Eduskunnassa käsiteltiin torstaina jopa 106 315 kannatusilmoitusta verkkopalvelussa kerännyttä kansalaisaloitetta polttoaineveron alentamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kiitti aloitteentekijöitä ja vaati eduskuntaa huomioimaan sen päätöksenteossaan.
Eduskunnan ainoassa käsittelyssä olleessa kansalaisaloitteessa ehdotettiin lainvalmisteluun ryhtymistä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi ja valmisteveron laskemiseksi silloisesta vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla.
Kansalaisaloitteen tarkoituksena on ollut tekijöidensä mukaan lähettää eduskunnalle viesti siitä, että autoilijoiden kustannukset liikkumiseen ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle. Aloitteen perussuomalaiset vastuuhenkilöt Miko Bergbom, Laura Jokela, Ville Muilu, Minna Partanen ja Jonni Levaniemi ehdottivat, että eduskunta ryhtyy kiireellisiin toimiin, jotta bensan ja dieselin hintaan vaikuttavat verot ja muut laissa säädettävät kustannukset saataisiin alemmalle tasolle.
He esittivät lainvalmisteluun ryhtymistä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi ja valmisteveron laskemiseksi nykyisestä vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla.
Valtio voi vaikuttaa bensan hintaan
Juha Mäenpää muistutti, että korkeista polttoainehinnoista kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön työssäkäynnin kannalta. Työmatkalaisille sopiva joukkoliikenne on vähäistä, tai sitä ei käytännössä ole lainkaan. Mitä enemmän työmatkoihin kuluu rahaa, sitä vähemmän arjen muihin välttämättömiin menoihin on varaa.
– Polttoaineiden hinta on vaihdellut 2020‑luvulla rajustikin. Markkinataloudessa hyödykkeiden hintamuutoksia sinänsä pidetään yleisesti hyväksyttävänä asiana. Markkinatalouspohjaisissa yhteiskunnissa valtioiden vaikutus alentavasti hintoihin on enimmässä määrin veropoliittista, sillä vapaaseen kilpailuun ei lähtökohtaisesti haluta liialti puuttua, Mäenpää selvensi.
– Siksi polttoainehintoja ja kansalaisten ostovoimaa koskevassa keskustelussakin verotuksella on keskeinen sija. Esimerkiksi bensan hintaan suoraan vaikuttavalle raakaöljyn hinnalle maailmanmarkkinoilla Suomi ei mahda käytännössä mitään.
– Sen sijaan verotuksen tasoa säätelemällä valtio voi vaikuttaa siihen, paljonko kansalaisille jää arkikuluihinsa rahaa. Verotusta keventämällä myös suomalaisten ostovoima kasvaa. Siksi käsittelyssä oleva kansalaisaloite on tärkeä keskustelunavaus, hän kiitteli.
Mäenpäältä aloitteita liikkumisen helpottamiseksi
Mäenpää huomautti tehneensä viime vuonna kolme eduskunta-aloitetta korkeista polttoaineen hinnoista johtuen. Yksi niistä oli lakialoite ja kaksi toimenpidealoitetta.
– Lakialoitteessa vaadin, että muutetaan tuloverolain ensimmäisessä momentissa mainittujen tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotuloista enintään 10 000 euroa ja vain siltä osin, kun ne ylittävät verovuonna 500 euroa, hän muistutti.
Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuu on 750 euroa, tosin enimmäismäärä on nyt väliaikaisella lailla 8 400 euroa.
– Ensimmäisessä toimenpidealoitteessa taas vaadin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin palkansaajien omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkakustannusten korvausten enimmäismäärän nostamiseksi kolmanneksella jo vuonna 2022.
– Toisessa toimenpidealoitteessa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin bensiinin, dieselin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron alentamiseksi nykytason ja EU-minimin puoliväliin väliaikaisesti heinäkuun 2022 alusta vuoden 2022 loppuun asti, Mäenpää selosti.
Suomen kaistapäisesti asetettu hiilineutraalisuustavoite
Verotuksella on kerrytetty valtionkassaan varoja erilaisia tärkeitä ja vähemmän tärkeitä käyttökohteita varten. Fiskaaliset tekijät eivät kuitenkaan ole nykyään ainoita syitä autolla liikkumisen kasvaneille kustannuksille.
– Erityisesti viime vuosina liikkumisen inhimillistä hintatasoa on verotuksen lisäksi vaarantanut Suomen kaistapäisesti asetettu hiilineutraalisuustavoite, joka on asetettu vuodelle 2035, mikä on verrokkimaita tarpeettomasti tiukempi, jyrähti Mäenpää.
Euroopan ilmastolain myötä EU sitoutuu olemaan hiilineutraali vasta vuoteen 2050 mennessä.
– Ei ole mitään järkeä, että Suomi, jonka päästöt ovat vain promillen luokkaa, kiusaa itseään muita tiukemmilla aikatauluilla. Kuten kansalaisaloitteessakin todetaan: ”Vaikka suomalaiset kulkisivat jatkossa vain kävellen, vaikutuksemme maailman liikennepäästöihin olisi olematon.” Mäenpää huomautti.
– Meidän on pakko tehdä tälle asialle jotakin ennen kuin meillä on taas — tai itse asiassa tämä on jo — semmoinen kannustinloukku, tämä polttoaineen hinta, että työssäkäynti pitkämatkalaisena ei enää kannata, Mäenpää linjasi.
Asia kiinnosti vain perussuomalaisia
Esittelypuheenvuoroa lukuun ottamatta kaikki käytetyt salipuheenvuorot olivat perussuomalaisten pitämiä. Mäenpää esitti aloitteen salikäsittelyssä perussuomalaisten lausumat, joilla liikkumisen hintaa saataisiin alaspäin ja autoilijoiden ahdinkoa helpotettua.
Perussuomalaiset vaatii hallitusta siirtämään liikkumisen ja lämmittämisen kustannuksia lisäävää Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodesta 2035 EU:n sallimaan vuoteen 2050. Perussuomalaiset haluaa myös hallituksen käynnistävän toimenpiteet polttoaineveron alentamiseksi asteittain EU:n sallimalle minimitasolle.
Lopuksi perussuomalaiset vaatii hallitusta luopumaan polttoainehintoja korottavista toimenpiteistä, muun muassa biopolttoaineosuuden jakeluvelvoitteesta, jonka hintalappu täysimääräisesti toteutuessaan olisi jopa 50 senttiä litralta.
Suomen Uutiset