoka- ja kovaa vauhtia tulossa oleva eurokriisi haastavat Suomen entisestään vaikeaa taloustilannetta. Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen talouden kasvavan vuonna 2023 0,5 prosentilla. Inflaation odotetaan rauhoittuvan ensi vuonna kolmen prosentin kieppeille.

– Valtiovarainministeriön talousarvioennuste on kuitenkin liian optimistinen yksinkertaisesti siitä syystä, että energian kallistuminen johtaa yksityisen kulutuksen supistumiseen, kun käytettävissä olevat varat eivät kasva hintojen mukana. Kannattavuusongelmia tulee esiintymään, ja työllisyysnäkymät todennäköisesti heikkenevät. Sosiaaliturvamenot tulevat kasvamaan, kun sähkölaskun saaneet pienituloiset hakevat toimeentulotukea, Immonen sanoi puheessaan.

Hallituksen piikki on auki

Immonen kritisoi hallitusta siitä, että se uskoo edelleen euron, vihreän siirtymän ja maahanmuuton olevan menestystarinoita Suomelle.

– Hallitus on täysin väärässä. Humanitaarisen maahanmuuton alkuperäisiin menomomentteihin ei ole koskettu lainkaan. Päinvastoin hallitus kaksinkertaisti pakolaiskiintiön vuodesta 2019 vuoteen 2022.

– Kaikilla riittää ymmärrystä Ukrainan pakolaisille, mutta valitettavasti hallitus on luonut väylän helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa myös muista maista. Lisäksi hallitus on tehnyt terveydenhuollon, työlupien ja oleskelulupien helpottamiseksi kaiken mahdollisen. Hallituksen piikki on auki, ja tämä tulee veronmaksajille kalliiksi, Immonen kertoi.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on heikkotehoista

Immonen muistutti, että työperäisen maahanmuuton osalta huomiota on kiinnitettävä elinkaarikustannuksiin.

– Selvitykset osoittavat, että osa saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista EU:n ulkopuolelta saapuvista työntekijöistä päätyy työkomennuksen päätyttyä työttömiksi aiheuttaen huomattavaa rasitetta julkiselle taloudelle.

– Maahanmuuttajien kotouttaminen on kustannuksiinsa nähden heikkotehoista, ja julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi edullisempaa minimoida sellaista maahanmuuttoa, joka edellyttää mittavia kotouttamistoimia, Immonen sanoi.

Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto

Immosen mukaan Suomen valtion ensisijainen tehtävä on toimia suomalaisten edunvalvojana.

– Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Piikki on laitettava kiinni. Hallituksen on pyrittävä minimoimaan humanitaarinen maahanmuutto ja muutettava se vähäinenkin väliaikaiseksi. Työperäisessä maahanmuutossa on vaadittava kykyä tulla toimeen omalla työtulolla sekä palautettava ajalliset ja tulorajalliset karenssit maahanmuuttajien oikeuteen sosiaaliturvaan.

Hallitus on kutsunut vihreää siirtymää ja oppivelvollisuuden pidentämistä rakenteellisiksi ja välttämättömiksi uudistuksiksi ja jopa kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi.

– Se on venyttänyt kestävyysajattelun puhtaasti fiskaalisesta tarkastelusta sukupuolten tasa-arvoon, kansainväliseen solidaarisuuteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Tämä on hämärtänyt valtiontalouden hoitamisen perimmäisiä tarkoituksia tavalla, joka ajan myötä vaarantaa valtion kriittiseksi katsottavat toiminnot, Immonen kritisoi.

Hiilineutraalius 2035 on täyttä utopiaa

Immosen mukaan Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on nykyisessä tilanteessa täysin utopiaa.

– Epärealistisen tavoitteen ajaminen johtaa virheinvestointeihin ja vaarantaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpidon. Kriisitilanteissa arvojohtajuutta on tosiasioiden tunnustaminen eikä päiväunien mukaan toimiminen.

Immonen vaati hallitukselta isänmaallista talouspolitiikkaa, jossa keskitytään Suomen kansan kannalta tärkeisiin asioihin ja tuetaan Suomen taloutta.

– Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten ostovoimaa ja kansantaloudellemme välttämätöntä yksityistä kysyntää ei tule heikentää. Kansa ansaitsee parempaa ja odottaa tekoja sen hyvinvoinnin varmistamiseksi, Immonen totesi.