Perussuomalaisilta talouspoliittinen ohjelma: Rahan viskominen ideologisiin kohteisiin on lopetettava – ”Veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista”

Perussuomalaiset julkaisi tänään uuden talouspoliittisen ohjelmansa puheenjohtaja Riikka Purran ja eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajan, Lulu Ranteen johdolla.

Riikka Purra ennusti esittelypuheessaan, että yksi tärkeimmistä vaalien aiheista tulee olemaan talous julkinen talous.

– Julkisen talouden kroonistunut epätasapaino vaatii merkittäviä toimia eikä näin voida jatkaa. Vuosi vuodelta paisuva julkinen sektori, uudet menokohteet ja rahan lappaminen sinne tänne, maksajien määrän väheneminen ja saajien lisääntyminen, demografiset haasteet ja väestön vanheneminen ja muut seikat ovat tosiasioita.

Menot vastaamaan tuloja

Purra huomauttaa, että Suomi elää jatkuvasti yli varojensa eikä julkisen talouden korjaustoimia pidä tehdä tilastojen vuoksi, että luvut olisivat mairittelevampia.

– Mikäli haluamme tulevaisuudessakin säilyttää hyvinvointijärjestelmämme, menot on sopeutettava vastaamaan tuloja. Korkojen nousun myötä kaikkien on viimeistään ymmärrettävä, että velkamäärä ei ole yhdentekevä asia eikä velaksi eläminen voi jatkua.

Perussuomalaiset on Purran mukaan sitoutunut korjaamaan julkisen talouden tilan kahden hallituskauden aikana.

– Me säästämme ensisijaisesti suomalaisille toissijaisista tai jopa haitallisista kohteista. Mielipidetiedustelujen perusteella suomalaiset ovat samaa mieltä. He haluavat julkisen talouden tasapainottamisen tapahtuvan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla eikä veronkorotuksilla.

Rahaa viskottu idealismiin

Kyselyjen mukaan leikkaukset tulisi kansalaisten mielestä kohdentaa paisuneeseen hallintoon, kustannustehottomaan ympäristöpolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, maahanmuuttoon ja kulttuuriin.

– Vastaavasti suomalaisten mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Viisaita ovat suomalaiset ainakin kyseisen EVA:n gallupin mukaan, Purra kehuu.

Ylivoimaisesti suurin osa valtion menoista menee hyvinvointijärjestelmän ylläpitoon, tulonsiirtoihin, sotesektoriin, palveluihin, sosiaaliturvaan.

Purra korostaakin, että keskustelu siitä, kenellä on pääsy sosiaaliturvan ynnä muun piiriin ei ole turha eikä populistinen, vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisin aihe.

– Viime vuosikymmenten hillittömässä idealismihuumassa se on vain kokonaan sivuutettu. Rahaa on tuntunut olevan niin, että sitä on voinut viskoa ja levitellä. Veronmaksajan raha on idealistille aina halpaa.

Säästökohteille nyrpistelty

Perussuomalaiset on asettanut pidemmän ajan tavoitteekseen, että sosiaaliturva muutetaan kansalaisuusperusteiseksi nykyisen asumisperusteisuuden sijaan.

– Me haluamme käyttää suomalaisen veronmaksajan rahaa suomalaisen hyväksi. Valitettavasti tämä kytkös on aika päivää sitten katkennut. Valtavasti veroja, mutta palvelut ovat mitä ovat, sotesektorikin jopa kriisiytynyt, Purra moittii.

– Sen vuoksi perussuomalaisten säästökohteille usein nyrpistetään nokkaa tai jopa nauretaan. Ajatelkaa, politiikan keskustelussa on paljon hyväksyttävämpää – ja uskottavampaa – esittää leikkauksia suomalaisten peruspalveluihin tai vähäosaisten etuuksiin kuin ulkomaalaisten hoivaamiseen ja holhoamiseen. Miksi?

Purra huomauttaa, että ennen kansalaisuusperustaista sosiaaliturvaa on vielä hyvin paljon mahdollisuuksia leikata ja säästää suomalaiselle toissijaisista kohteista.

– Vaaditaan vain riittävää poliittista tahtoa. Vaihtoehto on, että järjestelmä törmää seinään – ja silloin kaikkien hyvinvointi laskee.

Talous oikealle uralle

Perussuomalaiset ei esittänyt vaihtoehtobudjetissaan lainkaan uusia menolisäyksiä mutta ei myöskään veronalennuksia.

– Vaikka olemme yksiselitteisesti sitä mieltä, että verotus maassa on aivan liian kovaa, etenkin keskituloisen palkansaajan ostovoima heikko eikä mitään veroja voida korottaa vaan nimenomaan laskea, emme esittäneet nyt veronalennuksia. Miksi? Siksi, että juuri nyt – eli heti seuraavan hallituskauden aluksi – on kyettävä kääntämään julkistalouden menot selvään laskuun, Purra perustelee.

Purran mukaan veronalennusten aika on ja tulee, mutta ensin vaaditaan tulevilta hallituspuolueilta konkreettisia tekoja ja sitoumuksia siitä, että ”paisunut jättiläinen saadaan laihdutuskuurille”.

– Talous täytyy saada oikealle uralle ennen veronalennuksia. Lehmänkauppojen ja sullemulle-jakopolitiikan aika on ohi. Valtion menot laskuun, verorahoitteisten tehtävien määrä laskuun, lainsäädäntömuutoksin Suomi-laiva merikelpoiseksi, Purra linjaa.

PS ei jakele vappusatasia

Purra muistuttaa, että massiivisten veronalennusten esittäminen heti saattaa joillekin toimia vaalikiihotuksena, joka kääntyy ääniksi, mutta Purra ei ole valmis tekemään katteettomia lupauksia.

– Perussuomalaiset ei lähde kisaamaan jakopuolueiden kanssa vappu- tai joulusatasista, mutta ei myöskään esitä, että täysin kuralla olevassa julkisessa taloudessa olisi välittömästi miljardien ansiotuloverotuksen keventämisen varaa.

– Ensin aloitetaan veneen pohjan kunnostus, vasta sitten voidaan haaveilla uusista purjeista ja toivoa myötäisen tuulen siivittämää vauhtia, Purra sanoo.

Purra korostaa, että perussuomalaiset on valmis tekemään suuria muutoksia ja kantamaan vastuuta.

– Suomella ei ole mahdollisuutta enää yhteenkään neljään vuoteen, joiden aikana maata hallitaan lähinnä niin, että hallituspuolueet tekevät keskenään lehmänkauppoja.

Lisää töitä ja kannattavuutta

Mitä perussuomalaiset siis haluaa tarjota?

– Haluamme valtiontalouden kuntoon. Haluamme verotuksen kohtuullisemmaksi, mutta emme velaksi. Haluamme suomalaisen ykköseksi omassa maassaan.

– Sen sijaan, että haaveilisimme työtuntien vähentämisestä tai nelipäiväisestä työviikosta, haluamme suomalaisille lisää töitä, lisää työtunteja. Suomessa keskimääräiset viikoittaiset työtunnit ovat lyhimmästä päästä Euroopassa. Maa ei nouse millään muulla kuin työllä ja sillä, että siitä tulee kannattavaa, Purra huomauttaa.

Purra harmittelee, että työtuntien kehitys kulkee Suomessa kuitenkin eri suuntaan kuin työllisyysaste.

– Työllisyyskeskustelu keskittyy työllisyysprosentin ohella hokemaan työperäisen maahanmuuton tarvetta, vaikka sekin ampuu pahasti ohi maalin. Mutta on tietenkin poliittisesti helpompaa, Purra sanoo.

– Työllisyys- ja taloustoimien tärkeimmät palikat ovatkin: lisää työtunteja, lisää suomalaista työtä, kaikki työkykyiset töihin, työllä tullaan toimeen. Talouspoliittisessa ohjelmassamme puhutaan myös tästä.