

Mäenpää vaatii eduskuntaa huomioimaan polttoaineveron alentamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen – polttoaineen hinta pahanlaatuinen kannustinloukku: ”Työssäkäynti pitkämatkalaisena ei enää kannata”
Eduskunnassa käsiteltiin torstaina jopa 106 315 kannatusilmoitusta verkkopalvelussa kerännyttä kansalaisaloitetta polttoaineveron alentamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kiitti aloitteentekijöitä ja vaati eduskuntaa huomioimaan sen päätöksenteossaan.
Eduskunnan ainoassa käsittelyssä olleessa kansalaisaloitteessa ehdotettiin lainvalmisteluun ryhtymistä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi ja valmisteveron laskemiseksi silloisesta vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla.
Kansalaisaloitteen tarkoituksena on ollut tekijöidensä mukaan lähettää eduskunnalle viesti siitä, että autoilijoiden kustannukset liikkumiseen ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle. Aloitteen perussuomalaiset vastuuhenkilöt Miko Bergbom, Laura Jokela, Ville Muilu, Minna Partanen ja Jonni Levaniemi ehdottivat, että eduskunta ryhtyy kiireellisiin toimiin, jotta bensan ja dieselin hintaan vaikuttavat verot ja muut laissa säädettävät kustannukset saataisiin alemmalle tasolle.
He esittivät lainvalmisteluun ryhtymistä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi ja valmisteveron laskemiseksi nykyisestä vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla.
Valtio voi vaikuttaa bensan hintaan
Juha Mäenpää muistutti, että korkeista polttoainehinnoista kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön työssäkäynnin kannalta. Työmatkalaisille sopiva joukkoliikenne on vähäistä, tai sitä ei käytännössä ole lainkaan. Mitä enemmän työmatkoihin kuluu rahaa, sitä vähemmän arjen muihin välttämättömiin menoihin on varaa.
– Polttoaineiden hinta on vaihdellut 2020‑luvulla rajustikin. Markkinataloudessa hyödykkeiden hintamuutoksia sinänsä pidetään yleisesti hyväksyttävänä asiana. Markkinatalouspohjaisissa yhteiskunnissa valtioiden vaikutus alentavasti hintoihin on enimmässä määrin veropoliittista, sillä vapaaseen kilpailuun ei lähtökohtaisesti haluta liialti puuttua, Mäenpää selvensi.
– Siksi polttoainehintoja ja kansalaisten ostovoimaa koskevassa keskustelussakin verotuksella on keskeinen sija. Esimerkiksi bensan hintaan suoraan vaikuttavalle raakaöljyn hinnalle maailmanmarkkinoilla Suomi ei mahda käytännössä mitään.
– Sen sijaan verotuksen tasoa säätelemällä valtio voi vaikuttaa siihen, paljonko kansalaisille jää arkikuluihinsa rahaa. Verotusta keventämällä myös suomalaisten ostovoima kasvaa. Siksi käsittelyssä oleva kansalaisaloite on tärkeä keskustelunavaus, hän kiitteli.
Mäenpäältä aloitteita liikkumisen helpottamiseksi
Mäenpää huomautti tehneensä viime vuonna kolme eduskunta-aloitetta korkeista polttoaineen hinnoista johtuen. Yksi niistä oli lakialoite ja kaksi toimenpidealoitetta.
– Lakialoitteessa vaadin, että muutetaan tuloverolain ensimmäisessä momentissa mainittujen tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotuloista enintään 10 000 euroa ja vain siltä osin, kun ne ylittävät verovuonna 500 euroa, hän muistutti.
Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuu on 750 euroa, tosin enimmäismäärä on nyt väliaikaisella lailla 8 400 euroa.
– Ensimmäisessä toimenpidealoitteessa taas vaadin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin palkansaajien omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkakustannusten korvausten enimmäismäärän nostamiseksi kolmanneksella jo vuonna 2022.
– Toisessa toimenpidealoitteessa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin bensiinin, dieselin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron alentamiseksi nykytason ja EU-minimin puoliväliin väliaikaisesti heinäkuun 2022 alusta vuoden 2022 loppuun asti, Mäenpää selosti.
Suomen kaistapäisesti asetettu hiilineutraalisuustavoite
Verotuksella on kerrytetty valtionkassaan varoja erilaisia tärkeitä ja vähemmän tärkeitä käyttökohteita varten. Fiskaaliset tekijät eivät kuitenkaan ole nykyään ainoita syitä autolla liikkumisen kasvaneille kustannuksille.
– Erityisesti viime vuosina liikkumisen inhimillistä hintatasoa on verotuksen lisäksi vaarantanut Suomen kaistapäisesti asetettu hiilineutraalisuustavoite, joka on asetettu vuodelle 2035, mikä on verrokkimaita tarpeettomasti tiukempi, jyrähti Mäenpää.
Euroopan ilmastolain myötä EU sitoutuu olemaan hiilineutraali vasta vuoteen 2050 mennessä.
– Ei ole mitään järkeä, että Suomi, jonka päästöt ovat vain promillen luokkaa, kiusaa itseään muita tiukemmilla aikatauluilla. Kuten kansalaisaloitteessakin todetaan: ”Vaikka suomalaiset kulkisivat jatkossa vain kävellen, vaikutuksemme maailman liikennepäästöihin olisi olematon.” Mäenpää huomautti.
– Meidän on pakko tehdä tälle asialle jotakin ennen kuin meillä on taas — tai itse asiassa tämä on jo — semmoinen kannustinloukku, tämä polttoaineen hinta, että työssäkäynti pitkämatkalaisena ei enää kannata, Mäenpää linjasi.
Asia kiinnosti vain perussuomalaisia
Esittelypuheenvuoroa lukuun ottamatta kaikki käytetyt salipuheenvuorot olivat perussuomalaisten pitämiä. Mäenpää esitti aloitteen salikäsittelyssä perussuomalaisten lausumat, joilla liikkumisen hintaa saataisiin alaspäin ja autoilijoiden ahdinkoa helpotettua.
Perussuomalaiset vaatii hallitusta siirtämään liikkumisen ja lämmittämisen kustannuksia lisäävää Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodesta 2035 EU:n sallimaan vuoteen 2050. Perussuomalaiset haluaa myös hallituksen käynnistävän toimenpiteet polttoaineveron alentamiseksi asteittain EU:n sallimalle minimitasolle.
Lopuksi perussuomalaiset vaatii hallitusta luopumaan polttoainehintoja korottavista toimenpiteistä, muun muassa biopolttoaineosuuden jakeluvelvoitteesta, jonka hintalappu täysimääräisesti toteutuessaan olisi jopa 50 senttiä litralta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ville Muilu hiilineutraalisuustavoite 2035 Jonni Levaniemi jakeluvelvoite Miko Bergbom Minna Partanen polttoaineiden hinta Laura Jokela polttoainevero toimenpidealoite lakialoite Biopolttoaineet Juha Mäenpää kansalaisaloite
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ristiriitaista kiertelyä kyselytunnilla: Hallituksen päätöksellä polttoainevero nousee taas vuodenvaihteessa – hyväksyykö hallitus vielä päälle EU:n päästökaupan?

Julkisen sektorin säästöohjelma on käynnistettävä välittömästi – Ranne: ”Pelastetaan Suomen talous!”

Juvonen: Suomessa on syytä tarkastella liikkumisen hintaa laajemminkin kuin vain käyttövoimaverotuksen kannalta

Perussuomalaiset: Autoilun kustannukset alas – polttoaineveroa laskettava vaiheittain

Hei työmatka-autoilija: Jos kaipaat vielä nykyistäkin kalliimpia työmatkoja, niin äänestä vihreitä – vihreät haluaa liikenteen kilometripohjaista verotusta

Koskela vaatii hallitusta harkitsemaan jakeluvelvoitteen kiristämistä uudelleen: ”Polttoaineiden hinnat ovat jo nyt olleet aivan liian korkeita”

Hallitus ei nosta polttoainehintoja – Purra: ”Pumpulla tankkaava suomalainen huokaisee kerrankin helpotuksesta”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää